Historian tutkijat ovat arvelleet, että maailmanlaajuiset sään ja ilmaston muutokset ovat voineet johtaa jopa sivilisaatioiden romahtamiseen. Juuri julkaistuissa uusissa tutkimuksissa tarkastellaan suursäätilan vaihteluiden merkitystä konfliktien synnyttäjänä nykyajan olosuhteissa. Vaikka ongelmat ovatkin monitahoisia, suursäätilan vaihtelu on voinut pieneltä osin vaikuttaa esimerkiksi arabimaailman mellakoiden ja kansannousujen puhkeamiseen tänä vuonna. Ilmastonmuutos saattaakin voimistaa erityisesti jo ennestään olemassa olevia uhkia.
© milkovasa - Fotolia.com
Tutkimuksissa on jo vuosia todettu lämpimän sään mahdollisesti lisäävän väkivaltaisuuksien ja mellakoiden riskiä. Esimerkiksi Lontoossa ja New Yorkissa murhien on havaittu lisääntyvän kuumalla säällä. Myös sukupuolinen hyväksikäyttö ja vaarallinen autoilu näyttävät lisääntyvän samoina aikoina. Lämpimällä ilmalla kaduilla liikkuu enemmän ihmisiä, nestevajaus lisää ärtyneisyyttä ja alkoholia kulutetaan tavanomaista enemmän.
Brittiläisen Glamorganin yliopiston psykologi Lance Workman toteaa kuuman sään lisäksi muuttavan aivojen serotoniinieritystä. Serotoniini puolestaan säätelee esimerkiksi aggressiivisuutta. Aggressiivisuuden lisääntyminen kuumassa on todettu myös laboratoriotesteissä. Workmanin mukaan suurin osa mellakoista Yhdysvalloissa tapahtuukin silloin, kun lämpötila on 27 ja 32 celsiusasteen välillä. Myös Yhdysvaltojen vuoden 1967 rotumellakoista suurin osa sattui päivinä, jolloin lämpötila oli yli 27 astetta. Kun lämpötila nousee 32 astetta korkeammaksi, mellakat kuitenkin harvinaistuvat. Liian kuumassa ihmiset eivät enää jaksa mellakoida.
Aiemmissa tutkimuksissa ei silti ole löydetty yhteyksiä globaalin sään tai ilmaston vaihtelun ja väkivaltaisuuksien välille. Joissakin tapauksissa syynä näyttävät olleen vain paikalliset, satunnaiset säätapahtumat.
Nature-lehdessä julkaistussa uudessa tutkimuksessa (Hsiang, Meng & Cane 2011) maailmanlaajuiset suursäätilan säännönmukaiset vaihtelut yhdistetään konflikteihin tutkimalla ENSO-värähtelyn (El Niñon ja La Niñan vuorottelu) aiheuttamia säätilan muutoksia nykyisessä ilmastossa eri vuosina. Historioitsijat ovat arvioineet juuri ENSO-värähtelyn olleen yhteydessä konflikteihin kaukaisessa menneisyydessä. Tässä uudessa tutkimuksessa asiaa tarkastellaan modernilla aikakaudella ja testataan sitä kvantitatiivisesti.
Tulosten mukaan vuosien 1950 ja 2004 välillä uusien kansallisten konfliktien todennäköisyys trooppisilla alueilla kaksinkertaistui El Niño -vuosien aikana verrattuna La Niña -vuosiin. Niiden valtioiden alueilla, joihin El Niño ei vaikuta, vastaavaa konfliktien lisääntymistä ei tapahtunut. ENSO-värähtelyn aiheuttama kuuma ja kuiva sää on saattanut olla osallisena 21 prosenttiin kaikkiaan 250 kansallisesta konfliktista vuoden 1950 jälkeen, mikä osoittaa nyky-yhteiskuntienkin olevan riippuvaisia maailmanlaajuisesta suursäätilasta.
Solomon Hsiang, joka johti tutkimusta Columbian yliopistossa New Yorkissa, sanoo: ”Voimme spekuloida, että kauan sitten Egyptin dynastia kukistui kuivuuden aikana. Tämä tutkimus osoittaa maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen vaikuttavan konflikteihin juuri nyt. Olemme edelleen erittäin suuressa määrin riippuvaisia ilmastosta. Toivomme tutkimuksen voivan auttaa vähentämään inhimillistä kärsimystä.”
Hsiangin mukaan ennalta ehkäisevät toimenpiteet voisivat estää verenvuodatusta, koska El Niño on mahdollista ennustaa jopa kaksi vuotta etukäteen. On kuitenkin huomattava, että ihmiskunnan osaltaan aiheuttama ilmastonmuutos saattaa tarkoittaa lähes jatkuvaa lämpötilojen nousua ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymistä, mikä eroaa luonnollisesta El Niño -ilmiöstä. Tutkijaryhmän jäsen Mark Cane sanookin, että ilmaston lämpenemisellä tulee olemaan enemmän vaikutuksia kuin El Niñolla. Hänen mukaansa on siksi vaikea kuvitella, ettei se aiheuttaisi konflikteja.
Tutkijat ovat aloittamassa työn löytääkseen tekijät, jotka selittävät ilmaston ja konfliktien yhteyden. Ruoka on todennäköisesti keskeinen selittävä tekijä, koska satomäärät ja maataloudesta saatavat tulot laskevat voimakkaasti monilla alueilla El Niño -vuosina. ”Kun sato epäonnistuu, ihmiset saattavat tarttua aseeseen ansaitakseen elantonsa”, sanoo Hsiang.
Muita El Niñon seurauksena vaikuttavia tekijöitä voivat olla työttömyyden ja hurrikaanien sekä muiden luonnonkatastrofien lisääntyminen. Sen sijaan köyhyyden jakautuminen, demokratian aste ja väestörakenne eivät tutkimuksen mukaan muuttaneet ilmaston ja konfliktien välisen yhteyden voimakkuutta, ei myöskään siirtomaavallan päättyminen monissa maissa vuoteen 1975 mennessä.
Kuitenkin huono sää näyttää ajavan vähemmän kehittyneet maat kaaokseen muita helpommin. Esimerkiksi Sudanissa puhkesi voimakas sota El Niño -vuonna 1963. Vuoden 1983 El Niñon aikaan alkoivat yli 20 vuotta kestäneet taistelut, joissa kuoli kaksi miljoonaa ihmistä. Kaaos huipentui vasta tänä vuonna, kun Etelä-Sudan itsenäistyi.
Sen sijaan Australiassa ei ole mitään sisäisiä konflikteja, vaikka ENSO-värähtely vaikuttaa sielläkin. Yhden hypoteesin mukaan köyhimmillä mailla ei ole resursseja selviytyä El Niñosta. Toinen hypoteesi on, että köyhimmät maat voisivat olla fyysisesti haavoittuvaisempia El Niñolle, mikä taas johtaa sotaan ja köyhyyteen.
Tänä vuonna, joka on voimakas La Niña -vuosi, esimerkiksi Tunisiassa, Egyptissä ja Libyassa on ollut mellakoita, joiden syyt liittyvät yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen, köyhyyteen, työttömyyteen ja vesipulaan. Yksiselitteistä syytä mellakoinnille on siis vaikea löytää.
Voidaan kuitenkin kysyä, miksi mellakat puhkesivat juuri talvella 2010-2011. Tähän kysymykseen etsii vastausta toinen uusi tutkimus (Lagi, Bertrand & Bar-Yam 2011), jonka vertaisarviointi on vielä kesken. Tulokset on kuitenkin jo julkaistu, koska aihe on ajankohtainen.
Tutkijat esittävät arabimaailman mellakoihin vaikuttaneeksi tekijäksi elintarvikkeiden jyrkkää hinnannousua. Tutkimus myös ehdottaa, että on olemassa tietty elintarvikkeiden hintataso, jonka ylittyessä mellakoita ja levottomuuksia puhkeaa paljon todennäköisemmin. Tämä luku on 210 FAO:n ruoan hintaindeksillä. Tällä hetkellä indeksi on 231, jonka tienoille se kohosi El Niño -vuonna 2010 alkaneen hintojen nousun seurauksena. Helmikuussa 2011 saavutettiin kaikkien aikojen ennätys 238. Tutkijoiden mukaan nykyinen elintarvikkeiden hintakehitys aiheuttanee seuraavien 1-2 vuoden aikana ilman piikkejäkin indeksin nousun pysyvästi yli 210:een.
FAO:n ruoan hintaindeksi oli korkealla vuoden 2008 ruokamellakoiden aikoihin sekä tänä vuonna ”arabikevään” konfliktiaikoina. Voivatko mellakat aiheuttaa elintarvikkeiden korkeita hintoja eikä päinvastoin? Vastaus on kielteinen. Mellakat ovat paikallinen ilmiö, elintarvikkeiden korkea hinta taas maailmanlaajuinen ilmiö. Entä voisiko korrelaatio yksinkertaisesti olla sattumaa? Kyllä, mutta siihen on tutkimuksen mukaan vain pieni mahdollisuus.
Arabimaiden kansannousu olisi ilmeisesti tapahtunut joka tapauksessa jossakin vaiheessa, mutta poikkeukselliset sääolot jouduttivat sitä, arvelevat tutkijat Sarah Johnstone ja Jeffrey Mazo lontoolaisen turvallisuuspolitiikkaa seuraavan IISS-tutkimuslaitoksen Survival-lehdessä. Venäjä on maailman neljänneksi suurin vehnänviejämaa ja Egypti taas Venäjän suurin ostaja. Vuonna 2010 kuivuus vähensi Venäjän satoa noin 30 %. Tämän takia Venäjä aloitti elokuussa 2010 viljan vientikiellon. Egypti saikin ostettua venäläistä viljaa heinä-joulukuussa 2010 enää 1,6 miljoonaa tonnia (vuonna 2009 samaan aikaan 2,8 miljoonaa tonnia).
Epätavalliset sääolot siis aiheuttivat osaltaan viljan hinnan nousua. Sään lisäksi elintarvikkeiden hintojen nousuun tosin ovat vaikuttaneet myös väestönkasvu, öljyn hinnan kohoaminen, entistä korkeampi elintaso, biopolttoaineiden tuotanto ja raaka-aineiden hintakeinottelu. ”Arabikevät” taas aiheutui osin tästä hintojen noususta. Suursäätilan vaihtelua ei silti voi syyttää Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän mellakoiden ja kansannousujen varsinaiseksi aiheuttajaksi.
Johnstone ja Mazo kuitenkin toteavat näin: ”Alkuvuoden tapahtumat kertovat oppikirjaesimerkin siitä, millainen on ilmastonmuutoksen merkitys jo olemassa olevien uhkien voimistajana. — Ilmastonmuutos voi lisätä todennäköisyyttä siihen, että Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kaltaiset tapahtumat toistuvat muuallakin maailmassa. Vaikka arabikevät olisi luultavasti tapahtunut joka tapauksessa jossakin vaiheessa, ilmaston lämpeneminen nopeutti sitä.”
Näyttää siis siltä, että El Niñon lisäksi myös elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinta ennustaa yhteiskunnallisia levottomuuksia. On siis ehkä mahdollista kehitellä matemaattisia malleja, joilla ilmaston muuttumisesta tai maailmantaloudesta ennustetaan sosiaalisia kriisejä.
Lähteet:
Brockes, Emma & Burkeman, Oliver 2001: Blame it on the sunshine. Guardian, 30 May 2001. [uutisartikkeli]
Carrington, Damian 2011: Are food prices approaching a violent tipping point? Damian Carrington’s environment blog, Guardian, 25 August 2011. [tiedetoimittaja Damian Carringtonin blogi]
Carrington, Damian 2011: Climate cycles linked to civil war, analysis shows. Guardian, 24 August 2011. [uutisartikkeli]
Hsiang, Solomon M. & Meng, Kyle C. & Cane, Mark A. 2011: Civil conflicts are associated with the global climate. Nature 476: 438–441, 25 August 2011. doi:10.1038/nature10311. [tiivistelmä]
Johnstone, Sarah & Mazo, Jeffrey 2011: Global Warming and the Arab Spring. Survival: Global Politics and Strategy, vol. 53, no. 2, April–May 2011, pp. 11–17. doi:10.1080/00396338.2011.571006. [tiivistelmä] [koko artikkeli (PDF)]
Lagi, Marco & Bertrand, Karla Z. & Bar-Yam, Yaneer 2011: The Food Crises and Political Instability in North Africa and the Middle East. Cornell University Library, eprint arXiv:1108.2455. [tiivistelmä]
Ilmastotieto 
Jätä kommentti