Uudet Suomea koskevat ilmastonmuutosennusteet julkaistu

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Arviot Suomen ilmaston muuttumisesta kuluvan vuosisadan aikana on päivitetty vastaamaan uuden sukupolven ilmastonmuutosmallien tuloksia.

Kuva: Eija Vallinheimo.

Tarkasteltavana olleiden 28 mallin mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin koko maapallon keskilämpötila. Edellisen mallisukupolven tuloksiin verrattuna suurin ero on uusien mallien ennustama kesien jonkin verran voimakkaampi lämpeneminen. Sademäärien muutosennusteet sen sijaan ovat säilyneet kutakuinkin entisellään.

Lämpeneminen on voimakkainta talvella. Jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat hallitsemattomasti (ns. RCP8.5-skenaario), Keski-Suomessa saattaa vallita vuosisadan lopulla samankaltainen lämpötilailmasto kuin nykyisin Unkarissa. Lämpötilat nousisivat tällöin 1900-luvun lopun lukemista talvella 4 – 10 °C ja kesällä 2 – 7 °C. Vastaavasti päästöjä kohtuullisen tehokkaasti leikattaessakin (RCP4.5-skenaario) meitä odottaisivat likimain Puolan lämpöolot: talvella lisää lämmintä 2 – 7 °C ja kesällä 1 – 4 °C.

Sademäärä todennäköisesti lisääntyy kaikkina vuodenaikoina, prosentteina ilmaistuna eniten talvella. RCP8.5-skenaariota vastaava vuotuisen sademäärän noin 20 prosentin lisäys antaisi meille vuodessa saman verran vettä kuin mitä nykyisin sataa monin paikoin Englannissa.

Talvet muuttuvat meillä todennäköisesti nykyistäkin pilvisemmiksi ja valottomammiksi. Synkeimpien malliennusteitten mukaan maan pinnalle pääsevän auringon säteilyn määrä voisi pudota yli 20 prosentilla. Tuulen voimakkuudet sen sijaan eivät välttämättä muuttuisi paljoakaan, joskin eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan paljon.

Maailmanlaajuisesti haitalliset vaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin hyödyt

Koko Eurooppaa tarkasteltaessa lämpötila nousee talvella eniten pohjoisessa, kesällä taas etelässä. Pohjois-Euroopassa sataa entistä enemmän ja mantereen eteläosissa vähemmän. Keski-Euroopassa talvet muuttuvat sateisemmiksi ja kesät kuivemmiksi. Välimeren alueen maissa kuivuusongelmat pahenevat, kun varsinkin kesäpuolella vuotta sademäärä putoaa, lämpötila kohoaa voimakkaasti ja auringolta suojaavaa pilvisyyttäkin on vähemmän.

Vaikka ilmaston lämpiämisestä voi suomalaisesta näkökulmasta kapeasti ajatellen olla hyötyäkin, maailmanlaajuisesti ilmiö on vahingollinen. Ilmaston lämpeneminen voi johtaa laajamittaisiin ja mahdollisesti peruuttamattomiin maailmanlaajuisiin haittavaikutuksiin, kuten tuhoisiin sään ääri-ilmiöihin ja luonnon monimuotoisuuden katoamiseen. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa myös suuria yhteiskunnallisia ongelmia varsinkin kehitysmaissa.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia PLUMES- ja ADAPT-hankkeiden kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö Sektoritutkimusohjelman SETUKLIM-hankkeen kautta.

Lisätietoja:

Tutkija Kimmo Ruosteenoja, puh. 029 539 4128, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi

Ruosteenoja, K., K. Jylhä and M. Kämäräinen, 2016: Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, 51, 17-50.

http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf

Marraskuu jakautui talviseen ja lauhaan jaksoon

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Lunta oli marraskuun alkupuolella jopa enemmän etelässä kuin pohjoisessa.

Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista pienempi, Pohjois-Lapissa puolestaan asteen tavanomaista korkeampi.

Marraskuu oli lämpötiloiltaan kuitenkin hyvin kahtiajakautunut. Kuukauden alkupuoliskolla Suomessa vallitsi vuodenaikaan nähden harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen kylmä pohjoisen ja idän välinen ilmavirtaus. Samalla lumensyvyys kasvoi maan etelä- ja itäosassa paikoin jopa 20 – 30 senttimetriin. Sen sijaan kuukauden loppupuoliskolla Suomessa vallitsi lauha lounainen ilmavirtaus ja lumiraja siirtyi aina Pohjois-Pohjanmaalle saakka.

Marraskuun alin lämpötila -24,7 astetta mitattiin Sodankylässä 29. päivänä ja ylin lämpötila +8,5 astetta puolestaan Porissa ja Lumparlandissa marraskuun 21. päivänä.

Kuukauden sademäärä oli maan keskiosassa sekä Länsi-Lapissa tavanomaista suurempi, muualla oltiin lähellä pitkän ajan tilastoja. Marraskuun suurin sademäärä 103,2 mm mitattiin Tornion Aapajärvellä. Suurin vuorokausisade 30,5 mm mitattiin puolestaan 18. marraskuuta Isojoen Kärjenkoskella.

Syksy oli varsin kuiva

Syksy eli syys-marraskuu oli keskilämpötilojen osalta lähellä tavanomaista maan etelä- ja keskiosassa, Lapissa sen sijaan oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keski- ja Pohjois-Lapissa oli paikoin jopa harvinaisen lämmintä, eli keskimäärin näin lämmin syksy toistuu kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Syksyllä oli suuressa osassa maata keskimääräistä kuivempaa. Maan lounaisosasta Etelä-Lappiin yltävällä alueella sademäärät olivat laajalti harvinaisen pieniä, lounaassa syksy oli muutamilla asemilla jopa mittaushistorian kuivin. Vähiten satoi Utsjoen Nuorgamissa, missä kolmen kuukauden yhteenlaskettu sademäärä oli 62 mm. Sateisinta oli maan itäosassa. Eniten satoi Vironlahdella, jossa sademäärä oli 238,3 mm.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

http://www.ilmastokatsaus.fi/

Säästä twiittaavat Twitterissä @meteorologit