Väitös: Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä vaikutuksia pohjoisen pienten jokien ja purojen eliöihin

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]


Katri Tolonen keräsi tutkimukseensa näytteitä Tenojokeen laskevista puroista.

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Katri Tolonen on tutkinut väitöstyössään Tenoon laskevia pieniä jokia ja puroja. Väitöstutkimuksen mukaan ympäristönmuutoksilla, kuten ilmastonmuutoksella, voi olla merkittäviä vaikutuksia pohjoisen pienten jokien ja purojen pohjan eliöihin. Väitös tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 19. tammikuuta.

Väitöstutkimuksessa mielenkiinnon kohteena olivat pienten jokien ja purojen pohjaeläimet, kuten vesiperhosten ja päiväkorentojen toukat. Pohjaeläimet ovat tärkeä osa virtavesien ekosysteemejä. Niiden tuottamia ekosysteemipalveluja ovat esimerkiksi uoman puhdistaminen veteen joutuneista puiden lehdistä. Ne pilkkovat lehdet ravinnokseen. Pohjaeläimet itse taas ovat tärkeää kalojen ravintoa.

Tutkimuksen tulosten perusteella ympäristömuutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia pohjoisten virtavesien pohjaeläinten yhteisöihin, ja siten myös niiden tarjoamiin ekosysteemipalveluihin.

Pohjoisten ekosysteemien tiedetään olevan erityisen herkkiä ympäristössä tapahtuville muutoksille.

”Pohjoiset virtavesiekosysteemit ovat vielä lähellä niiden luontaista tilaa. Ympäristönmuutokset voivat kuitenkin muuttaa tilannetta. Esimerkiksi ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan huomattavia vaikutuksia virtavesien hydrologiaan. Osa pohjaeläimistä loikoo kivien päällä, osa taas pystyy tarttumaan kiviin ja muihin pintoihin erityisten koukkujensa avulla. Jos purojen virtausolosuhteet ilmastonmuutoksen seurauksena muuttuvat, voivat joidenkin lajien elinolosuhteet huonontua”, kuvailee Katri Tolonen.

Väitöskirjassa tutkittiin pohjoisten, luonnontilaisten virtavesien pohjaeläinyhteisöjen rakenteeseen keskeisesti vaikuttavia ympäristötekijöitä. Tutkimuskohteena olivat Tenoon laskevat pienet joet ja purot sekä Suomessa että Norjassa. Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus näyttäisi rakentuneen ennen kaikkea vaihtelevien ympäristöolosuhteiden ohjaamana.

”Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuuden taustalla vaikuttavien ympäristötekijöiden tunnistaminen auttaa suojelemaan yhteisöjen kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tulosten mukaan mahdolliset suojelutoimenpiteet tulisi kohdistaa kattamaan virtavesien ympäristöolosuhteita laajasti, jotta ympäristön mukaan vaihtelevat yhteisöt tulisivat parhaalla mahdollisella tavalla katetuiksi”, arvioi Tolonen.

Pohjaeläimiä käytetään yleisesti virtavesien tilan havainnoinnissa, biomonitoroinnissa. Tutkimuksen perusteella havainnoinnissa voitaisiin jatkossa ottaa entistä paremmin huomioon esimerkiksi pohjaeläinyhteisöjen rakenteeseen vaikuttava ympäristön vuodenaikaisvaihtelu.

Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksen tutkijan FM Katri Tolosen väitös aiheesta Taxonomic and functional organization of macroinvertebrate communities in subarctic streams tarkastetaan perjantaina 19.1. klo 12 Oulun yliopistossa.

Lisätietoja ja aineistoja

Tutkija Katri Tolonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 40 831 8035, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Väitöstilaisuus perjantaina 19. tammikuuta 2018 klo 12
Oulun yliopiston Wetteri-salissa (IT115) (Pentti Kaiteran katu 1, Linnanmaa)

Väitöskirja: Taxonomic and functional organization of macroinvertebrate communities in subarctic streams

Talvitulviin, heikkoihin jäihin ja suuriin lumikuormiin on ilmastonmuutoksen myötä syytä varautua jatkossakin

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]

Tulvakeskus tiedottaa


Jääkannen muodostuminen Iijokeen. Kansi muodostuu pikkuhiljaa, kun joki kuljettaa suppoa padottaen virtausta. © Auvo Hekkala

Järvien ja jokien pinnat ovat loppuvuoden sateiden jäljiltä tammikuulle poikkeuksellisissa tulvalukemissa monin paikoin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Joulukuu oli lisäksi 2–5 astetta tavanomaista lauhempi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta, ja suuri osa Oulun alapuolisista suurista järvistä on vasta nyt jäätymässä. Poikkeuksellisen runsaat sateet, jotka pohjoisempana satoivat lumena, ovat syynä myös Itä- ja Keski-Suomen sekä Kainuun suuriin lumimääriin.

Syksyn ja talven sadantojen ennakoidaan kasvavan ilmastonmuutoksen johdosta jatkossakin. Talvilämpötilat ovat jo nousseet ja talvivirtaamienkin on havaittu kasvaneen. Myös talvitulvat ovat siten etenkin Etelä-Suomessa tulevaisuudessa entistä yleisempiä. Kauemmas tulevaisuuteen ulottuvien ennusteiden perusteella talvitulvat tulevat myöhemmin yleistymään myös pohjoisempana Suomessa.

Järvien pinnat tällä hetkellä huippulukemissa

Etelä-Suomessa Lohjanjärven ja Hiidenveden pinnat ovat säännöstelyn ylärajojen yläpuolella ja keskimääräisen kevättulvan lukemissa. Lahden Vesijärvi on puolestaan ollut tammikuussa tämänhetkistä korkeammalla vain kerran yli 100 vuoden ajanjaksolla. Järvien pinnat ovat korkealla myös Kymijoen, Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöissä ja jatkavat paikoin vielä nousuaan.

Porvoonjoen virtaama Vakkolassa oli sunnuntaina suurempi kuin kertaakaan tammikuussa vuodesta 1963 alkavalla havaintojaksolla. Vantaanjoen virtaama Oulunkylän kohdalla oli lauantaina toiseksi suurin tammikuun lukema (yli 110 m3/s) vuodesta 1937 alkaneella havaintojaksolla. Porin Kivinissä korkea merivesi, myrskytuuli ja Kokemäenjoen suuri virtaama nostivat vedenpinnan tulvarajalle maanantain vastaisena yönä. Sään kylmeneminen on nyt kääntänyt virtaamat pääosin laskuun, eikä lähipäiviksi ole vesisateita luvassa.

Järvien purkautuminen pitää suurimmista järvistä – kuten Päijänteestä – lähtevät virtaamat koko alkutalven suurina. Joet ovat tämän vuoksi kovilla pakkasilla alttiita hyydetulville, jos suojaavaa jääkantta ei ole vielä syntynyt. Esimerkiksi Ähtävänjoella hyydetulviin varaudutaan parhaillaan hyydeköysillä ja pienentämällä tarvittaessa juoksutuksia. Kokemäenjoen vesistön säännösteltyjen järvien juoksutusten pienentämistä jääkannen muodostamiseksi suunnitellaan viikon loppupuolelle.

Heikkoja jäitä syytä varoa koko Etelä-Suomessa Kainuuta myöten

Suuri osa Oulun alapuolisista suurista järvistä on vasta nyt jäätymässä, ja jäille menoa on syytä välttää koko eteläisessä Suomessa Kainuuta myöten. Järvet ovat kantavia vasta Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosan järvissä, joissa jään paksuus on 30–45 cm. Kainuussa ja Keski-Suomen pohjoisosassa jäätä mitattiin vuodenvaihteessa 15–30 cm, mutta osa jäästä oli heikkoa kohvajäätä, jota on muodostunut lumisateiden aikana ohuiden ensijäiden päälle. Erot ranta-alueiden ja ulompien selkävesien jäänpaksuuksissa ovat lisäksi alkutalvesta suuria, joten jäiden vahvistuttuakin on edelleen syytä varovaisuuteen. Lumipeite toimii pakkasten tullen eristeenä, eivätkä lumipeitteisten vesistöjen jäät vahvene siksi kovin nopeasti.

Suurten hallien kattorakenteita syytä tarkkailla erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa

Lunta on tällä hetkellä selvästi normaalia enemmän Itä- ja Keski-Suomessa, Kainuussa ja Länsi-Lapissa (100–160 kg/m2), ja talven aikana sitä kertyy vielä lisää. Suurten hallien omistajien on siksi syytä seurata aktiivisesti katolla olevaa lumikuormaa ja kantavien rakenteiden kuntoa. Aiempina vuosina piileviä rakennevirheitä on alkanut ilmetä jo lumikuorman kasvaessa 80–100 kg/m2:n tuntumaan, joten lumen poistaminen katolta on monen suuren hallin kohdalla tarpeen.

Tavalliset omakotitalot eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin kattojen kestävyyden osalta. Niidenkin kohdalla vaaraa saattaa kuitenkin aiheuttaa lumen tai jään putoaminen. Lumen pudottamisessa on yleensä syytä käyttää ammattilaisten apua, jotta tapaturmat – joista tältäkin talvelta on jo valitettavasti kokemuksia – vältetään.

Lisätietoja:

• Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,
puh. 0295 251 731 tai 040 561 5533

• Hydrologi Miia Kumpumäki, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 652, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesi- ja tulvatilanne: http://www.ymparisto.fi/tulvatilanne
Vesistöennusteet ja varoitukset: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Ennusteet_ja_varoitukset

Joulukuu oli lauha ja sateinen

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Joulukuu oli suuressa osassa maata hyvin lauha ja sateinen, ainoastaan Pohjois-Lapissa keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Vuosi 2017 oli lähes koko maassa hieman tavanomaista lämpimämpi ja etenkin Etelä-Suomessa paikoin harvinaisen sateinen.


Kuva: Olavi Alatalo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulukuu oli monin paikoin harvinaisen sateinen ja etenkin maan etelä- ja keskiosassa rikottiin paikkakuntakohtaisia sade-ennätyksiä. Sademäärä ylitti laajoilla alueilla maan etelä- ja keskiosassa 100 millimetrin rajan. Kuukauden suurin sademäärä, 140,6 millimetriä, mitattiin Helsingin Kumpulassa. Se jää kuitenkin vielä selvästi joulukuun kaikkien aikojen sademäärästä (189,6 mm), joka mitattiin Kemiössä vuonna 2011.

Sateet tulivat maan eteläosassa suurelta osin vetenä. Sen sijaan maan keski- ja pohjoisosassa sateet tulivat pääosin lumena, minkä johdosta lunta oli kuun lopussa näillä alueilla selvästi tavanomaista enemmän. Maan pohjoisosassa hanget olivat monin paikoin yli puolen metrin paksuisia.

Joulukuun keskilämpötila vaihteli etelä- ja lounaisrannikon parista kolmesta plusasteesta Pohjois-Lapin reiluun 10 pakkasasteeseen. Suurin lämpötilapoikkeama havaittiin maan itäosassa, missä joulukuu oli paikoin jopa yli 5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Muualla maassa joulukuu oli laajalti 2–5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ainoastaan pohjoisimmassa Lapissa lämpötila oli lähellä tavanomaista tai sitä kylmempi. Joulukuussa sekä ylin että alin lämpötila mitattiin kuun 7. päivänä: ylin lämpötila, +7,2 astetta, mitattiin Kökarissa ja alin lämpötila, -33,5 astetta, Inari Väylällä.

Viime vuosi oli hieman tavanomaista lämpimämpi ja sateinen

Vuoden 2017 keskilämpötila vaihteli lounaisrannikon reilusta +6 asteesta Käsivarren Lapin noin -1,5 asteeseen. Keskilämpötila oli suuressa osassa maata 0,5–1 astetta tavanomaista korkeampi, ainoastaan Itä-Lapissa havaittu keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Vuoden alin lämpötila, -41,7 astetta, mitattiin Muoniossa 5. tammikuuta ja vuoden ylin, 27,6 astetta, Utsjoella 28. heinäkuuta. Tätä alempi vuoden ylin lämpötila on viimeksi mitattu vuonna 1976.

Maan etelä- ja itäosassa vuosi oli tavanomaista sateisempi, etenkin maan eteläosassa paikoin harvinaisen sateinen. Alustavasti suurin vuosisademäärä, 944,7 millimetriä, mitattiin Espoon Nuuksiossa ja pienin, 435,1 millimetriä, Pellon Kirkonkylän havaintoasemalla.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)

Joulukuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Vuositilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Säästä twiittaavat Twitterissä @meteorologit

%d bloggers like this: