[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]
Arktisen neuvoston jäsenmaiden mustan hiilen päästöt vuonna 2015 (milj. kg)
Vaikka Arktisen neuvoston jäsenmaiden oma osuus globaaleista mustan hiilen päästöistä on vain 6 prosenttia, niiden osuus mustan hiilen aiheuttamasta arktisen alueen lämpenemisestä on noin kolmannes.© Marianna Korpi / SYKE.
Bonnissa keskustellaan tulevina viikkoina ilmastonmuutoksen rajoittamisesta ja Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamisesta. Suomen ympäristökeskus on tuottanut ilmastonmuutoksen hillinnän tueksi tietopaketin siitä, miten nokipöly eli musta hiili lämmittää erityisesti arktista aluetta ja miten näitä päästöjä voidaan hillitä.
Arktinen alue on maapallon ilmaston jäähdyttäjä. Jos sen jäähdytysteho heikkenee, koko maapallon lämpeneminen kiihtyy entisestään. Arktisten mannerjäätiköiden sulaminen aiheuttaa myös merenpinnan nousua.
Viesti ilmastoneuvottelijoille on, että vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeintä rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, myös mustan hiilen päästöjä voi ja pitää vähentää. Tähän päästään ottamalla käyttöön parhaat tekniset ratkaisut ja tiukentamalla päästörajoituksia.
”Mustan hiilen päästöjen vähentäminen kannattaa, sillä se, toisin kuin hiilidioksidi, poistuu nopeasti ilmakehästä. Siksi toimet myös vaikuttavat nopeasti. Lisäksi mustan hiilen päästöjen vähentäminen tuottaa merkittäviä terveyshyötyjä”, SYKEn ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén korostaa. Hildén toimii parhaillaan Arktisen neuvoston Musta hiili ja metaani -asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana.
Pohjoisten alueiden omat päästöt merkittäviä
Arktinen alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Arviolta 20–25 prosenttia pohjoisen alueen lämpenemisestä aiheutuu mustasta hiilestä. Sitä päätyy ilmaan puun, muun biomassan ja hiilen poltosta kotitalouksissa, tieliikenteestä, maatalouden ja rakentamisen työkoneista sekä teollisuudesta ja energialaitoksista. Mustaa hiiltä syntyy myös metsäpaloista sekä öljykenttien ylijäämäöljyn ja -kaasun polttamisesta eli soihduttamisesta.
Mustan hiilen aiheuttama arktisen alueen lämpeneminen johtuu suurimmaksi osaksi etelästä tulevista päästöistä, jotka kulkeutuvat ilmavirtojen mukana pohjoiseen. Maailman mustan hiilen päästöistä suurin osa, noin 60 prosenttia, on peräisin Aasiasta. Vaikka arktisen alueen maiden omat päästöt suhteessa Aasian päästöihin ovat pienet, niiden osuus mustan hiilen päästöjen aiheuttamasta arktisesta lämpenemisestä noin kolmannes.
Arktisissa maissa tarvitaan vielä toimia
”Parhaiden teknologioiden käytöllä voidaan vähentää mustan hiilen lämmittävää vaikutusta arktisella alueella arviolta 0,25 astetta vuoteen 2050 mennessä. Arktisen alueen maissa kannattaa vähentää erityisesti liikenteen päästöjä ja rajoittaa soihduttamista öljyntuotannossa”, SYKEn erikoistutkija Kaarle Kupiainen listaa.
Vuonna 2015 arktisten maiden mustan hiilen päästöistä noin 40 prosenttia oli peräisin tieliikenteestä ja työkoneista. Arktisen alueen suuret energia- ja teollisuuslaitokset ovat jo paljolti ottaneet käyttöön mustan hiilen päästöjä vähentäviä tekniikkoja. Alueella on kuitenkin vielä myös vanhoja tehottomia laitoksia, joiden päästöt ovat suuret.
”Suomella on edellytyksiä tukea kehitystä uusilla teknologisilla ratkaisuilla. Myös vähäpäästöisen pienpolton kehittäminen ja sen käyttäminen on tärkeää. Suomen omat mustan hiilen päästöt ovat henkeä kohti laskettuna selvästi korkeammat kuin muissa Pohjoismaissa”, Mikael Hildén sanoo.
Arktinen neuvosto hyväksyi viime keväänä tavoitteeksi mustan hiilen päästöjen vähentämisen 25–33 % vuoteen 2025 mennessä. Maailmanpankki on tehnyt aloitteen soihduttamisen lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä, ja siihen ovat sitoutuneet kaikki arktiset öljyntuottajamaat.
Arktisen neuvoston tarkkailijamaiden mustan hiilen päästöt vuonna 2015 (milj. kg)
Maailman mustan hiilen päästöistä noin 60 prosenttia on peräisin Aasiasta.© Marianna Korpi / SYKE
Policy Brief on osa ympäristön tila tietopaketteja, jotka SYKE julkaisee tänä vuonna 100-vuotiaan Suomen ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Ilmastonmuutosta käsittelevä Ympäristön tila -katsaus julkaistaan joulukuussa. Ensimmäinen, vesiaiheinen tietopaketti ilmestyi maaliskuussa, kiertotaloutta käsittelevä tietopaketti kesäkuussa ja kolmas tietopaketti kaupunkiluonnosta elokuussa.
Julkaisut
• Mustan hiilen päästöjä vähentämällä jarrutetaan arktista lämpenemistä, SYKE Policy Brief – Näkökulmia ympäristöpolitiikkaan
• Ympäristön tila Suomessa 2017 -tietopaketit
Lisätietoja:
• Ohjelmajohtaja, Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 173, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
• Erikoistutkija Kaarle Kupiainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 326, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
• Viestintäasiantuntija Leena Rantajärvi, Suomen ympäristökeskus (SYKE) puh. 0295 251 543, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ilmastotieto 
8.9.2020 17.49
Arvoisat vastaanottajat, jutun kirjoittajat:
Kirjoitatte mm: ”Arktinen alue on maapallon ilmaston jäähdyttäjä. Jos sen jäähdytysteho heikkenee, koko maapallon lämpeneminen kiihtyy entisestään. ”
1. Kysyn, miten niin jäähdytysteho heikkenisi, jos vaikka jäämeri olisi sula. Eikö paremminkin jäähdytysteho kasva, kun sulempi meri nostaa lämpöa ja vesihöyryä ilmaan ja siitä ylemmäs avaruuteen säteilemään. ? Onko tämä vain jostain saksittua tiedehömppää. Siinähän ’fiksut’ ihmiset on toki erittäin eteviä.
2. Tämä onkin varsinainen kysymykseni, koska kuten huomasit, edellisestä olin jo abaut varma. Siis: – 1800-luvulla (+ 1900 alkupuoli) oli valtaisa maanraivaus käynnissä P-Amerikassa ja Euraasiassakin pohjoisilla alueilla. Siinä oli oleellista poltto. Ja villejä laajoja metsäpaloja.Sitten perään oli erittäin mittavaa hiilenpolttoa saastuttavin tavoin. Muistan lukeneeni joskus jonkin jäätikkökairaustutkimuksen Grönlannista, jossa havaittiin nykyistä selvästi suurempia ’musta hiili’ kertymiä juurikin noina aikoina. Nykyisin ihan toisin, vaikka pressa toki puhui niin huolestuneesti. Onks teillä mitään tietoo? Vai onko 20 vuotta vanhemmat tutkimukset jo ihan tuntematonta antiikkia. Ja jos kun ne ei tule greenpeaceläisestä tietosuodattimesta.
3. Mieleeni on myös jäänyt, että Nansen aloitellessaan naparetkeilyä 1800-luvun loppupuolella Grölannin ylityksellä, niin hän hämmästeli suurta mustaa ilmalaskeumaa jäätiköllä. En muista mahtoiko hän sitä teoretisoida enempää, mutta mielestäni vastuullisen nykytutkijan tulisi. Ai, mut silloinhan se palkkapussien tulo voisi loppua.
4. Mieleeni on myös jäänyt tutkimustiedote, jossa tutkijat säätietojen pohjalta otaksui, että pilvien vähentyminen, eli kirkkaammat paisteisemmat taivaat Grönlannissa olisi ehkä ollutkin syynä pikku hiukan lisäänyneeseen sulamiseen. Eli hyvä uutinen, taivaat kirkastuvat, lämpenee ja vaan jotkut kauhistelevat jopa levittävät paniikkia.
5. Saako näitä kysymyksiäni julki jotenkin sivuillenne ja vastaatteko?