Iäkkäämmät kantavat nuoria enemmän huolta luonnosta, ilmastonmuutos ja roskaantuminen suomalaisten mielestä suurimmat uhkatekijät

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]

© Kuva: Mikael Ahlfros, ympäristöministeriön kuvapankki

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat

Yli 90 % suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön kesäkuussa teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin kattavasti suomalaisten luontosuhdetta.

Kaikkein mieluiten luonnossa liikutaan tai rauhoitutaan. 67 % suomalaisista liikkuu luonnossa vähintään viikoittain, mutta naiset (48 %) ovat miehiä (33 %) selvästi ahkerampia liikkumaan luonnossa useamman kerran viikossa. 45–64-vuotiaista 45 % ja yli 65-vuotiaista 40 % kertoo yhdeksi mielitekemisekseen luonnossa marjastuksen tai sienestyksen. Alle 25-vuotiaista vastaajista samoin kokee vain 14 %.

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisille rakkainta luontoa ovat kodin lähistöltä löytyvät viheralueet ja oma piha. Lähiluonnon, oman kodin pihan ja läheisten virkistysalueiden arvostus heijastuu myös siihen, että selvän enemmistön (86 %) mielestä luonto tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kaupunkeja kehitettäessä.

Kuudetta sukupuuttoaaltoa ei koeta merkittävänä uhkana

Noin puolet (48 %) suomalaisista kokee olevansa huolissaan Suomen luonnon tilasta, mutta globaalin luonnon tilanteesta huolta kantaa jo yli kaksi kolmasosaa (78 %) vastaajista. Kaikkein eniten Suomen luonnon tilanne huolettaa yli 65-vuotiaita, joista 64 % kokee olevansa melko tai erittäin huolestunut. Alle 25-vuotiaista kotimaan luonnosta kantaa huolta vain 36 % vastaajista, mutta globaalin luonnon tilanteesta jo 73 %.

Lataa kuva tästä

Kysely vahvistaa käsitystä siitä, että suomalaiset ovat ikään katsomatta tietoisia ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista. 52 % vastaajista nimeää ilmastonmuutoksen luontoamme kohtaavien suurimpien uhkatekijöiden joukkoon. Suurimmaksi uhaksi koetaan kuitenkin viime aikoina paljon esillä ollut roskaantuminen (53 %). Yli 65-vuotiaat ovat vielä tätäkin enemmän huolissaan kemikalisoitumisesta ja ympäristömyrkyistä (63 %).

Tiedeyhteisössä käynnissä oleva keskustelu lajien kuudennesta sukupuuttoaallosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä ei kyselyn perusteella näytä nousseen vielä laajempaan tietoisuuteen. Suurimpien uhkatekijöiden joukkoon luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen nimeää vain 24 % vastaajista. 78 % vastaajista kokee kuitenkin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen olevan yhteiskunnan keskeisiä tehtäviä.

Lataa kuva tästä

Henkilökohtainen vastuu korostuu

Vastuu luonnon suojelusta ja kestävästä käytöstä lankeaa suomalaisten mielestä ennen kaikkea jokaiselle itselleen. 78 % vastaajista pitää henkilökohtaista vastuuta suurena tai erittäin suurena. Valtion viranomaisten vastuuta peräänkuuluttaa 68 %. Vähiten vastuuta koetaan olevan kansalaisjärjestöillä (47 %) ja kouluilla ja oppilaitoksilla (48 %).

Selvä enemmistö vastaajista kokee, että luontoarvojen huomioiminen tuo enemmän hyötyjä kuin haittoja, eikä luonnonsuojelua nähdä rasitteena elinkeinoelämälle. Vain 27 % suomalaisista kokee, että luontoa suojellaan valtakunnallisesti riittävästi, mutta kysymys koettiin myös hankalaksi – 38 % ei osannut ottaa siihen selkää kantaa.

Näin kysely toteutettiin

Kyselyllä selvitettiin suomalaisten suhdetta luontoon ja sen monimuotoisuuden turvaamiseen. Kyselyyn haettiin edustava otos eri-ikäisiä ja -taustaisia vastaajia kaikista Manner-Suomen 18 maakunnasta. 1008 henkilöä vastasi kaikkiin kysymyksiin. Kyselyn toteuttamisesta vastasi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhteistyössä CINT-kuluttajapaanelin kanssa. Tilaajina toimivat ympäristöministeriö ja luonnon monimuotoisuuden parissa työskentelevä poikkihallinnollinen viestintäryhmä.

• Yhteenveto kyselyn tuloksista (pdf)
• Lisätietoja luonnon monimuotoisuudesta:
• ym.fi
• luonnontila.fi

Lisätietoja:

Viestintäasiantuntija Jussi Palmén, ympäristöministeriö, 0295 250 219, etunimi.sukunimi@ym.fi

Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus, 0295 251 394, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen, ympäristöministeriö, 0295 250 079, etunimi.sukunimi@ym.fi

Toukokuu oli ennätyksellisen lämmin

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ennätyksiä rikkoontui keskilämpötilojen, helteiden ja auringonpaisteen osalta. Pitkä sateeton kausi nostatti maastopalojen riskiä.

Toukokuun 2018 sääennätyksiä:

– Suomen mittaushistorian lämpimin toukokuu
– Korkein havaintoasemalla mitattu toukokuun keskilämpötila
– Eniten hellepäiviä toukokuussa
– Kuivuusjakson pituus paikoin poikkeuksellinen
– Ennätyksellisen aurinkoinen toukokuu suuressa osassa maata.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Koko maan keskilämpötila, 11,6 astetta, ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1963 jopa 0,5 asteella. Vertailukelpoinen aineisto alkaa 1900-luvun alusta. Lukuisilla pitkäikäisillä havaintoasemilla rikottiin myös asemakohtaisia keskilämpötilaennätyksiä. Helsingin Kumpulassa toukokuun keskilämpötila (15,5 °C) ylitti entisen Suomen ennätyksen jopa 1,2 asteella (Helsinki-Vantaan lentoasema, 2016).

Toukokuun keskilämpötila oli yleisesti 4–5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Keskilämpötilat vaihtelivat maan eteläosan noin viidestätoista asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen kymmeneen asteeseen.

Toukokuun ylin lämpötila, 29,6 astetta, mitattiin kuun 15. päivänä Kemiössä, Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Kouvolan Utissa. Toukokuun lämpöennätys on Lapinjärvellä 30. ja 31.5.1995 mitattu 31,0 astetta, joten ylimmän lämpötilan osalta ei ennätystä rikottu. Toukokuun alin lämpötila, -10,4 astetta, mitattiin kuukauden ensimmäisenä päivänä Utsjoen Nuorgamissa.

Hellepäiviä, jolloin päivän ylin lämpötila on yli 25 astetta, oli toukokuussa enemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana, yhteensä 14. Aiempi ennätys, 12 hellepäivää, oli vuodelta 1984. Tyypillisesti hellepäiviä on toukokuussa kolme.

Poikkeuksellisen pitkä sateeton jakso

Toukokuun sateet painottuivat suuressa osassa maata vain kuukauden ensimmäisiin päiviin. Useilla havaintoasemilla etelässä ja lännessä ei mitattu sadetta kuun 3. päivän jälkeen. Näin ollen sateeton jakso venyi neljän viikon pituiseksi, mikä on poikkeuksellista. Pitkä sateeton kausi nostatti maastopalojen riskiä.

Kuukauden sademäärät vaihtelivat pääasiassa 10 ja 30 millimetrin välillä. Sademäärät olivat monin paikoin harvinaisen pieniä. Eniten satoi Joutsan Savenahon asemalla, missä kuukauden sademäärä oli 53,9 millimetriä. Toukokuun pienin sademäärä mitattiin Kustavissa, missä satoi koko kuukauden aikana vain 4,8 millimetriä.

Aurinko paistoi ennätyksellisen paljon maan etelä- ja keskiosassa, jossa paistetunteja kertyi 350–400 tuntia. Tämä on monin paikoin yli 100 tuntia tavanomaista enemmän. Lapissa auringonpaistetunneissa ei ylletty aivan kärkisijoille, mutta silti paistetta riitti 50–100 tuntia keskimääräistä enemmän.

Kuiva kevät alkoi kylmänä ja päättyi lämpimänä

Kevät eli maaliskuu-toukokuu oli keskilämpötilan osalta tavanomainen tai hieman tavanomaista lämpimämpi. Ennätyslämmintä toukokuuta kompensoi varsin kylmä maaliskuu.

Sademääriltään kevät oli tavanomaista vähäsateisempi suuressa osassa maata. Maan lounais- ja pohjoisosassa näin kuiva kevät toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Maan itäosassa sademäärät olivat lähellä tavanomaisia lukemia.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)

Toukokuun säätilastoja: http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu
Sääennätyksiä: http://ilmatieteenlaitos.fi/saaennatyksia

Säästä twiittaavat @meteorologit

Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. http://ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen