Koko Euroopan kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa johdetaan Suomesta

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Nyt toimintansa virallisesti aloittava eurooppalainen kasvihuonekaasujen tutkimusjärjestelmä ICOS on keskeinen toimija todennettaessa koko maailman kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteita.

ICOS on tutkimusasemien, mittalaitteiden, mittausaineiston ja tietojärjestelmien kokonaisuus. ICOS-järjestelmän avulla saadaan tietoa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ilmassa on, mistä niitä vapautuu ja mihin niitä sitoutuu. ICOSissa suomalaisia toimijoita ovat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto sekä Itä-Suomen yliopisto.

ICOSin tuottamilla tuloksilla on tulevaisuudessa mahdollista myös todentaa, kuinka valtiollisesti sovitut kasvihuonekaasujen päästövähennykset toteutuvat. Euroopan valtioiden kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen arvioimiseksi mittausverkon tarkkuuden tulee olla äärimmäisen hyvä. Ilmatieteen laitoksella on koko ICOS-verkon käytössä oleva liikkuva vertailumittauslaboratorio. Se kiertää Euroopan havaintoasemilla tekemässä vertailumittauksia todentaakseen tarkkuuden ja edistäen mittausmenetelmien kehittämistä vaativan tavoitteen saavuttamiseksi.

Helsingin yliopisto on tuottanut maailman pisimmän aikasarjan hiilidioksidin vaihdosta järven ja ilmakehän välillä sekä ainoan vastaavan tutkimuksen joelle. ”Pitkät kasvihuonekaasujen vaihdon aikasarjat metsälle, suolla ja kaupungille ovat eräitä eniten hyödynnettyjä biogeokemiallisia aineiden kiertoja tutkivassa tiedeyhteisössä”, akatemiaprofessori Timo Vesala Helsingin yliopistosta kertoo.

Euroopan komissio on tänään tehnyt virallisen päätöksen ICOSin perustamisesta

”Komission päätös tarkoittaa, että ICOS on saanut eurooppalaisen julkisoikeudellisen organisaation – ERIC (European Research Infrastructure Consortium) – statuksen. Päätös on merkittävä, sillä nyt ICOS siirtyy operatiiviseen vaiheeseen ja aloittaa tuottamaan tutkijoille, kansalaisille ja organisaatioille avointa kasvihuonekaasuaineistoa tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi”, tutkimuspäällikkö Sanna Sorvari sanoo.

ICOSin (Integrated Carbon Observation System) hallinnollisesta valmistelusta on vastannut opetus- ja kulttuuriministeriö. ICOSin Helsinkiin, Kumpulan kampusalueelle sijoittuvan päämajan Suomen osuuden rahoituksesta vastaavat Suomen Akatemia sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Suomen panos on ollut keskeinen ICOS-tutkimusinfrastruktuurin suunnittelussa ja rakentamisessa niin Euroopan tasolla kuin kansallisen mittausverkoston rakentamisessa. Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston operoimien yli 10 mittausaseman ansiosta pohjoiset alueet ovat hyvin edustettuna ICOS-verkostossa.

ICOS on myös keskeinen toimija globaalien hiilipitoisuus- ja kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmien rakentamisessa. Maailman ilmatieteen järjestö WMO on tänä vuonna päättänyt aloittaa globaalin kasvihuonekaasujen tietojärjestelmän (Integrated Global Greenhouse Gas Information System) suunnittelun.

”On upeaa nähdä, kuinka suomalaiset toimijat ovat maailmalla keskiössä rakentamassa globaalisti merkittäviä havaintojärjestelmiä, kuten kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmää”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja vuoden 2016 alussa WMO:n pääsihteerinä aloittava Petteri Taalas sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2015/11/ICOS.html?lang=fi

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Sanna Sorvari, Ilmatieteen laitos, puh. 050 415 4729
Akatemiaprofessori Timo Vesala, Helsingin yliopisto, puh. 040 5779008
Professori Kari Lehtinen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 8677844

Lisätietoa ICOSista: https://www.icos-ri.eu/

Merivesi keskimääräistä lämpimämpää

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu on aloittanut talvikauden julkaisemalla ensimmäiset pintalämpötilakartat. Uusi tuotantojärjestelmä avaa uusia mahdollisuuksia jääkarttojen hyödyntäjille.

Kuva: Hannu Manninen.

Tällä hetkellä Suomea ympäröivien merialueiden pintalämpötila vaihtelevat 4–12 asteeseen. Tilanne on hyvin samanlainen Suomea ympäröivillä merialueilla kuin viime syksynä, pintavedet ovat paikoitellen jopa hiukan lämpimämpiä kuin viime vuonna. ”Pintavedet ovat asteesta lähes kolmeen astetta keskimääräistä lämpimämpiä tällä hetkellä. Niinpä merijäitä joudutaan odottelemaan todennäköisesti joulukuun puolelle saakka, joitakin sisimpiä matalia lahdenperukoita lukuun ottamatta”, arvioi jääasiantuntija Jouni Vainio.

Tulevasta jäätalvesta ennustetaan leutoa

Jääpalvelun toiminta alkaa marraskuun ensimmäisenä maanantaina, mistä lähtien julkaistaan meriveden pintalämpötilakarttoja maanantaisin ja torstaisin.. Kun Suomen merialueilla on jäätä merenkulkua haittaavassa määrin, aloitetaan päivittäinen jääkarttojen julkaisu. Päätehtävänä Jääpalvelulla on kertoa talvella päivittäinen jäätilanne sekä se, miten se on muuttunut edellispäivästä. Viimeiset jäätiedotukset annetaan yleensä toukokuun loppupuolella.

”Tässä vaiheessa syksyä on hyvin vaikeata meriveden lämpötilojen perusteella ennustaa, millainen jäätalvi on edessä. Pitkien ennusteiden mukaan syksy päättyy ja talvi alkaa keskimääräistä lämpimämmässä säässä – kenties leuto talvi on jälleen edessä”, jääasiantuntija Jouni Vainio sanoo.

Jääkartta voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaiseksi

Jääpalvelu ottaa jäätalven alussa käyttöön uuden jääkarttojen tuotanto-ohjelman. Varsinainen jääkartta säilyy tietosisällön puolesta pääosin ennallaan. Muutos näkyy kartassa hienoisena uudistumisena ja ulkoasun viilauksena. Taustalla on kuitenkin tapahtunut paljon muutosta. Erityisesti jääkartan tuotantotapaa on kehitetty. ”Tuotteiden laatu paranee, koska uusi ohjelma mahdollistaa mm. monipuolisemman ja laadukkaamman satelliittikuvien analysoinnin, ” kertoo kehitysprojektia vetänyt Tuomas Niskanen.

Asiakkaille uusi jääkartan tuotantotapa tuo uusia mahdollisuuksia. ”Marraskuun alusta lähtien Ilmatieteen laitos voi tuottaa jääkartan mille tahansa maailman merialueelle ketterämmin kuin aikaisemmin. Myös erilaisten räätälöityjen asiakastuotteiden tekeminen helpottuu merkittävästi. Jääkarttaa voidaan nyt räätälöidä joustavammin asiakkaan omien toiveiden ja tarpeiden mukaan, ja siihen voidaan liittää asiakkaiden toiveiden mukaan erilaista tietosisällöltä”, Tuomas Niskanen toteaa.

Lisätietoja:

Jääasiantuntija Jouni Vainio, puh. 041 501 5359, jouni.vainio@fmi.fi
Tuomas Niskanen, puh. 050 441 4168, tuomas.niskanen@fmi.fi

Kartta päivittyy tänään klo 14: http://ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne

Auringonpaistetta etelässä ennätyksellisen paljon lokakuussa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuusta muodostui maan eteläosassa poikkeuksellisen vähäsateinen ja maan etelä- ja länsiosassa poikkeuksellisen aurinkoinen.

Kuva: Kirsti Kotro

Auringonpaistetta kertyi koko maassa tavanomaista enemmän, maan etelä- ja länsiosassa jopa kaksinkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon nähden. Monin paikoin aurinko paistoi jopa enemmän kuin keskimäärin syyskuussa, ja monilla havaintoasemilla lokakuu oli mittaushistorian aurinkoisin. Eniten, eli 185 tuntia, paistoi Maarianhaminassa.

Lokakuun keskilämpötilassa ei ollut suuria poikkeamia tavanomaisesta. Kuukauden keskilämpötila vaihteli rannikkoalueiden noin +5 asteesta Pohjois-Lapin noin nollaan asteeseen. Keskilämpötila oli maan eteläosassa vajaan asteen verran tavanomaista alempi, kun taas maan pohjoisosassa oli pääosin vajaan asteen verran tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden korkein lämpötila oli Maarianhaminan lentoasemalla 2. päivänä mitattu 18,0 °C ja alin lämpötila Kittilän Pokassa 9. päivänä mitattu -14,5 astetta.

Etelässä poikkeuksellisen kuivaa

Kuukauden sademäärä jäi lähes koko maassa tavanomaista niukemmaksi, maan eteläosassa ja osassa Pohjois-Lappia jopa alle 20 millimetrin. Maan eteläosassa kuukauden sademäärä jäi poikkeuksellisen vähäiseksi ja eräillä havaintoasemilla jopa mittaushistorian pienimmäksi lokakuun sademääräksi. Monin paikoin oli kolmen viikon verran täysin poutaista. Runsaimmin, eli runsaat 60 mm, satoi Kainuussa ja Koillismaalla, missä sademäärä kohosi hieman tavanomaista suuremmaksi. Havaintoasemista sateisinta oli Puolangan Paljakalla, jossa sadetta kertyi 99,4 mm. Kuivinta oli puolestaan Paraisten Utössä, jossa satoi vaivaiset 4,4 mm. Suurin vuorokautinen sademäärä, 27,0 mm, mitattiin Ilomantsin Mekrijärvellä 22. päivänä.

Kuukauden päättyessä oli lunta lähinnä vain muutama senttimetri Koillismaalla sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa, kun lokakuun lopussa keskimäärin lumipeite kattaa maan keski- ja pohjoisosan ja Pohjois-Lapissa lunta on runsaat 10 cm.

Lisätietoja:

Lokakuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/lokakuu

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede