WMO vahvistaa: Viime vuosi oli ennätyslämmin

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) julkaiseman raportin mukaan vuosi 2015 oli mittaushistorian lämpimin rikkoen aiemmat ennätykset selvästi.

Kuva: Antonin Halas.

Globaali maan ja merenpinnan lämpötila oli viime vuonna 0,76±0,1 astetta korkeampi kuin vertailukauden 1961–1990 keskiarvo. Ensimmäistä kertaa lämpötilat olivat keskimäärin kokonaisen asteen esiteollista aikaa korkeammalla.

Viisitoista mittaushistorian lämpimintä vuotta on ollut 2000-luvulla. Vuosi 2015 oli selvästi lämpimämpi kuin vuosi 2014, joka oli aikaisempi ennätyslämmin vuosi. Vuonna 2015 maailmalla nähtiin myös monia tuhoa aiheuttaneita sääilmiöitä, kuten lämpöaaltoja, tulvia ja vakavaa kuivuutta.

”Erityisen voimakas El Niño ja ilmastonmuutos yhdistivät voimansa viime vuonna, mikä aiheutti monia dramaattisia vaikutuksia viime vuonna. El Niño-ilmiö hiipuu vähitellen tulevina kuukausina, mutta ihmisen aiheuttama ilmastonmuutoksen kanssa meidän on elettävä vielä useita vuosikymmeniä.”, toteaa Maailman ilmatieteen järjestön uusi pääsihteeri Petteri Taalas.

”Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan yhä vakavampia seurauksia seuraavien viiden vuosikymmenen aikana. Tämän takia meidän pitää panostaa hillintätoimenpiteiden lisäksi sopeutumiseen. Olemme nyt saavuttaneet ensimmäistä kertaa 1 asteen lämpenemiskynnyksen verrattuna esiteolliseen aikaan. Tämä on vakava hetki maapallomme historiassa”, Taalas sanoo. Jos Pariisin neuvotteluissa tehdyt sitoumukset pitävät ja lisäksi saavutetaan kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet, meillä on kuitenkin vielä mahdollisuudet pysyä kahden asteen lämpenemistavoitteessa”, Taalas toteaa WMO:n tänään julkaisemassa tiedotteessa.

Lisätietoja:

WMO: Clare Nullis, Media Officer, Tel: +41 (0)22 730 8478; +41 (0)79 7091397, email: cnullis(at)wmo.int

Ari Laaksonen, puh. 029 539 5501, ari.laaksonen@fmi.fi

WMO:n tiedote: https://www.wmo.int/media/content/wmo-confirms-2015-hottest-year-record

Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Eteläsuomalaiset metsälintuyhteisöt yksipuolistuvat

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]

Punakylkirastas näyttää kärsivän ilmastonmuutoksesta ja sen esiintymisalueet ovat siirtyneet kohti pohjoista. Kuva Jorma Tenovuo.

Monet metsiemme lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan eteläsuomalaisen talousmetsäalueen lintujen kokonaisparimäärä väheni noin 18 prosenttia 22 vuoden aikana. Lajien populaatioiden pieneneminen johtui osalla lajeista, kuten pajulinnulla ja punakylkirastaalla, ensisijaisesti ilmastonmuutoksesta ja osalla, esimerkiksi peipolla ja vihervarpusella, metsätaloudesta. Hömötiaisen taantumisen syynä oli sekä ilmastonmuutos että metsätalous. Runsastuneet lajit, talitiainen ja sinitiainen, ovat yleisiä eteläisiä lajeja, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksesta ja ihmistoiminnasta monin tavoin.

Monet metsiemme tyypillisimmät lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Vähenemisen syyt ovat vielä osin epävarmoja. Juuri ilmestyneen tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, missä määrin populaatioiden muutokset johtuvat ilmastonmuutoksesta sekä missä määrin metsätaloudesta tai muusta ihmistoiminnasta. Lajien populaatiomuutoksia selvitettiin talousmetsissä lintulaskennoilla täsmälleen samoilla paikoilla vuosina 1993–2015. Tuloksia verrattiin suojelualueilla tehtyihin lintulaskentoihin.

Ilmastonmuutos ja metsätalous yksipuolistavat metsälintuyhteisöä

Talousmetsäalueella lintujen kokonaisparimäärä väheni 18 prosenttia vuodesta 1993 vuoteen 2015, eli vajaan prosentin (0,9 %) vuosittain. 12 runsaimmasta lajista seitsemän taantui, neljällä lajilla ei havaittu muutoksia ja yksi laji runsastui. Taantuneista lajeista peipon, vihervarpusen ja hippiäisen populaatiot eivät vähentyneet suojelualueilla. Näiden lajien väheneminen talousmetsissä johtui ensisijaisesti lajien suosimien vanhojen kuusivaltaisten metsien avohakkuista.

”Kolme talousmetsissä taantunutta lajia, pajulintu, punakylkirasta ja metsäkirvinen, vähenivät myös suojelualueilla todennäköisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Nämä lajit ovat aiemmin hyötyneet vanhojen metsien hakkuista ja runsastuneet hakkuiden seurauksena syntyneissä nuorissa tai harvennushakatuissa metsissä. Näiden lajien runsauden painopiste on myös siirtynyt pohjoista kohti ilmastonmuutoksen myötä.” toteaa johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta.

Hömötiainen väheni voimakkaasti sekä talousmetsissä että suojelualueilla, ja lajin taantuminen johtuu sekä metsätalouden että ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Punakylkirastas ja hömötiainen ovat vähentyneet myös muualla Euroopassa. Ne on luokiteltu EU:n alueella Punaisen Listan lajeina uhanalaisiksi, luokkaan vaarantunut.

Talitiainen oli ainoa yleisimmistä lajeista, joka selvästi runsastui talousmetsissä. Myös sinitiainen runsastui voimakkaasti tutkimusjakson aikana ja oli jo tutkimusjakson loppuvuosina metsien yleisimpiä lajeja. Tali- ja sinitiainen ovat eteläisiä lajeja, jotka ovat hyötyneet ihmistoiminnasta ja ilmaston lämpenemisestä monin tavoin. Lisääntyneen talviruokinnan avulla tali- ja sinitiaiset selviytyvät talvista entistä paremmin. Metsien rehevöityminen suosii tali- ja sinitiaista, jotka voivat myös pesiä hakkuualueiden säästöpuuhaapojen koloissa.

Tutkimus on julkaistu Biodiversity and Conservation -tiedesarjassa: Virkkala R. 2016: Long-term decline of southern boreal forest birds: consequence of habitat alteration or climate change? Biodiversity and Conservation

Lisätietoja:

Johtava tutkija, dosentti Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 747

LINKIT

Linnut siirtyvät hitaammin kuin Suomen ilmasto muuttuu

Ilmaston muuttuessa suojelualueilla on keskeinen merkitys linnuille

Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Kulunut vuosi oli alustavien tietojen mukaan Suomen mittaushistorian lämpimin. Viiden lämpimimmän vuoden joukossa ovat myös vuodet 1938, 2014, 1989 ja 2011.

Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin suurimmassa osassa maata. Maakunnista vain Lapissa vuosi ei aivan yltänyt ykkössijalle, vaan on jaetulla toisella sijalla. Vuoden 2015 keskilämpötila 4,2 astetta on noin 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli jaksoa 1981–2010 lämpimämpi.

Koko maan tasolla tarkasteltuna ainoastaan kesä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä kylmempiä. Suhteessa lämpimintä oli helmi-maaliskuussa ja marras-joulukuussa, jolloin koko maan keskilämpötila oli 4–6 astetta tavanomaista korkeampi.

Sekä marras- että joulukuussa rikottiinkin lämpöennätyksiä. Marraskuun uusi lämpöennätys, 14,3 astetta, mitattiin 3. päivä Kemiönsaaressa. Joulukuussa taas mitattiin ennätykselliset 11,3 astetta Porissa ja Kokemäellä 20. joulukuuta.

Vuoden ylin lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin heinäkuun 3. päivä Kouvolassa. Hellepäiviä oli koko kesänä vain 19, mikä on noin puolet tavanomaisesta. Ensimmäistä hellepäivää saatiin odotella kesäkuun 29. päivään saakka, mikä on toiseksi myöhäisin ensimmäinen hellepäivä vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna. Suurin osa hellepäivistä olikin vasta elokuussa. Kolean kesäsään vuoksi ukkosia oli tänä vuonna ennätyksellisen vähän. Vuoden alin lämpötila, -39,6 astetta, mitattiin tammikuun 11. päivä Utsjoella.

Suomen keskilämpötilan poikkeama 2015 verrattuna 1981-2010 keskiarvoon. Mustalla viivalla on kuvattu vuoden siihenastinen lämpötilapoikkeama.

Uusi vuosisade-ennätys mitattiin Puolangalla

Vuoden sademäärä vaihteli Pohjois-Lapin noin 500 ja Kainuun runsaan tuhannen millimetrin välillä. Suurin vuosisademäärä mitattiin Puolangalla, missä Paljakan asemalla kertyi sadetta 1242 millimetriä. Tämä ylittää selvästi aiemman vuosisade-ennätyksen, joka oli Espoon Nupurissa vuonna 1981 mitattu 1109 mm. Vuosisademäärä oli suuressa osassa maata hieman keskimääräistä suurempi. Runsassateisimmilla alueilla maan keskivaiheilla sademäärä oli noin 1,6-kertainen tavanomaiseen nähden. Alle pitkän ajan keskiarvojen jäätiin lähinnä maan kaakkoisosassa sekä Pohjois-Lapissa.

Suurin vuorokauden sademäärä oli 67,1 mm ja se mitattiin Kokemäellä heinäkuun 16. päivä. Toukokuussa Pohjanmaan rannikolla ja Lapissa oli paikoin poikkeuksellisen sateista ja siellä rikottiin paikkakuntakohtaisia sade-ennätyksiä. Lokakuussa puolestaan ennätyksiä rikottiin toiseen suuntaan, kun maan eteläosassa oli ennätyksellisen kuivaa ja aurinkoista.

Myrskypäiviä oli yhteensä 21, mikä on hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa, joka on 19 myrskypäivää vuodessa. Lokakuun loppuun mennessä myrskypäiviä oli ollut vain noin puolet tavanomaisesta, mutta marras-joulukuun 11 myrskypäivää tasasi tilanteen tavanomaiselle tasolle.

Etelässä poikkeuksellisen leuto joulukuu

Joulukuu oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen leuto. Näin leuto joulukuu toistuu siis nykyilmastossa keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Lapissakin joulukuu oli keskimääräistä leudompi, mutta harvinaisiin lukemiin ei kuitenkaan ylletty. Keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli suurimmillaan maan itäosassa, missä oli paikoin yli 6 astetta keskimääräistä lauhempaa. Lähimpänä tavanomaisia arvoja oltiin Itä-Lapissa, missä oli paikoin vain 1-2 astetta tavanomaista leudompaa.

Joulukuun ylin lämpötila oli Kokemäellä ja Porissa 20. päivä mitattu 11,3 astetta. Tämä on uusi joulukuun lämpöennätys. Edellinen ennätys 10,8 astetta vuodelta 2006 rikottiin tänä vuonna kahteen eri otteeseen. Kuukauden alin lämpötila, -31,3 astetta, mitattiin 18.12. Utsjoen Kevojärvellä.

Paikoin poikkeuksellisen sateista

Joulukuun sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista suurempi. Ainoastaan maan kaakkoisosassa sademäärä jäi hieman keskiarvosta. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärä oli monin paikoin harvinaisen ja paikoin jopa poikkeuksellisen suuri. Eniten satoi Puolangalla, jossa kuukauden sademäärä oli 122 mm. Suurin vuorokauden sademäärä oli 4.12 Merikarvialla ja 6.12. Hämeenlinnassa mitattu 23,7 mm.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Joulukuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Vuositilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede