Juhannuksen sää epävakainen ja ainakin aluksi viileä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Juhannusta vietetään epävakaisessa ja aluksi viileässä säässä.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan matalapaine saapuu torstaina sateineen maan lounaisosaan, muuallakin tulee paikoin sadekuuroja. Lämpötila on 14…18 astetta, sateessa vain vähän yli 10 astetta. Perjantaina eli juhannusaattona heikentyvä matalapaine on yhä maan lounaisosassa. Sää on epävakaista laajalti maan etelä- ja keskiosassa, mutta sade muuttuu hajanaiseksi ja kuuroluonteiseksi.

Viikonloppuna lämpötila nousee 20 asteen tienoille, mutta sade- ja ukkoskuuroja tulee yhä etenkin maan länsiosassa. Lapissa viikonloppua vietetään enimmäkseen poutasäässä.

Viime vuonna juhannus oli kolea ja sateinen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan juhannuksena päivän ylin lämpötila on tavanomaisesti suuressa osassa maata noin 20 asteen tienoilla, Pohjois-Lapissa lähempänä 15 astetta. Yön alin lämpötila on tyypillisesti noin 10 asteen tuntumassa, Lapissa lähellä viittä astetta. Tilastojen mukaan keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen. Joko juhannusaattoon tai
-pyhään sattuu tilastojen mukaan hellesäätä keskimäärin kerran neljässä, rannikolla kerran viidessä ja Lapissa kerran 10 vuodessa.

Koleassa ja sateisessa säässä juhannusta on vietetty viimeksi viime vuonna. Tuolloin juhannussää oli laajalti harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen kolea. Päivän ylimmät lämpötilat jäivät suurimmassa osassa maata 10 ja 15 asteen välille, Lapissa 5 ja 10 asteen välille. Ylin lämpötila oli Kouvolan Anjalassa mitattu 18,0 astetta. Juhannusyönä lämpötila laski paikoin pakkasen puolelle Lapissa ja Suomenselän alueella, ja hallaa mitattiin myös maan eteläosassa. Juhannuspäivä oli Lapissa lämpimämpi, mutta maan eteläosassa vielä aattoakin koleampi. Sateita viime juhannuksena saatiin niin aattona kuin juhannuspäivänäkin. Aattona maan etelä- ja keskiosassa tuli monin paikoin sadekuuroja, maan pohjoisosassa satoi yhtenäisemmin ja sademäärät olivat siellä paikoin yli 20 mm. Juhannuspäivän sademäärät jäivät koko maassa pääasiassa alle 10 millimetriin.

Muita koko maassa koleita ja sateisia juhannuksia on koettu mm. vuosina 2009, 1981 ja 1977, jolloin päivän ylimmät lämpötilat jäivät etelässä pääosin alle 15 asteen ja Pohjois-Lapissa jopa alle +5 asteen. Paikallisesti koleita juhannuksia on koettu muulloinkin.

FMI-tv:n sääennusteet YouTubessa:
https://www.youtube.com/user/ilmatieteenlaitos

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk, puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

Mainokset

Sateinen toukokuu päätti lauhan kevään

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Toukokuu oli sateinen ja maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista kylmempi. Hellepäiviä ei toukokuussa ollut lainkaan. Viimeksi näin on tapahtunut vuonna 1998.

Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun keskilämpötila vaihteli maan kaakkoisosan noin 9 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen neljään asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lähinnä maan etelä- ja länsiosassa oli tavanomaista kylmempää, kun taas maan itä- ja pohjoisosassa oli tavanomaista lämpimämpää. Epävakaisen sään vuoksi päivälämpötilat olivat selvästi tavanomaista alempia.

Kuukauden aikana ei ollut ainuttakaan hellepäivää, mikä toistuu keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Viimeksi helteetön toukokuu oli vuonna 1998. Hellepäiviä on toukokuussa keskimäärin yksi. Kuukauden ylin lämpötila, 21,7 astetta, mitattiin Mikkelissä 26. toukokuuta ja alin lämpötila, -12,4 astetta, Enontekiöllä 5. toukokuuta. Terminen kesä alkoi toukokuun 20:nnen päivän tienoilla paikoin maan etelä- ja keskiosassa.

Kuukauden sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista suurempi, mutta Pohjanmaan rannikolla ja suuressa osassa Lappia oli poikkeuksellisen sateista. Esimerkiksi Sodankylässä ja Rovaniemellä mitattiin paikkakuntakohtaisia toukokuun sade-ennätyksiä. Tavanomaisia toukokuun sademääriä mitattiin vain Karjalan maakunnissa. Havaintoasemista sateisin oli Kittilän Kenttärova, jossa satoi 116,2 millimetriä. Vähiten, 23,8 mm, satoi Rautjärven Simpeleellä. Suurin vuorokautinen sademäärä, 30,3 mm, mitattiin 13. päivänä Kokkolan Hollihaassa.

Lunta oli toukokuun alkaessa Pohjois-Karjalan pohjoisosasta Meri-Lappiin ulottuvan linjan pohjoispuolella, mutta lumet sulivat kuukauden kuluessa kokonaan.

Voimakkaimmat tuulet esiintyivät 23. päivänä Pohjois-Pohjamaalla Lyyli-myrskyn yhteydessä, jolloin syntyi runsaasti tuulituhoja ja sähkökatkoksia erityisesti Pohjanmaalla. Tuuli yltyi Perämerellä myrskylukemiin. Ukkosia oli harvinaisen vähän. Maasalamoita paikannettiin Suomessa vain 331 kpl mikä on kolmanneksi vähiten vuonna 1960 alkavien tilastojen aikana.

Kevät oli etenkin maan pohjoisosassa poikkeuksellisen leuto

Kevätkuukausien eli maalis-toukokuun keskilämpötila oli maan lounaisosassa +5 asteen tienoilla mutta jäi Luoteis-Lapissa nollan alapuolelle. Kevät oli koko maassa selvästi tavanomaista leudompi: maan eteläosassa noin asteen verran, Lapissa kahdesta kolmeen astetta.

Maan pohjoisosassa poikkeama oli jopa poikkeuksellisen suuri, eli se toistuu nykyilmastossa keskimäärin kolmesti vuosisadassa. Viimeksi yhtä leuto kevät on koettu pohjoisessa vuonna 1989. Maan etelä- ja keskiosassa kevät oli yleisesti harvinaisen leuto, eli näin lauha kevät toistuu nykyilmastossa keskimäärin kerran vuosikymmenessä.

Kevään sademäärässä esiintyi suuria eroja maan eri osien välillä, ja suurimmassa osassa satoi selvästi tavanomaista enemmän. Poikkeuksellisen runsaita sademääriä mitattiin Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Koillismaalla ja Länsi-Lapissa, jossa sadetta kertyi yli 160 millimetriä. Vähiten satoi Pirkanmaalla ja Pohjois-Lapissa, jossa sademäärä jäi alle 110 millimetrin.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Millainen vuodenaika on kesä? Katso video

Ilmastotieto Itä-Suomen yliopiston valintakokeessa

Ilmastotiedon kirjoitus kiertotaloudesta oli vuoden 2015 valintakokeiden aineistokokeena Itä-Suomen yliopistossa niillä hakijoilla, jotka pyrkivät opiskelemaan ympäristötiedettä luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa.

prepare-exams

Ilmastotiedon blogia seuraavat hakijat saattoivat saada pientä etua haussa. Etu on kuitenkin ollut pieni ja pelkästään Ilmastotiedon blogia seuraamalla tuskin valittiin montakaan tulevaa opiskelijaa, sillä alkupisteiden ohella valintakokeeseen sisältyivät Ilmastotiedon kirjoitukseen perustuvan aineistokokeen ohella biologian ja kemian valintakokeet.

Ympäristötieteen opinnoista kiinnostuneiden kannattaakin Ilmastotiedon blogin seuraamisen ohella panostaa lukion opintoihin tai opiskella lukion opintosisältö soveltuvin osin.

Kirjoitus, johon aineistokoe perustui, löytyy täältä. Aineistokokeen kysymykset ja mallivastaukset löytyvät täältä.

Ilmastotieto suhtautuu jatkossakin positiivisesti aineistonsa käyttöön valintakokeissa. Yhteyden meihin saa esimerkiksi sähköpostitse. Sähköpostiosoite löytyy esittely-kohdasta.

%d bloggers like this: