Etaanin määrä ilmakehässä kääntynyt nousuun

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmakehän etaanipitoisuus on kääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana nousuun pohjoisella pallonpuoliskolla pitkän laskukauden jälkeen. Etaanipäästöt lisäävät alailmakehän otsonin määrää, mikä on monin tavoin haitallista sekä ihmisille että ympäristölle.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Etaanipitoisuuden nousu on huomioitu viime aikoina useissa tieteellisissä artikkeleissa, joista tuorein on Nature Geoscience -lehdessä julkaistu Helmig et al. tekemä tutkimus. Saman lehden News &Views -palstalla on julkaistu 13. kesäkuuta myös lehden pyytämä kommenttikirjoitus, jossa etaanin määrän lisääntymistä pohtivat Ilmatieteen laitoksen tutkijat Hannele Hakola ja Heidi Hellén.

Etaanin määrä ilmakehässä nousi 1900-luvulla tasaisesti ja saavutti huippunsa 1970-luvulla. Tuon jälkeen kiristyneet ympäristömääräykset taittoivat kasvun ja etaanin määrä ilmakehässä alkoi laskea. Laskua jatkui aina vuoteen 2009 saakka. Kirjoituksessa pohditaan syitä etaanin ja propaanin uudestaan kasvuun lähteneisiin pitoisuuksiin.

Maakaasun lisääntynyt tuotanto syynä nousevaan trendiin

Helmig et al. esittävät, että etaanipitoisuuksien nousu pohjoisella pallonpuoliskolla johtuu Yhdysvaltojen lisääntyneestä öljy- ja maakaasutoiminnasta. USA:ssa liuskekaasu on nostanut kaasun osuuden Yhdysvaltain sähköntuotannosta jopa 30 prosenttiin viime vuosina. Tämä merkittävä tuotannon kasvu näkyy etaanipitoisuuksien nousuna eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa, kun taas eteläisellä pallonpuoliskolla ei vastaavaa nousua havaittu. Helmig et al. havaitsivat 49:n aseman tuloksissa merkittävää nousua erityisesti USA:ssa.

Etaanipitoisuudet ovat nousseet myös Ilmatieteen laitoksen ylläpitämällä asemalla Siperian Tiksissä ja Pallaksella. ”Ilmatieteen laitoksen tutkimusasemalla Pallaksella on havaittu, että idästä tulevien ilmamassojen merkitys mitattuihin etaanipitoisuuksiin on kasvanut, joten Yhdysvaltojen lisäksi myös Venäjän öljy- ja maakaasutoiminnoilla saattaa olla vaikutusta etaanin määrän kohoamiseen ilmakehässä”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Hakola.

Etaanipäästöjen lisääntyminen lisää alailmakehän otsonin määrää. Alailmakehän otsoni on monin tavoin vahingollista. Se aiheuttaa ihmisille hengityselinsairauksia ja merkittäviä vaurioita kasveille. Alailmakehän otsoni toimii myös kasvihuonekaasuna voimistaen merkittävästi ilmaston lämpenemistä.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Hannele Hakola, puh. 029 539 5512, hannele.hakola@fmi.fi

Akatemiatutkija Heidi Hellén, puh. 029 5395481, heidi.hellen@fmi.fi

http://www.nature.com/ngeo/journal/vaop/ncurrent/full/ngeo2736.html

Mainokset

Eurooppalaisten huoli ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt

Pew Research Centerin tekemän kyselytutkimuksen mukaan 66 prosenttia Eurooppalaisista kokee ilmastonmuutoksen suurena uhkana. Seitsemän maan tuloksia verrattiin vuoden 2013 tilanteeseen ja kuudessa maassa huoli ilmastonmuutoksesta oli lisääntynyt.

Tänä vuonna tehdyssä kyselytutkimuksessa kysyttiin kymmenen Euroopan maan kansalaisilta, minkälaisten asioiden he kokevat uhkaavan maataan. Kyselyn tuloksissa merkittäväksi uhkatekijäksi valittiin useimmin ISIS, joka sai eniten vakavan uhkan mainintoja yhdeksässä maassa tutkituista kymmenestä. Keskimäärin 76 prosenttia eurooppalaisista kokee ISISin vakavana uhkana. Ilmastonmuutos sai toiseksi eniten vakavan uhkan mainintoja. Kolmantena oli talouden maailmanlaajuinen epävakaus. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat muiden maiden tekemät kyberhyökkäykset, Irakin ja Syyrian pakolaisten suuri määrä, kireät välit Venäjän kanssa, Kiinan nousu maailmanmahdiksi sekä Yhdysvaltojen valta ja vaikutus.

Ilmastonmuutoksen kokee vakavaksi uhaksi 66 prosenttia eurooppalaisista. Pienenä uhkana ilmastonmuutosta pitää 27 prosenttia ja vain kuusi prosenttia kokee, ettei ilmastonmuutos ole uhka ollenkaan.

Vuodelta 2013 löytyy vertailumateriaalia seitsemästä kyselyssä mukana olleesta maasta. Näiden maiden vertailusta vuosien 2013 ja 2016 välillä käy ilmi, että kuudessa maassa seitsemästä huoli ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt merkitsevästi. Suurin lisäys on tapahtunut Espanjassa, jossa huoli ilmastonmuutoksesta kasvoi 64 prosentista 89 prosenttiin. Muut viisi maata, joissa huoli lisääntyi, ovat Ranska (54 % -> 73 %), Italia (64 % -> 72 %), Saksa (56 % -> 65 %), Iso-Britannia (48 % -> 58 %) ja Puola (45 % -> 54 %).

Kuudessa maassa havaittiin, että poliittisesti vasemmalle suuntautuneet ihmiset kokevat ilmastonmuutoksen helpommin uhkana kuin poliittisesti oikealle suuntautuneet. Esimerkiksi Hollannissa 70 prosenttia vasemmiston kannattajista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana, mutta vain 45 prosenttia oikeiston kannattajista kokee ilmastonmuutoksen vakavaksi uhkaksi. Italiassa on muihin maihin verrattuna nurinkurinen tilanne tässä suhteessa, koska siellä oikeisto (78 %) kokee ilmastonmuutoksen suuremmaksi uhkaksi kuin vasemmisto (64 %). Kreikassa, Puolassa ja Unkarissa vasemmistosta ja oikeistosta suunnilleen yhtä suuri osuus kokee ilmastonmuutoksen uhkan vakavaksi. Huomattavaa on myös se, että Hollantia lukuun ottamatta kaikkien maiden oikeiston kannattajista yli 50 prosenttia kokee ilmastonmuutoksen vakavaksi uhkaksi.

Lähde:

Europeans Face the World Divided – 1. Europeans see ISIS, climate change as most serious threats (Pew Research Center, 13.6.2016)
http://www.pewglobal.org/2016/06/13/europeans-see-isis-climate-change-as-most-serious-threats/

Uusi energiasääennuste kertoo paljonko tuuli ja aurinko tuottavat sähköä kilowattitunteina

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Energiasääennuste kertoo auringon paisteen ja tuulen kilowattitunteina seuraavan 24 tunnin aikana paikkakuntakohtaisesti.

Tieto auttaa muun muassa suunnittelemaan sähkönkulutusta ja sen joustamista. Energiasääennuste liittyy osaltaan sähkömarkkinoiden murrokseen ja tulevaisuuteen, kun hajautettu, uusiutuva energiantuotanto yleistyy ja vaikuttaa sähkönkulutukseen sekä hinnoitteluun.

Energiasääennuste on maksuton, helppokäyttöinen ja vapaasti sähkönkuluttajien, tuottajien ja kansalaisten hyödynnettävissä BCDC Energia -tutkimushankkeen verkkosivuilla http://www.bcdcenergia.fi/energiasaa/

Energiasääennuste on avattu 31.5.2016, ja se on yksi Oulun yliopiston johtaman ja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman BCDC Energia –tutkimushankkeen ensimmäisistä tuloksista.

Tutkimusyhteistyönä kehittyvä innovaatio avuksi sähkön kuluttajille ja tuottajille

Energiasäätä seuraamalla aurinko- ja tuulivoimaa käyttävät taloudet ja yhteisöt voivat ajoittaa sähköntuotannon ja -kulutuksen hyvän energiasään ajaksi päivänpaisteelle ja tuulelle myös öisin. Toisaalta omaa kulutusta voi vähentää, jos luvassa on pilvistä ja tuuletonta energiasäätä.

”Prototyyppisyydestä huolimatta halusimme tuoda energiasään heti hyödynnettäväksi, jotta BCDC-hankkeessa kehitettävä energiasääkonsepti tulisi käyttäjille tutuksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Jatkossa yhdistämme tutkimuksessamme myös markkinamekanismit täsmentyviin sääennusteisiin sekä uuden sukupolven ICT- ja digipalveluihin”, suuntaa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja BCDC Energian tutkimusjohtaja Rauli Svento. ”

Energiasääennuste mahdollistaa tuotannon ja kulutuksen suunnittelua

Viime talven paukkupakkasilla neuvottiin tasaamaan omia sähkönkulutuspiikkejä. Myös energiasääennuste voi ohjata kulutuskäyttäytymistä. Hyödyt näyttäytyvät selkeimmin suuressa mittakaavassa, esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaan kytkeytyvissä isoissa kiinteistöissä, joissa on mahdollista suunnitella ja optimoida ajankohtaa, jolloin lämmitetään tai jäähdytetään.

Aurinko- ja tuulivoimaa esimerkiksi lämmön- ja sähköntuotannossa hyödyntävät kotitaloudet voivat suunnitella lämmitystään paremmin. Osa energian pientuottajista myös myy energiansa takaisin verkkoon. Energiasääennuste auttaa tietämään, milloin omaa tuotantoa tulee, ja millaiset sopimukset sähköyhtiön kanssa kannattaa tehdä. Sähköyhtiöiden näkökulmasta mittakaavahyödyt voivat olla merkittäviä tuotantoteknologian optimoinnissa, kun energiasääennuste voi osaltaan kertoa millaista pientuotantoa on tulossa.

Jo alkuvaiheessaan energiasääennuste on tärkeä oivallus, ja johtaa ajatukset myös kuluttajan kasvaviin vaikutusmahdollisuuksiin. Nyt käytössä oleva prototyyppi luo alustan, jonka perusteella energiasääennusteita jatkossa kehitetään. Energiasään tulkinnassa on otettava huomioon, että kaikkine oletuksineen tulokset ovat suuntaa antavia.

Energiasääennuste perustuu Ilmatieteen laitoksen avoimeen dataan

Energiasääennuste on BCDC-hankkeen puitteessa kehitetty ensimmäinen versio, joka perustuu olemassa olevaan avoimeen sääennustusaineistoon sekä oletuksiin käytettävissä olevasta tuuli- ja aurinkoenergian tuotantotekniikasta.

Energiasääennuste saa säätietonsa Ilmatieteen laitoksen avoimen datarajapinnan kautta. ”Ilmatieteen laitoksen avoin sääennustedata sisältää esimerkiksi aurinkoenergian kannalta kaikki oleelliset tekijät. Mukana ovat auringon säteilysuureet ja myös lämpötila ja tuulitiedot. Niistä lasketaan kuinka paljon auringonsäteilyä tietty paneelipinta saa ja kuinka tehokkaasti paneeli ennustetuissa olosuhteissa tuottaa sähköä. Lopputuloksena on ennustettu aurinkosähkötuotanto”, tarkentaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anders Lindfors BCDC Sää -tiimistä.

BCDC Energia on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama tutkimushanke, ja tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa ja innovaatioita yhteiskunnan ja päätöksenteon tueksi. Mukana ovat mm. Oulun ja Helsingin yliopistot, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Strategisina kumppaneina ovat Lähienergialiitto ja Hinku-kunnat.

Lisätietoja:

BCDC Energia Sää -työryhmästä Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori (tenure track) Anders Lindfors, puh. 050 433 1055, anders.lindfors@fmi.fi

Lue lisää Anders Lindforsin työstä: http://atmoslehti.fi/kasvot/anders-lindfors/

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Rauli Svento rauli.svento@oulu.fi; puh. 044 347 2844

Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Maria Kopsakangas-Savolainen Maria.Kopsakangas-Savolainen@ymparisto.fi, puh. 040 187 4284

www.bcdcenergia.fi

www.bcdcenergia.fi/energiasaa

Kesäinen toukokuu päätti poikkeuksellisen lämpimän kevään

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Sekä toukokuun että koko kevään keskilämpötilat olivat paikoin ennätyksellisen korkeita.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata 3-5 astetta tavanomaista korkeampi. Poikkeama oli maan länsiosaa lukuun ottamatta poikkeuksellisen suuri, eli se toistuu keskimäärin kerran 30 vuodessa. Lisäksi noin 20 havaintoasemalla rikottiin toukokuun kaikkien aikojen keskilämpötilaennätys. Maan länsiosassa toukokuu oli harvinaisen lämmin, eli se toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa.

Kuukauden korkein lämpötila, 27,7 °C, mitattiin 31. päivänä Turussa ja alin lämpötila, -5,2 °C, Kilpisjärven Saana-tunturilla 20. päivänä. Koko maan hellepäiviä oli kuusi, mikä on kaksinkertainen määrä pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Vuoden ensimmäinen hellepäivä oli 10. toukokuuta, kun se viime vuonna oli vasta 29. kesäkuuta.

Toukokuussa satoi runsaimmin Vaasan seudulla sekä Kainuusta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella. Havaintoasemista sateisin oli Vaasan Klemettilä, jossa sadetta kertyi 73,2 millimetriä. Suurin osa siitä tuli 25. päivänä, jolloin mitattiin kuukauden suurin vuorokautinen sademäärä 51,5 millimetriä. Selvästi tavanomaista vähemmän satoi maan kaakkoisosasta Keski-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella, jossa sademäärä jäi alle puoleen tavanomaisesta. Vähiten eli 7,3 millimetriä satoi Helsingin Kumpulassa.

Toukokuun maasalamamäärä oli noin 4 800, joka on hieman yli puolet keskimääräisestä. Vuosien välinen vaihtelu on Suomessa kuitenkin suurta, sillä vuonna 2014 havaittiin toukokuun aikana 26 000 maasalamaa, kun taas viime vuonna vain 350.

Poikkeuksellisen lämmin kevät suuressa osassa maata

Kevät eli maalis-toukokuu oli maan itä- ja pohjoisosassa laajalti poikkeuksellisen tai jopa ennätyksellisen lämmin poikkeaman ollessa 2-3 astetta tavanomaista korkeampi. Maan länsiosassa kevät oli harvinaisen lämmin hieman alle kahden asteen poikkeamalla.

Kevään sademäärä jäi suuressa osassa maata tavanomaista niukemmaksi ja Pohjois-Lapissa paikoin jopa harvinaisen niukaksi. Eniten satoi maan kaakkoisosasta Vaasaan ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Etelä-Lapin ympäristössä.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/

%d bloggers like this: