Ilmastonmuutos lisää vesistöjen säännöstelyn haasteita

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]


Säännöstelypato © Milla Popova.

Ilmastonmuutos aiheuttaa vesistöjen säännöstelijöille yhä haastavampia tilanteita muuttuvien vedenkorkeuksien ja virtaamien vuoksi. SYKEn selvityksen mukaan jopa noin kolmannes 240 säännöstelyluvasta voidaan joutua tarkistamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Joitain lupien tarkistamisprosesseja on jo suunnitteilla tai käynnissä.

”Viimeksi merkittäviä ongelmia aiheutui poikkeuksellisen vähälumisesta talvesta 2013–2014. Silloin jouduttiin usealla järvellä hakemaan aluehallintovirastolta lupaa poiketa luvan mukaisista määräyksistä laskea vedenpinta keväällä”, toteaa kehitysinsinööri Tanja Dubrovin SYKEstä.

Luvan tarkistaminen voi olla vuosia kestävä prosessi sen edellyttämine selvityksineen sekä oikeuskäsittelyineen. Säännöstelyluvan muutosta hakee luvan haltija tai tietyillä edellytyksillä valtion viranomainen.

Säännöstelykäytäntöjä joudutaan sopeuttamaan muuttuviin vesiolosuhteisiin

SYKEssä tehdyn selvityksen mukaan noin kolmannes säännöstelyluvista sisältää sellaisia määräyksiä, joiden noudattaminen on tai saattaa olla ongelmallista ilmaston muuttuessa.

Yleisin ongelma on määräys alentaa vedenkorkeus kevättalvella tietylle tasolle tiettynä päivämääränä. Tämän ns. kevätkuopan tarkoituksena on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Aikaisina ja vähälumisina keväinä luvassa edellytetty vedenkorkeuden alentaminen saattaa aiheuttaa sen, että vedenpinta jää kesäksi haitallisen matalalle.

Kevätkuopan lisäksi sopeutumistarpeita aiheuttavat mm. tarve varautua paremmin tulviin muinakin vuodenaikoina kuin keväällä, alhaisten vedenkorkeuksien lisääntyminen kesällä sekä vedenkorkeuksista ja virtaamista riippuvat veden ekologiset ja laatuongelmat.

Ilmastonmuutos muuttaa veden kierron vuodenaikaista vaihtelua

Ilmastonmuutos muuttaa tulevaisuudessa merkittävästi vesistöjen vedenkorkeuksien ja virtaamien vuodenaikaista vaihtelua. Eri ilmastoskenaarioiden perusteella lasketut arviot poikkeavat selvästi toisistaan, mutta pääpiirteissään muutokset ovat kaikissa samansuuntaisia:

Kevään lumen sulamistulvat pienenevät etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa ja alhaisten vedenkorkeuksien riski kasvaa kesällä. Vesistöjen loppusyksyn ja talven tulvariskit kasvavat, kun sateet lisääntyvät ja lumi sulaa talvella. Hyydetulvien riski kasvaa joissain vesistöissä, kun talvivirtaamat ovat suuria ja jokeen ei pääse muodostumaan jääpeitettä. Eri vuosien välillä on kuitenkin vaihtelua, ja siksi myös runsaslumisiin talviin ja suuriin kevättulviin tulee varautua tulevaisuudessakin.

Säännöstelyluvat vaikuttavat yli 350 järveen

Suomessa on noin 240 voimassa olevaa vesilain mukaista säännöstelylupaa, jotka sisältävät juoksutuksia ja vedenkorkeuksia koskevia määräyksiä ja rajoituksia. Luvat vaikuttavat yli 350 järven vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Tämä vastaa noin kolmasosaa järvien kokonaispinta-alasta. Valtaosa säännöstelyistä on aloitettu 1950-, -60- ja -70-luvuilla. Tuolloin keskeisinä tavoitteina olivat vesivoimatuotanto ja tulvien torjunta. Nykyisin säännöstelyissä pyritään ottamaan huomioon myös vesien virkistyskäytön tavoitteet sekä mm. kalojen lisääntymisolosuhteet.

Lisää aiheesta:

Sopeutumistarve ilmastonmuutokseen vesistöjen säännöstelyssä 2015 – julkaisu (805 kt)
Julkaisun liite (945 kt)
Taustatietoa säännöstelyistä

Lisätietoja:

Kehitysinsinööri Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 751, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 135, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kesäkuu oli viileä ja sateinen

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Kesäkuu oli lännessä harvinaisen, mutta ei poikkeuksellisen viileä. Maan keskivaiheilla sademäärä kasvoi paikoin poikkeuksellisen suureksi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuu oli suuressa osassa maata 1-2 astetta tavanomaista viileämpi. Kesäkuuta voi luonnehtia harvinaisen viileäksi lähinnä Pirkanmaalta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella, jossa viileämpi kesäkuu on edellisen kerran koettu vuosina 2004 tai 1993. Kuukauden keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa Ylä-Lapissa sekä Pohjois-Karjalassa.

Kuukauden alin lämpötila oli Saana-tunturissa 13. kesäkuuta mitattu -3,5 °C. Kuukauden ylin lämpötila ja samalla ainoa hellepäivä mitattiin 29. päivänä, jolloin lämpötila nousi Varkaudessa ja Mikkelissä 25,4 asteeseen. Tämä on toiseksi myöhäisin ajankohta kesän ensimmäiselle hellepäivälle viimeisten noin 50 vuoden aikana. Myöhäisin ajankohta oli heinäkuun 6. päivänä vuonna 1987.

Paikoin poikkeuksellisen sateista

Kuukauden sademäärä oli monin paikoin tavanomaista suurempi. Lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Etelä-Lapissa sadekertymät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria. Tavanomaisia tai tavanomaista pienempiä sademääriä mitattiin lähinnä maan itäosassa sekä Luoteis-Lapissa. Kesän sademäärissä oli tuttuun tapaan suuria paikallisia eroja.

Suurin kuukauden sademäärä oli Pyhäjärvellä mitattu 173 mm ja suurin tilastoitava vuorokauden sademäärä oli Vaasassa 24. kesäkuuta mitattu 58,6 mm.

Lataa iso kuva: Merkittävät sääpoikkeamat kesäkuussa 2015

Ukkosia hyvin vähän

Ukkosia esiintyi touko-kesäkuussa huomattavan vähän Suomessa vallinneen viileän säätyypin takia. Toukokuun maasalamamäärä oli noin 350, joka on 2000-luvun alhaisin lukema. Toukokuun pitkän jakson keskiarvo on 8 500 maasalamaa, joten salamamäärä oli vain 4 % keskimääräisestä.

Kesäkuun salamamäärä, 3 700, on pitkän ajan tilastojen kolmanneksi alhaisin lukema (alhaisin on vuoden 2007 kesäkuussa 2 200 salamaa). Keskimäärin kesäkuussa esiintyy noin 35 500 maasalamaa. Tänä vuonna touko-kesäkuussa eniten salamoi 29. kesäkuuta: 560 maasalamaa.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu
Video: Millainen vuodenaika on kesä?

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

%d bloggaajaa tykkää tästä: