NASAn kasvihuonekaasusatelliitti onnistuneesti matkaan

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

NASA on laukaissut ilmakehän hiilidioksidia mittaavan OCO-2 (Orbiting Carbon Observatory 2) -satelliitin onnistuneesti maata kiertävälle radalle.

Kuva: Nasa Television.

Satelliitti laukaistiin Delta II -kantoraketilla Vandenbergin lentotukikohdasta, Kaliforniasta 2. heinäkuuta klo 12.56 Suomen aikaa. Satelliitti oli tarkoitus laukaista jo eilen, 1. heinäkuuta, mutta ensimmäinen laukaisuyritys jouduttiin perumaan laukaisualustan vesiongelman takia.

Laukaisun onnistuminen on tutkijoille erityisen suuri ilonaihe, sillä vuonna 2009 vastaavan satelliitin laukaisussa kantoraketin viimeinen vaihe ei onnistunut suunnitellusti. Tuolloin satelliitti ei päässyt radalleen vaan syöksyi takaisin ilmakehään ja sen hajonneet osat putosivat Etelämantereen lähelle. ”Laukaisun onnistuminen on erittäin hyvä uutinen, sillä OCO-2:n tekemät mittaukset tuottavat pitkään kaivattua tarkkaa tietoa yhteiskunnalle ja päättäjille ilmaston muuttumisesta”, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Johanna Tamminen toteaa.

OCO-2 mittaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta

OCO-2 satelliitti tulee tekemään tarkkoja havaintoja ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta kattaen koko maapallon. Päivittäin se tekee noin miljoona havaintoa, joista oletettavasti noin 200 000 täyttää mittauksille asetetut tarkkuusvaatimukset. OCO-2:n mittaustietoa käytetään selvitettäessä hiilidioksidin alueellisia lähteitä ja nieluja maapallolla, jotta voidaan paremmin ennustaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja vaikutuksia. Hiilidioksidin lähteiden ja nielujen ymmärtämiseen liittyy vielä suuriakin epävarmuuksia, joihin uudet mittaukset tuovat lisätietoja. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat kasvaneet jatkuvasti teollistumisen alusta lähtien. Kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen vaikuttaa ilmastoon ja aiheuttaa sen lämpenemistä.

Ilmatieteen laitos varmistaa satelliittihavaintojen laatua

Mikäli laukaisun jälkeen instrumentin käynnistäminen etenee oletetusti aloitetaan OCO-2:n hiilidioksidimittaukset elokuussa. Ilmatieteen laitos tulee osallistumaan OCO-2-hankkeeseen satelliittihavaintojen laadun varmistamiseen ja parantamiseen. Havaintojen laatua seurataan Sodankylässä hiilidioksidimittausten avulla, joita tehdään FTS (Fourier Transform Spectrometer) mittalaitteella. Tärkeää lisätietoa hiilidioksidin korkeusprofiilista saadaan myös ns. AirCore-mittaussysteemillä, jota on viime aikoina kehitetty ja testattu Sodankylässä.

”Jotta OCO-2-mittalaiteella voidaan tuottaa ilmastotutkimuksen tarvitsemaa tietoa, se edellyttää mittalaitteelta hyvin suurta tarkkuutta ja luotettavuutta. Tämä tullaan varmistamaan vertaamalla sen mittaustietoja tarkkoihin maanpinnalta tehtäviin mittauksiin”, Johanna Tamminen kertoo. Sodankylä on valittu yhdeksi OCO-2 hankkeen tärkeimmäksi maanpintareferenssiasemaksi. Käytännössä tämä tarkoittamaa sitä, että OCO-2 tekee tarvittaessa erityisiä kohdemittauksia lentäessään Sodankylän yli 9 minuuttia. Tänä aikana laite tekee noin 6000 tarkkuusmittausta ehkä parempi vain mittausta Sodankylän läheltä.

OCO-2 osana useamman satelliitin rypästä

OCO-2 -satelliitti asettuu lopulta 705 kilometrin korkeudelle, jossa se lentää napojen kautta kulkevalla radalla ns. A-juna konstellaatiossa yhdessä viiden muun satelliitin ja 15 instrumentin kanssa. Näistä yksi on hollantilais-suomalainen Ozone Monitoring Instrument, joka on toiminut jo vuodesta 2004 lähtien. Nämä satelliitit lentävät samalla radalla vain joidenkin minuuttien päässä toisistaan ohittaen päiväntasaajan aina iltapäivällä paikallista aikaa. Satelliitilta kuluu 99 minuuttia yhteen kierrokseen maapallon ympäri.

OCO-2 satelliitti painaa noin 450 kg, josta itse mittalaite 131 kg. Satelliitin oletettu toiminta-aika on kaksi vuotta, mutta sen toivotaan toimivan huomattavasti pidempään.

Lisätietoja:

Paikan päällä Kaliforniassa laukaisua seuraamassa:
Ryhmäpäällikkö Johanna Tamminen Kalifornia, johanna.tamminen@fmi.fi

Erikoistutkija Rigel Kivi, Sodankylä, puh. 029 539 2728, rigel.kivi@fmi.fi

Tutkimusprofessori Erkki Kyrölä, puh. 050 339 7041, erkki.kyrola@fmi.fi

http://oco.jpl.nasa.gov/

Laukaisua seuraa myös Ilmatieteen laitoksen @IlmaTiede -twitter.

Kesäkuusta muodostui tavanomaista koleampi

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Kesäkuu alkoi helteisenä, mutta kuukauden loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea. Kuukauden keskilämpötilasta muodostui suuressa osassa maata tavanomaista alempi, ei kuitenkaan harvinaisen kolea.

Kuva: Ilmatieteen laitos.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin 14 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen 8 asteeseen. Keskilämpötila jäi suuressa osassa maata 1-2 astetta pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle, Pohjois-Lapissa keskilämpötila oli tavanomainen.

Kuukauden loppupuoli poikkeuksellisen kolea

Kesäkuu alkoi lämpimänä koko maassa. Hellettä mitattiin 4.-7. päivän aikana lähes koko maassa ja ylin lämpötila oli 6.6. Liperin Tuiskavanluodolla mitattu 30,5 astetta. Koko maan kesäkuun hellepäivien määrä jäi kuitenkin puoleen tavanomaisesta kahdeksasta päivästä, kun sää viileni kuukauden toisella viikolla. Kuukauden loppupuolesta muodostui koko maassa poikkeuksellisen kolea. Kuukauden 15.–30. päivän keskilämpötila oli monella asemalla vuodesta 1961 alkavan mittaushistorian kolein. Vain paikoin kesäkuun loppupuoli vuonna 1982 ja Lapissa vuonna 1977 on ollut nyt koettua koleampi. Kuukauden kolein päivä oli 17.6., jolloin päivän ylimmät lämpötilat jäivät koko maassa alle 13 asteen ja maan itäosassa vain 5-10 asteeseen. Koleassa pohjoisvirtauksessa lumisateita tuli etelärannikkoa myöten. Kuukauden alin lämpötila oli Enontekiössä Saanatunturilla samana päivänä mitattu -6,2 astetta.

Sateissa suurta paikallista vaihtelua

Kesäkuun sademäärä vaihteli maan keskiosan ja Etelä-Lapin vain muutamasta kymmenestä millimetristä maan eteläosan ja Luoteis-Lapin yli 80 millimetriin. Sateisimmilla alueilla sademäärät olivat lähes puolitoistakertaisia pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Maan keskivaiheilla sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Länsirannikolla ja idässä sademäärä jäi alle puoleen pitkän ajan keskiarvosta, mikä on harvinaisen vähän, eli näin vähän sataa keskimäärin kerran 10 vuodessa. Kuukauden suurin sademäärä mitattiin Enontekiön Karesuvannossa, jossa satoi 111 millimetriä. Vähiten satoi Hailuodon Ojakylässä vain 13 millimetriä. Kuukauden suurin vuorokauden sademäärä oli Kittilän kirkonkylässä 8. päivänä mitattu 35,6 millimetriä.

Kesäkuussa salamoita paikannettiin yhteensä 15000, mikä on hieman alle puolet kuukauden keskimäärästä (35000). Eniten salamoi 6.6., jolloin paikannettiin noin 6600 maasalamaa lähinnä maan keskiosissa sekä Lapissa. Viileä säätyyppi ei muutoin suosinut rajuja ukkosia, mutta kuukauden aikana heikompia ukkosia esiintyi lähes koko maassa.

Etelässä harvinaisen pilvistä

Auringonpaistetuntien määrä jäi kesäkuussa koko maassa tavanomaista pienemmäksi. Etelässä paistetuntien määrä jäi alle 200 tuntiin ja sää oli siis harvinaisen pilvinen eli näin vähän auringonpaistetta nähdään harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk, puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Kesäkuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kuukausitilastot
Kesän hellepäivät: http://ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2014
Terminen kasvukausi: http://ilmatieteenlaitos.fi/kasvukausi-2014