Marraskuu jakautui talviseen ja lauhaan jaksoon

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Lunta oli marraskuun alkupuolella jopa enemmän etelässä kuin pohjoisessa.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista pienempi, Pohjois-Lapissa puolestaan asteen tavanomaista korkeampi.

Marraskuu oli lämpötiloiltaan kuitenkin hyvin kahtiajakautunut. Kuukauden alkupuoliskolla Suomessa vallitsi vuodenaikaan nähden harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen kylmä pohjoisen ja idän välinen ilmavirtaus. Samalla lumensyvyys kasvoi maan etelä- ja itäosassa paikoin jopa 20 – 30 senttimetriin. Sen sijaan kuukauden loppupuoliskolla Suomessa vallitsi lauha lounainen ilmavirtaus ja lumiraja siirtyi aina Pohjois-Pohjanmaalle saakka.

Marraskuun alin lämpötila -24,7 astetta mitattiin Sodankylässä 29. päivänä ja ylin lämpötila +8,5 astetta puolestaan Porissa ja Lumparlandissa marraskuun 21. päivänä.

Kuukauden sademäärä oli maan keskiosassa sekä Länsi-Lapissa tavanomaista suurempi, muualla oltiin lähellä pitkän ajan tilastoja. Marraskuun suurin sademäärä 103,2 mm mitattiin Tornion Aapajärvellä. Suurin vuorokausisade 30,5 mm mitattiin puolestaan 18. marraskuuta Isojoen Kärjenkoskella.

Syksy oli varsin kuiva

Syksy eli syys-marraskuu oli keskilämpötilojen osalta lähellä tavanomaista maan etelä- ja keskiosassa, Lapissa sen sijaan oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keski- ja Pohjois-Lapissa oli paikoin jopa harvinaisen lämmintä, eli keskimäärin näin lämmin syksy toistuu kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Syksyllä oli suuressa osassa maata keskimääräistä kuivempaa. Maan lounaisosasta Etelä-Lappiin yltävällä alueella sademäärät olivat laajalti harvinaisen pieniä, lounaassa syksy oli muutamilla asemilla jopa mittaushistorian kuivin. Vähiten satoi Utsjoen Nuorgamissa, missä kolmen kuukauden yhteenlaskettu sademäärä oli 62 mm. Sateisinta oli maan itäosassa. Eniten satoi Vironlahdella, jossa sademäärä oli 238,3 mm.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

http://www.ilmastokatsaus.fi/

Säästä twiittaavat Twitterissä @meteorologit

Ilmastonmuokkaukseen liittyvät epävarmuudet rajoittavat sen käyttöä ilmastonmuutoksen hillinnässä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen uuden tutkimuksen mukaan ilmastonmuokkaukseen liittyy kuitenkin niin suuria epävarmuuksia, ettei se tarjoa vaihtoehtoa kasvihuonekaasupäästöjen nopealle vähentämiselle.


Kuva: Tommi Mäkelä.

Ilmastonmuokkauksella tarkoitetaan ympäristön suunnitelmallista muuttamista suuressa mittakaavassa erilaisilla ilmastonmuokkaustekniikoilla. Keinotekoista ilmastonmuokkausta on ehdotettu nopeaksi ja edulliseksi keinoksi hillitä ilmastonmuutosta. On esitetty, että ilmastonmuokkauksen avulla voisi lykätä kasvihuonekaasujen päästöleikkauksia, mutta saavuttaa siitä huolimatta Pariisin ilmastosopimuksessa määritelty tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 2 asteeseen. Ilmastonmuokkauksen vaikutuksiin liittyvät epävarmuudet ovat tuoreen tutkimuksen mukaan kuitenkin tällä hetkellä niin suuria, että menetelmiä ei voida pitää päästöleikkausten korvaajina ja lykkääjinä.

Käytännössä ilmastonmuokkaus voi alentaa tulevien vuosikymmenien päästöleikkaustarpeita vain vähän. ”Ilmastonmuokkaus voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, jotka ilmenevät vasta menetelmän käyttöönoton jälkeen. Siten ilmastonmuokkauksen käyttöön liittyy suuri epävarmuus, ja sen käyttö saatettaisiin joutua myös äkillisesti lopettamaan”, sanoo Ilmatieteen laitoksen professori Hannele Korhonen. ”Mikäli ilmastonmuokkauksen ohella lykätään päästöleikkauksia, ilmastonmuokkauksen lopettaminen johtaisi tilanteeseen, jossa kahden asteen tavoite on jo saavuttamattomissa”, toteaa VTT:n erikoistutkija Tommi Ekholm.

Jos ilmaston lämpenemisen lisäksi pyritään ehkäisemään hiilidioksidista johtuvaa merten happamoitumista, ilmastonmuokkaus voi korvata päästövähennyksiä ainoastaan muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin osalta. Tulokset osoittavat, että tavat, jolla ilmastotavoitteet ja käytettävissä olevat ilmastonmuutoksen torjuntakeinot rajataan, voivat vaikuttaa merkittävästi optimaalisiin ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteisiin.

Ilmastonmuokkaukseen liittyy merkittäviä riskejä

Ilmastonmuokkauksella voitaisiin viilentää ilmastoa heijastamalla osa auringon säteilystä takaisin avaruuteen, esimerkiksi pilvien ominaisuuksia muokkaamalla tai jäljittelemällä tulivuorenpurkausten aiheuttamaa stratosfäärin pienhiukkaspeittoa. Ehdotettujen menetelmien etu on niiden nopea viilenemisvaikutus sekä kohtalaisen alhaiset kustannukset. Menetelmien käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä, kuten monsuunisateen heikkeneminen ja siitä seuraavat riskit ruoantuotannossa Aasiassa ja Afrikassa.

Menetelmien äkillinen lopettaminen, esimerkiksi voimakkaiden negatiivisten vaikutusten vuoksi, aiheuttaisi myös nopean ilmastonmuutoksen, johon ekosysteemien ja yhteiskuntien olisi vaikea sopeutua. ”Ilmastonmuokkauksen mahdollisesti suurta viilennyspotentiaalia ei tule siis käyttää syynä lykätä välttämättömiä kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksia”, Hannele Korhonen tiivistää.

Tutkimus julkaistiin Climatic Change -lehdessä, ja sen rahoitti Suomen Akatemia. Tutkimuksen tekivät yhteistyössä tutkijat VTT:ltä ja Ilmatieteen laitokselta.

Julkaisu: Ekholm, T. & Korhonen, H. (2016): Climate change mitigation strategy under an uncertain Solar Radiation Management possibility. Climatic Change, http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10584-016-1828-5

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos
Hannele Korhonen, professori, hannele.korhonen@fmi.fi, puh. 040 8424 852

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Tommi Ekholm, erikoistutkija, tommi.ekholm@vtt.fi, puh. 040 775 4079

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/25f622be-0824-4543-8f7b-3a9e91009ac7/ilmastonmuokkaus.html

Hiilidioksidipäästöjä vahditaan suoraan avaruudesta

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Uusi suomalaistutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että ihmislähtöiseen hiilidioksidin kartoittaminen avaruudesta on mahdollista suoraan pelkkiä mittauksia hyväksikäyttäen. Kartoituksista on voitu havaita, että hiilidioksidipäästöt ovat suurimmat Kiinassa, Keski-Euroopassa, Yhdysvaltain Itärannikolla, sekä Lähi-idässä.

Uusi suomalaistutkimus tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että ihmisten toiminnasta peräisin olevan hiilidioksidin kartoittaminen avaruudesta on mahdollista. Aikaisemmat satelliittihavaintoihin perustuvat tutkimukset ovat nojanneet osin mallinnuksen hyödyntämiseen, mutta nyt ihmisen toiminnasta lähtöisin olevan hiilidioksidi on ensimmäistä kertaa kartoitettu suoraan pelkkiä mittauksia analysoimalla. Uudella menetelmällä voidaan välttää mallinnukseen liittyvät lisäepävarmuudet hiilidioksidipäästöjen tutkimuksessa.

Ilmaston lämpeneminen johtuu pääasiassa ihmisen ilmakehään päästämistä kasvihuonekaasuista. Näistä tärkein on hiilidioksidi. Kansainväliset sopimukset hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta korostavat myös riippumattomien havaintojen tärkeyttä päästöjen seuraamisessa.

Satelliittimittalaitteet toimivat maailmanlaajuisesti ja antavat objektiivista kuvaa ilmakehän koostumuksesta. ”Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana satelliitit ovat mullistaneet kykymme havainnoida ilmakehän koostumusta”, tutkimusta vetänyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Janne Hakkarainen kertoo. ”Satelliitit mittaavat maapalloa globaalisti, tuottaen havaintoja myös alueilta, mistä niitä on muutoin huonosti saatavilla”, hän jatkaa.

OCO-2-satelliitin hiilidioksidimittaukset tarkkoja

Tutkimuksessa on analysoitu Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto NASAn vuonna 2014 laukaiseman OCO-2-satelliitin hiilidioksidihavaintoja. Noin 700 kilometrin korkeudella lentävästä OCO-2-mittalaitteesta saadaan noin miljoona maailmanlaajuista havaintoa vuorokaudessa. Näistä noin 13 % on tieteellisessä mielessä käyttökelpoisia. Satelliitin maantieteellinen erottelukyky on erinomainen, 1×2 km, ja se mahdollistaa hiilidioksidin tutkimisen ennennäkemättömällä tarkkuudella.

Tutkimus perustuu uudentyyppiseen tapaan analysoida havaintoja poistamalla niistä vuodenaikaisvaihtelu sekä trendi. Näin voidaan havaita maantieteellisesti erottuvia hiilidioksidiarvojen poikkeamia. Näitä arvoja analysoitiin lisäksi yhdessä vuonna 2004 laukaistun NASAn Aura-satelliitin kyydissä olevan hollantilais-suomalaisen OMI-mittalaitteen havaitseman typpidioksidin kanssa, jolloin alueita voitiin samalla luokitella päästötyypin mukaan.


OCO-2 –mittalaitteen hiilidioksidihavainnoista tehty poikkeamakartta. Ensimmäistä kertaa ihmislähtöiset hiilidioksidipäästöt voidaan havaita suoraan avaruudesta.

Suurimmat kasvihuonepäästöt Kiinassa

OCO-2 -havaintoihin perustuvasta hiilidioksidipitoisuuksien maantieteellisistä poikkeamista voidaan havaita, että Kiinassa hiilidioksidipäästöt ovat suurimmat. Myös Keski-Euroopan ja Yhdysvaltain Itärannikon suuret päästöalueet, sekä Afrikassa tapahtuva biomassan palaminen erottuvat selkeästi. Näiden suurten alueiden lisäksi myös yksittäiset erillään olevat päästöalueet, kuten suuret kaupungit, erottuvat kartasta.


OCO-2 –mittalaitteen hiilidioksidihavainnoista tehty poikkeamakartta Lähi-idässä.

”Erityisesti mielenkiintoisia ovat Lähi-idän korkeat arvot, joita ei ole raportoitu päästöselvityksissä. Tämän varsinainen vahvistaminen signaalista edellyttää kuitenkin lisätyötä. Joka tapauksessa on lupaavaa nähdä, miten OCO-2 havaitsee hiilidioksidipäästöt myös yksittäisistä kaupungeista”, Hakkarainen kertoo.

Tehty tutkimus perustuu OCO-2-mittalaitteen ensimmäisen puolentoista vuoden aikana tekemiin mittauksiin. ”Kun aikasarjasta tulee pidempi, voidaan vielä luotettavammin tutkia päästölähteitä. OCO-2 satelliitin mittaukset tulevat varmasti olemaan keskeinen osa tulevaisuuden ilmasto- ja päästötukimusta”, Hakkarainen sanoo. ”Myös eri satelliitti-mittalaitteiden yhteiskäyttö avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kuten tutkimuksessa on osoitettu hyödyntäen OMIn mittauksia NASAn OCO-2 mittausten kanssa.”

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Euroopan avaruusjärjestö. Myös NASA on kirjoittanut aiheesta: http://www.jpl.nasa.gov/news/news.php?feature=6666

Lisätietoja:

Tutkija Janne Hakkarainen, puh. 045 1240 257, janne.hakkarainen@fmi.fi

Tutkija Iolanda Ialongo, iolanda.ialongo@fmi.fi

Ryhmäpäällikkö Johanna Tamminen, johanna.tamminen@fmi.fi

Alkuperäinen tutkimus:

Hakkarainen, J., I. Ialongo, and J. Tamminen (2016), Direct space-based observations of anthropogenic CO2 emission areas from OCO-2, Geophys. Res. Lett., 43, doi:10.1002/2016GL070885.

Sateet jäivät vähiin lokakuussa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Lokakuun koko maan sademäärä oli ennätyksellisen pieni. Asemakohtaisia kuivuusennätyksiä mitattiin sekä lännessä että pohjoisessa.


Kuva: Hannu Manninen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli maan länsi- ja pohjoisosassa monin paikoin poikkeuksellisen kuiva eli vastaavaa esiintyy keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Sademäärä oli näillä alueilla pääosin 5-20 millimetriä. Maan itäosassa 30 – 50 millimetriä sademäärä oli kuukauden lopun sateiden johdosta lähempänä pitkän ajan keskiarvoa. Yhteenlaskettuna koko maan lokakuun sademäärä oli ennätyksellisen pieni vuonna 1961 alkavassa aineistossa.

Suurin kuukauden sademäärä oli Virolahdella mitattu 61,6 mm ja pienin sademäärä Enontekiön Karesuvannon asemalla mitattu 1,1 mm. Suurin vuorokauden sademäärä, 31,1 millimetriä, mitattiin Kärsämäellä 27. lokakuuta.

Lokakuu oli ennätyksellisen kuiva seuraavilla Ilmatieteen laitoksen pitkäikäisillä havaintoasemilla: (Sademäärät merkitty sulkuihin.)

  • Kaarina Yltöinen (9,5 mm)
  • Laitila Haukka (7,8 mm)
  • Huittinen Sallila (10,7 mm)
  • Isojoki Kärjenkoski (8,8 mm)
  • Karvia Alkkia (11,4 mm)
  • Kuusamo Kiutaköngäs (8,4 mm)
  • Posio Raistakka (9,2 mm)
  • Ylitornio Meltosjärvi (4,3 mm)

Lämpötilapoikkeamien osalta Suomi jakautui kahtia. Lokakuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista kylmempi, kun taas Lapissa oli 1 – 2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Lokakuun ylin lämpötila oli Turun Rajakarilla 2. päivänä mitattu 16,2 astetta ja lokakuun alin lämpötila oli Enontekiön Näkkälässä 17. päivänä mitattu -9,3 astetta.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

Katso video lokakuun säätilastoista:
https://youtu.be/Jy0GLrTUnQE

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

http://www.ilmastokatsaus.fi/

Säästä twiittaavat Twitterissä @meteorologit

Ilmastonmuutos nyt – uusi kurssi avoimessa yliopistossa alkaa 2.11.

“Climate change now” – new course starts on November 2nd at Open University (for info in English see below)

Kiinnostaako tai huolettaako ilmastonmuutos? Haluaisitko tietää tarkemmin, miten ilmastojärjestelmä toimii, mitä oikeastaan tiedämme ilmastonmuutoksesta ja mitkä ovat epävarmuudet, sekä pohtia mitä voimme tehdä sen hillitsemiseksi? Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa alkaa 2.11. uusi kurssi, jolla käsitellään kaikkea tätä neljän ilmastoalan asiantuntijan johdolla.

Kurssi perustuu vastikään julkaistuun (12.9.) avoimeen opetusmateriaaliin Ilmasto.Nyt (www.ilmastonyt.fi / http://www.climatenow.fi ), jonka ovat kehittäneet Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Metropolia yhteistyössä Sitran kanssa. Kurssi soveltuu kaikille ilmastonmuutoksesta kiinnostuneille: kansalaisille, poliitikoille, aineenopettajille, luokanopettajille, jne. Erityisiä esitietoja luonnontieteistä ei tarvita. Kurssilla on neljä lähiopetuskertaa iltapäivä/ilta-aikaan, joten osallistuminen työn ohessa on mahdollista.

Kurssi on mahdollista suorittaa joko 2 op:n tai 5 op:n laajuisena. Kurssin lähiopetuskertojen kieli on englanti; muuten kurssin voi suorittaa suomeksi tai englanniksi. Opettajina toimivat prof. Jaana Bäck, prof. Sirkku Juhola, FM Laura Riuttanen ja FT Sanna-Liisa Sihto-Nissilä. Kurssin hinta on 30 euroa.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa: https://courses.helsinki.fi/fi/a530379/116247382

Tervetuloa kurssille!

Tietoa Ilmasto.Nyt-materiaalista:

http://www.sitra.fi/uutiset/hiilineutraali-teollisuus/korkeakoulut-rakensivat-avoimen-kurssin-ilmastonmuutoksen
http://www.helsinki.fi/ml/ajankohtaista/2016/ilmastonmuutos-mooc.html
http://www.ilmastonyt.fi/#traileri

——

“Climate change now” – new course starts on November 2nd at Open University

Are you interested in climate change and want to learn more about it? A new course “Climate change now”, offered by Open University of the University of Helsinki, tackles the question of climate change with the lead of four climate change academic experts. The course provides the basic scientific knowledge on the climate system as well as reinforces the student’s understanding of climate change as a deep human and societal challenge, and discusses means to participate in resolving it.

The course is based on new e-learning material http://www.climatenow.fi. The course involves four contact-sessions (language is English), group work and independent study. The course can be taken as a short (2 credit points) or a long version (5 credit points), and no prior knowledge on the subject is required. The course can be taken fully in English. The course fee is 30 euros.

More information and registration: https://courses.helsinki.fi/a530379en/116245257

Welcome to the course!

Information about the Climate.Now e-learning material:

http://www.sitra.fi/en/news/carbon-neutral-industry/open-course-tackle-basics-climate-change
http://www.climatenow.fi/#traileri

Pääkaupunkiseudun talvet muuttuvat nykyistä sateisimmiksi ja lämpimämmiksi ilmastonmuutoksen myötä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

llmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt pääkaupunkiseudulla muun muassa keskilämpötilan nousuna.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla on odotettavissa nykyistä sateisempia talvia ja voimistuvia rankkasateita kesäisin. Tämä käy ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden teettämistä pääkaupunkiseudun ilmastoskenaarioista.

” Meneillään oleva maailmanlaajuinen ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä myös pääkaupunkiseudun ilmastollisiin olosuhteisiin, ja on jo vaikuttanutkin. Muutoksen voimakkuus riippuu ratkaisevasti kasvihuonekaasupäästöjen määrästä: mitä enemmän niitä on ilmakehässä, sitä enemmän ilmasto muuttuu”, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää.

Skenaariot ennustavat tulevaisuuden ilmaston muuttumista

Uusimpien kansainvälisten skenaarioiden pohjalta tehdyt päivitetyt arviot kertovat, miten ilmasto muuttuu pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa. Muutosarviot on laatinut Ilmatieteen laitos.

”Vuoteen 2100 mennessä talvisin sataa selkeästi nykyistä enemmän ja sadepäivien määrä kasvaa. Myös lämpötila nousee pääkaupunkiseudulla. Lämpötilan nousu on suurempaa talvella kuin kesällä”, ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta kertoo. –

”Sää silti vaihtelee nyt ja tulevaisuudessakin: edelleenkin esimerkiksi yksittäinen talvi voi olla erittäin kylmä ja runsasluminen. Tällaiset talvet ovat kuitenkin harvinaisia jo nyt ja niitä esiintyy yhä harvemmin tulevaisuudessa”, Mäkelä jatkaa.

Kesäiset rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa

Ilmastoskenaarioiden mukaan keskimääräinen sademäärä kesäisin ei olisi muuttumassa paljon. Sen sijaan rankkasateiden arvioidaan voimistuvan reilu 10 prosenttia sadassa vuodessa. Rankkasateet saattavat myös yleistyä. Yksi muutamien minuuttien kestoinen rankkasade kaupunkiympäristössä voi aiheuttaa miljoonavahingot. Rankkasateiden lisääntyminen kannattaa siten huomioida kaupunkirakenteen muutoksia suunniteltaessa. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on jo nyt menettelyjä, joilla toisaalta varaudutaan sään vaihteluihin ja toisaalta korjataan sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Uusia keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon kuitenkin kehitetään koko ajan.

”Rankkasateiden aiheuttamien hulevesien hallinnan kehittäminen on yksi keskeisimmistä lähivuosien toimenpiteistä. Siinä myös HSY:llä on tärkeä rooli”, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen kertoo. ”Aihepiiri on kriittinen käytännössä koko Euroopassa. Emme ole sopeutuneet edes nykyilmastoon, koska merkittäviä rankkasateiden aiheuttamia ongelmia aiheutuu jo nyt. Teemme tutkimusyhteistyötä erityisesti muiden Pohjoismaiden ilmastokeskusten kanssa mm. jakamalla kokemuksia etenkin erittäin suuria vahinkoja aiheuttavista rankkasateista ja niiden vaikutuksista”, Mäkelä toteaa.

HSY edistää ja seuraa kaupunkien yhteisten Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n ja ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian toteutumista ja raportoi niiden toimien etenemisestä. Lisäksi HSY laskee pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt vuosittain. Rankkasateet ja muut sään ääri-ilmiöt ovat keskeisessä osassa myös Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa pian päättyvässä ELASTINEN-hankkeessa, jossa keskeinen tavoite oli tukea Suomen johdonmukaista sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksen todennäköisimmät vaikutukset pääkaupunkiseudulla vuonna 2100

Sade talvisin
– sataa selvästi nykyistä enemmän
– sekä keskimääräiset että suurimmat sademäärät kasvavat
– sadepäivien määrä kasvaa

Sade kesällä
– keskimääräinen sadanta ei juurikaan muutu
– rankkasateet voimistuvat

Tuuli
– keskimäärin ei muutosta
– kovimpien tuulien osalta muutoksen suunta epävarma

Lämpötila
– nousee kaikkina vuodenaikoina, talvella enemmän kuin kesällä
– talvella vaihtelu päivästä toiseen ja päivän sisällä vaimenee
– talvella äärimmäisen alhaiset lämpötilat harvinaistuvat huomattavasti
– kesän korkeimmat lämpötilat kohoavat samassa suhteessa kuin keskilämpötila

Meri
– merenpinta nousee Helsingissä muutamia kymmeniä senttimetrejä
– merijäät keskimäärin ohenevat
– merijään pinta-ala pienentyy

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos, antti.makela(at)fmi.fi, puh. 050 301 1988
Ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää, HSY, susanna.kankaanpaa(at)hsy.fi, 045 139 3626
Toimitusjohtaja Raimo Inkinen, HSY, puh. 045 635 7741

http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen

http://ilmastotyokalut.fi/ilmastonmuutos-ja-kaupungit/

https://ilmasto-opas.fi/fi/datat/mennyt-ja-tuleva-ilmasto

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli vahvisti seuraavien raporttien sisältösuunnitelmat

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Erikoisraportti 1,5 asteen lämpenemisen vaikutuksista ja maailmanlaajuisista päästöjen vähennyspoluista sekä menetelmäraportti täydentämään IPCC:n kasvihuonekaasujen inventaarion ohjeistusta.


Kuva: Antonin Halas.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC päätti Bangkokissa tällä viikolla pidetyssä yleiskokouksessaan seuraavien kahden IPCC-raportin aiheista sekä niiden laajuudesta ja aikataulusta. Erikoisraportti 1,5 asteen lämpenemisestä (”Global warming of 1.5 °C”) keskittyy vastaamaan Pariisin ilmastosopimuksen pyyntöön. Raportissa käsitellään 1,5-asteen lämpenemisen vaikutuksia ja päästöjen vähennyspolkuja, joilla päästäisiin tavoitteeseen. Se arvioi myös keinoja ilmastonmuutoksen hillinnän vahvistamiseksi. Arviolta 225-sivuinen raportti julkaistaan syyskuussa 2018.

”IPCC:n kokoamalla, julkaistuun tieteelliseen tutkimukseen perustuvalla, yhteenvedolla lisätään ymmärrystä 1,5 asteen tavoitteesta ja sen kytkeytymisestä YK:n asettamiin kestävän kehityksen tavoitteisiin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja Juhani Damski.

IPCC:n ohjeistusta kansallisten kasvihuonekaasujen inventaarioiden laatimiseen vuodelta 2006 päivitetään menetelmäraportilla. Raportti täydentää ja päivittää aiempaa ohjeistusta sekä selkeyttää ohjeiden soveltamista. ”Raportti valmistuu toukokuussa 2019 ja parantaa kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin kattavuutta ja tarkkuutta”, sanoo Riitta Pipatti Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö ja IPCC:n kasvihuonekaasujen inventaario-ohjelman Task Force Bureaun jäsen.

Kaksi raporttia ovat ensimmäisiä IPCC:n kuudennessa arviointiraporttien sarjassa. Siihen kuuluvat myös vuonna 2019 valmistuvat erikoisraportit, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia valtamerissä ja jäätiköillä sekä ilmastonmuutoksen, aavikoitumisen, kestävän maankäytön ja ruokaturvan suhdetta. Perusteellinen tiedeyhteisön arviointi ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista sekä hillinnästä ja sopeutumisesta valmistuu vuosina 2021–2022.

Suomi tulee tarjoamaan asiantuntijoita alkuvuodesta 2017 käynnistyvään 1,5 asteen erikoisraportin kirjoitustyöhön sekä muihin raportteihin, joiden kirjoittaminen alkaa vuosina 2017–2018.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 029 539 4122

Kehittämispäällikkö Riitta Pipatti, Tilastokeskus, etunimi.sukunimi@stat.fi, puh. 029 551 3543

Neuvotteleva virkamies Pirkko Heikinheimo, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 029 525 0078

http://ipcc.ch/

Tiedote aiheesta täällä: http://ipcc.ch/news_and_events/pdf/press/161020_P44_PR.pdf

%d bloggers like this: