Ilmastonmuutos lisää vesistöjen säännöstelyn haasteita

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]


Säännöstelypato © Milla Popova.

Ilmastonmuutos aiheuttaa vesistöjen säännöstelijöille yhä haastavampia tilanteita muuttuvien vedenkorkeuksien ja virtaamien vuoksi. SYKEn selvityksen mukaan jopa noin kolmannes 240 säännöstelyluvasta voidaan joutua tarkistamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Joitain lupien tarkistamisprosesseja on jo suunnitteilla tai käynnissä.

”Viimeksi merkittäviä ongelmia aiheutui poikkeuksellisen vähälumisesta talvesta 2013–2014. Silloin jouduttiin usealla järvellä hakemaan aluehallintovirastolta lupaa poiketa luvan mukaisista määräyksistä laskea vedenpinta keväällä”, toteaa kehitysinsinööri Tanja Dubrovin SYKEstä.

Luvan tarkistaminen voi olla vuosia kestävä prosessi sen edellyttämine selvityksineen sekä oikeuskäsittelyineen. Säännöstelyluvan muutosta hakee luvan haltija tai tietyillä edellytyksillä valtion viranomainen.

Säännöstelykäytäntöjä joudutaan sopeuttamaan muuttuviin vesiolosuhteisiin

SYKEssä tehdyn selvityksen mukaan noin kolmannes säännöstelyluvista sisältää sellaisia määräyksiä, joiden noudattaminen on tai saattaa olla ongelmallista ilmaston muuttuessa.

Yleisin ongelma on määräys alentaa vedenkorkeus kevättalvella tietylle tasolle tiettynä päivämääränä. Tämän ns. kevätkuopan tarkoituksena on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Aikaisina ja vähälumisina keväinä luvassa edellytetty vedenkorkeuden alentaminen saattaa aiheuttaa sen, että vedenpinta jää kesäksi haitallisen matalalle.

Kevätkuopan lisäksi sopeutumistarpeita aiheuttavat mm. tarve varautua paremmin tulviin muinakin vuodenaikoina kuin keväällä, alhaisten vedenkorkeuksien lisääntyminen kesällä sekä vedenkorkeuksista ja virtaamista riippuvat veden ekologiset ja laatuongelmat.

Ilmastonmuutos muuttaa veden kierron vuodenaikaista vaihtelua

Ilmastonmuutos muuttaa tulevaisuudessa merkittävästi vesistöjen vedenkorkeuksien ja virtaamien vuodenaikaista vaihtelua. Eri ilmastoskenaarioiden perusteella lasketut arviot poikkeavat selvästi toisistaan, mutta pääpiirteissään muutokset ovat kaikissa samansuuntaisia:

Kevään lumen sulamistulvat pienenevät etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa ja alhaisten vedenkorkeuksien riski kasvaa kesällä. Vesistöjen loppusyksyn ja talven tulvariskit kasvavat, kun sateet lisääntyvät ja lumi sulaa talvella. Hyydetulvien riski kasvaa joissain vesistöissä, kun talvivirtaamat ovat suuria ja jokeen ei pääse muodostumaan jääpeitettä. Eri vuosien välillä on kuitenkin vaihtelua, ja siksi myös runsaslumisiin talviin ja suuriin kevättulviin tulee varautua tulevaisuudessakin.

Säännöstelyluvat vaikuttavat yli 350 järveen

Suomessa on noin 240 voimassa olevaa vesilain mukaista säännöstelylupaa, jotka sisältävät juoksutuksia ja vedenkorkeuksia koskevia määräyksiä ja rajoituksia. Luvat vaikuttavat yli 350 järven vedenkorkeuksiin ja virtaamiin. Tämä vastaa noin kolmasosaa järvien kokonaispinta-alasta. Valtaosa säännöstelyistä on aloitettu 1950-, -60- ja -70-luvuilla. Tuolloin keskeisinä tavoitteina olivat vesivoimatuotanto ja tulvien torjunta. Nykyisin säännöstelyissä pyritään ottamaan huomioon myös vesien virkistyskäytön tavoitteet sekä mm. kalojen lisääntymisolosuhteet.

Lisää aiheesta:

Sopeutumistarve ilmastonmuutokseen vesistöjen säännöstelyssä 2015 – julkaisu (805 kt)
Julkaisun liite (945 kt)
Taustatietoa säännöstelyistä

Lisätietoja:

Kehitysinsinööri Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 751, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 135, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kesäkuu oli viileä ja sateinen

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Kesäkuu oli lännessä harvinaisen, mutta ei poikkeuksellisen viileä. Maan keskivaiheilla sademäärä kasvoi paikoin poikkeuksellisen suureksi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuu oli suuressa osassa maata 1-2 astetta tavanomaista viileämpi. Kesäkuuta voi luonnehtia harvinaisen viileäksi lähinnä Pirkanmaalta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella, jossa viileämpi kesäkuu on edellisen kerran koettu vuosina 2004 tai 1993. Kuukauden keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa Ylä-Lapissa sekä Pohjois-Karjalassa.

Kuukauden alin lämpötila oli Saana-tunturissa 13. kesäkuuta mitattu -3,5 °C. Kuukauden ylin lämpötila ja samalla ainoa hellepäivä mitattiin 29. päivänä, jolloin lämpötila nousi Varkaudessa ja Mikkelissä 25,4 asteeseen. Tämä on toiseksi myöhäisin ajankohta kesän ensimmäiselle hellepäivälle viimeisten noin 50 vuoden aikana. Myöhäisin ajankohta oli heinäkuun 6. päivänä vuonna 1987.

Paikoin poikkeuksellisen sateista

Kuukauden sademäärä oli monin paikoin tavanomaista suurempi. Lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Etelä-Lapissa sadekertymät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria. Tavanomaisia tai tavanomaista pienempiä sademääriä mitattiin lähinnä maan itäosassa sekä Luoteis-Lapissa. Kesän sademäärissä oli tuttuun tapaan suuria paikallisia eroja.

Suurin kuukauden sademäärä oli Pyhäjärvellä mitattu 173 mm ja suurin tilastoitava vuorokauden sademäärä oli Vaasassa 24. kesäkuuta mitattu 58,6 mm.

Lataa iso kuva: Merkittävät sääpoikkeamat kesäkuussa 2015

Ukkosia hyvin vähän

Ukkosia esiintyi touko-kesäkuussa huomattavan vähän Suomessa vallinneen viileän säätyypin takia. Toukokuun maasalamamäärä oli noin 350, joka on 2000-luvun alhaisin lukema. Toukokuun pitkän jakson keskiarvo on 8 500 maasalamaa, joten salamamäärä oli vain 4 % keskimääräisestä.

Kesäkuun salamamäärä, 3 700, on pitkän ajan tilastojen kolmanneksi alhaisin lukema (alhaisin on vuoden 2007 kesäkuussa 2 200 salamaa). Keskimäärin kesäkuussa esiintyy noin 35 500 maasalamaa. Tänä vuonna touko-kesäkuussa eniten salamoi 29. kesäkuuta: 560 maasalamaa.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu
Video: Millainen vuodenaika on kesä?

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Juhannuksen sää epävakainen ja ainakin aluksi viileä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Juhannusta vietetään epävakaisessa ja aluksi viileässä säässä.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan matalapaine saapuu torstaina sateineen maan lounaisosaan, muuallakin tulee paikoin sadekuuroja. Lämpötila on 14…18 astetta, sateessa vain vähän yli 10 astetta. Perjantaina eli juhannusaattona heikentyvä matalapaine on yhä maan lounaisosassa. Sää on epävakaista laajalti maan etelä- ja keskiosassa, mutta sade muuttuu hajanaiseksi ja kuuroluonteiseksi.

Viikonloppuna lämpötila nousee 20 asteen tienoille, mutta sade- ja ukkoskuuroja tulee yhä etenkin maan länsiosassa. Lapissa viikonloppua vietetään enimmäkseen poutasäässä.

Viime vuonna juhannus oli kolea ja sateinen

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan juhannuksena päivän ylin lämpötila on tavanomaisesti suuressa osassa maata noin 20 asteen tienoilla, Pohjois-Lapissa lähempänä 15 astetta. Yön alin lämpötila on tyypillisesti noin 10 asteen tuntumassa, Lapissa lähellä viittä astetta. Tilastojen mukaan keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen. Joko juhannusaattoon tai
-pyhään sattuu tilastojen mukaan hellesäätä keskimäärin kerran neljässä, rannikolla kerran viidessä ja Lapissa kerran 10 vuodessa.

Koleassa ja sateisessa säässä juhannusta on vietetty viimeksi viime vuonna. Tuolloin juhannussää oli laajalti harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen kolea. Päivän ylimmät lämpötilat jäivät suurimmassa osassa maata 10 ja 15 asteen välille, Lapissa 5 ja 10 asteen välille. Ylin lämpötila oli Kouvolan Anjalassa mitattu 18,0 astetta. Juhannusyönä lämpötila laski paikoin pakkasen puolelle Lapissa ja Suomenselän alueella, ja hallaa mitattiin myös maan eteläosassa. Juhannuspäivä oli Lapissa lämpimämpi, mutta maan eteläosassa vielä aattoakin koleampi. Sateita viime juhannuksena saatiin niin aattona kuin juhannuspäivänäkin. Aattona maan etelä- ja keskiosassa tuli monin paikoin sadekuuroja, maan pohjoisosassa satoi yhtenäisemmin ja sademäärät olivat siellä paikoin yli 20 mm. Juhannuspäivän sademäärät jäivät koko maassa pääasiassa alle 10 millimetriin.

Muita koko maassa koleita ja sateisia juhannuksia on koettu mm. vuosina 2009, 1981 ja 1977, jolloin päivän ylimmät lämpötilat jäivät etelässä pääosin alle 15 asteen ja Pohjois-Lapissa jopa alle +5 asteen. Paikallisesti koleita juhannuksia on koettu muulloinkin.

FMI-tv:n sääennusteet YouTubessa:
https://www.youtube.com/user/ilmatieteenlaitos

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk, puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

Sateinen toukokuu päätti lauhan kevään

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Toukokuu oli sateinen ja maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista kylmempi. Hellepäiviä ei toukokuussa ollut lainkaan. Viimeksi näin on tapahtunut vuonna 1998.

Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun keskilämpötila vaihteli maan kaakkoisosan noin 9 asteesta Käsivarren Lapin vajaaseen neljään asteeseen. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lähinnä maan etelä- ja länsiosassa oli tavanomaista kylmempää, kun taas maan itä- ja pohjoisosassa oli tavanomaista lämpimämpää. Epävakaisen sään vuoksi päivälämpötilat olivat selvästi tavanomaista alempia.

Kuukauden aikana ei ollut ainuttakaan hellepäivää, mikä toistuu keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Viimeksi helteetön toukokuu oli vuonna 1998. Hellepäiviä on toukokuussa keskimäärin yksi. Kuukauden ylin lämpötila, 21,7 astetta, mitattiin Mikkelissä 26. toukokuuta ja alin lämpötila, -12,4 astetta, Enontekiöllä 5. toukokuuta. Terminen kesä alkoi toukokuun 20:nnen päivän tienoilla paikoin maan etelä- ja keskiosassa.

Kuukauden sademäärä oli lähes koko maassa tavanomaista suurempi, mutta Pohjanmaan rannikolla ja suuressa osassa Lappia oli poikkeuksellisen sateista. Esimerkiksi Sodankylässä ja Rovaniemellä mitattiin paikkakuntakohtaisia toukokuun sade-ennätyksiä. Tavanomaisia toukokuun sademääriä mitattiin vain Karjalan maakunnissa. Havaintoasemista sateisin oli Kittilän Kenttärova, jossa satoi 116,2 millimetriä. Vähiten, 23,8 mm, satoi Rautjärven Simpeleellä. Suurin vuorokautinen sademäärä, 30,3 mm, mitattiin 13. päivänä Kokkolan Hollihaassa.

Lunta oli toukokuun alkaessa Pohjois-Karjalan pohjoisosasta Meri-Lappiin ulottuvan linjan pohjoispuolella, mutta lumet sulivat kuukauden kuluessa kokonaan.

Voimakkaimmat tuulet esiintyivät 23. päivänä Pohjois-Pohjamaalla Lyyli-myrskyn yhteydessä, jolloin syntyi runsaasti tuulituhoja ja sähkökatkoksia erityisesti Pohjanmaalla. Tuuli yltyi Perämerellä myrskylukemiin. Ukkosia oli harvinaisen vähän. Maasalamoita paikannettiin Suomessa vain 331 kpl mikä on kolmanneksi vähiten vuonna 1960 alkavien tilastojen aikana.

Kevät oli etenkin maan pohjoisosassa poikkeuksellisen leuto

Kevätkuukausien eli maalis-toukokuun keskilämpötila oli maan lounaisosassa +5 asteen tienoilla mutta jäi Luoteis-Lapissa nollan alapuolelle. Kevät oli koko maassa selvästi tavanomaista leudompi: maan eteläosassa noin asteen verran, Lapissa kahdesta kolmeen astetta.

Maan pohjoisosassa poikkeama oli jopa poikkeuksellisen suuri, eli se toistuu nykyilmastossa keskimäärin kolmesti vuosisadassa. Viimeksi yhtä leuto kevät on koettu pohjoisessa vuonna 1989. Maan etelä- ja keskiosassa kevät oli yleisesti harvinaisen leuto, eli näin lauha kevät toistuu nykyilmastossa keskimäärin kerran vuosikymmenessä.

Kevään sademäärässä esiintyi suuria eroja maan eri osien välillä, ja suurimmassa osassa satoi selvästi tavanomaista enemmän. Poikkeuksellisen runsaita sademääriä mitattiin Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Koillismaalla ja Länsi-Lapissa, jossa sadetta kertyi yli 160 millimetriä. Vähiten satoi Pirkanmaalla ja Pohjois-Lapissa, jossa sademäärä jäi alle 110 millimetrin.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Millainen vuodenaika on kesä? Katso video

Ilmastotieto Itä-Suomen yliopiston valintakokeessa

Ilmastotiedon kirjoitus kiertotaloudesta oli vuoden 2015 valintakokeiden aineistokokeena Itä-Suomen yliopistossa niillä hakijoilla, jotka pyrkivät opiskelemaan ympäristötiedettä luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa.

prepare-exams

Ilmastotiedon blogia seuraavat hakijat saattoivat saada pientä etua haussa. Etu on kuitenkin ollut pieni ja pelkästään Ilmastotiedon blogia seuraamalla tuskin valittiin montakaan tulevaa opiskelijaa, sillä alkupisteiden ohella valintakokeeseen sisältyivät Ilmastotiedon kirjoitukseen perustuvan aineistokokeen ohella biologian ja kemian valintakokeet.

Ympäristötieteen opinnoista kiinnostuneiden kannattaakin Ilmastotiedon blogin seuraamisen ohella panostaa lukion opintoihin tai opiskella lukion opintosisältö soveltuvin osin.

Kirjoitus, johon aineistokoe perustui, löytyy täältä. Aineistokokeen kysymykset ja mallivastaukset löytyvät täältä.

Ilmastotieto suhtautuu jatkossakin positiivisesti aineistonsa käyttöön valintakokeissa. Yhteyden meihin saa esimerkiksi sähköpostitse. Sähköpostiosoite löytyy esittely-kohdasta.

Väitös: Metsäenergian ilmastovaikutuksia voidaan parantaa kustannustehokkaasti

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]


© Kuva: Anna Repo.

Hakkuutähteistä tuotetun energian päästöjä voidaan pienentää merkittävästi metsänhoidon keinoin, eikä tämä ole välttämättä kallista metsänomistajalle tai bioenergian loppukäyttäjälle, selviää Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anna Revon väitöstutkimuksessa. Väitöskirja tarkastetaan perjantaina 29.5.2015 Aalto-yliopistossa.

Suomessa metsien hakkuutähteet ovat merkittävä bioenergian lähde. Hakkuutähteillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, mutta tähteiden korjuu myös pienentää metsien hiilivarastoa ja hiilinielua, mikä vähentää saavutettavia ilmastohyötyjä. Väitöstutkimuksessa kehitettiin mallinnusmenetelmä, jolla voidaan arvioida, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä hakkuutähteiden energiankäyttö aiheuttaa ja millä keinoilla näitä päästöjä voidaan kustannustehokkaasti pienentää.

Korjuukäytäntöjä ja metsänhoitotoimenpiteitä muokkaamalla hiilineutraalia bioenergiaa

”Hakkuutähteistä tuotetun energian päästöt pysyvät pieninä, kun käytetään metsässä nopeimmin lahoavia tähteitä, kuten oksia ja pieniläpimittaista puuta, ja kompensoidaan tähteiden korjuusta aiheutuvaa hiilivajetta metsänhoidon keinoin”, tutkija Anna Repo kertoo.

Väitöstutkimuksessa tarkasteluja keinoja metsän hiilitalouden parantamiseksi olivat metsän kiertoajan pidentäminen, metsänlannoitus sekä hitaasti hajoavan järeän lahopuun lisääminen jättämällä korjuualalle normaalia korkeampia kantoja.

Täysin hiilineutraalin energian tuottaminen edellytti esimerkiksi metsän päätehakkuun lykkäämistä 20 vuodella tai metsän kasvun lisäämistä 10 %:lla lannoituksen avulla. Hiilivaje oli mahdollista korvata nopeasti, kun energiaksi korjattiin vain nopeimmin hajoavia oksia.

”Ilmastovaikutuksia parantavat muutokset energiapuun korjuukäytännöissä ja metsänhoidossa eivät välttämättä tule kalliiksi metsänomistajalle tai bioenergian loppukäyttäjälle. Väitöstutkimus antaa esimerkkejä näistä keinoista. Halvimmillaan täysin hiilineutraalin sähkön hinta nousi vain 5 %. Tässä tapauksessa hakkuualalta korjattiin vain nopeasti hajoavia tähteitä ja korjuusta syntyvä hiilivaje kompensoitiin maltillisella lannoituksella. Laskelmissa huomioitiin lannoitteiden valmistuksen ja levityksen aiheuttamat päästöt. Lannoitus on yksi keino parantaa metsäenergian ilmastovaikutuksia, mutta siihen liittyy toki muita ympäristönäkökohtia”, Anna Repo korostaa.

Päästövaikutusarvioille kysyntää EU:n metsästrategian myötä

EU:n uusi metsästrategia antaa suuntaviivat metsien käytölle Euroopassa. Siinä metsät ovat biotalouden perusta, tärkeä uusiutuvan energian lähde ja niillä on rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Strategiassa korostetaan, että erilaisten metsäbioenergian lähteiden päästövaikutukset on selvitettävä kiireellisesti, jotta tunnistetaan suurimmat ilmastohyödyt tuottavat käyttökohteet.

Väitöstutkimuksessa kehitetyillä menetelmillä voidaan arvioida hakkuutähteiden päästövaikutukset sekä etsiä uusia metsänhoitokeinoja, joilla hakkuutähde-energialla saavutettavat ilmastohyödyt maksimoidaan samalla kun metsänomistajalle ja bioenergian käyttäjälle koituvat kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi.

Väitöksen tiedot

Anna Repo: Climate impacts of bioenergy from forest harvest residues (Hakkuutähteiden energiakäytön ilmastovaikutukset). Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Väitöskirja

Väitöstilaisuus

Perjantaina 29.5.2015 klo 12.00, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun salissa H304, Otakaari 1, Espoo. Vastaväittäjänä toimii professori Gert-Jan Nabuurs, Wageningen University and Research ja kustoksena professori Ahti Salo, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos.

Lisätietoja:

Tutkija Anna Repo, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 555, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjanmaan tulvia seurattu satelliittikuvista

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Lapin ja Itä-Suomen lumien nopea sulaminen ja sateet ovat aiheuttaneet tulvia varsinkin Pohjois-Pohjanmaan alueella. Etenkin Ii- ja Kiiminkijokien yläjuoksulla tulvat ovat olleet ennätyksellisen korkealla 15–18. toukokuuta. Tulvatilannetta on havainnoitu satelliittikuvien avulla.


Kuva: Tanja Koivisto

Ilmatieteen laitos on kehittänyt menetelmiä, joiden avulla satelliittikuvia voidaan käyttää tulvien havainnoinnissa. Menetelmät ovat osoittaneet tehokkuutensa, kun Ilmatieteen laitos on yhteistyössä SYKEen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa analysoinut kuvien avulla Pudasjärven seudun tulvien laajuutta ja tulvan syvyyttä. ”SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus on käyttänyt kuvia tulvatilanteen tilannekuvan muodostamisessa. Kuvien avulla on voitu tarkentaa tulvatilanteesta annettuja ennusteita ja varoituksia”, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Jyri Heilimo toteaa.

Ilmatieteen laitos vastaanottaa COSMO-SkyMed SAR-satelliittien kuvia Sodankylässä Lapin Ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa toimivassa Kansallisessa satelliittidatakeskuksessa. Satelliittidatakeskus toimii myös Copernicus Sentinel-satelliittien kansallisena datan arkistointi- ja jakelukeskuksena, tarjoten muun muassa satelliittidatan prosessointipalveluita. Näitä tietoja voidaan hyödyntää ympäristön seurannassa, esimerkiksi Arktisen alueen lumipeitteen ja merijään laajuuden seurannassa, Itämeren veden laadun mittaamisessa sekä metsien kaukokartoituksessa.

Satelliiteista saadaan nopeasti laaja tilannekuva

Satelliittikuvauksella on monia etuja muihin käytössä oleviin seurantamenetelmiin nähden. ”Satelliiteista voidaan ennen kaikkea havaita kerralla laajempia alueita, mikä nopeuttaa tulva-alueiden kartoitusta. Käyttämällä synteettisen apertuurin tutkasatelliittien (SAR) kuvia, voidaan havaintoja voidaan tehdä sääolosuhteista, pilvisyydestä ja valaistuksesta riippumatta”, Heilimo tähdentää.

Tulvien laajuuksien arviointiin on perinteisesti käytetty lentokoneita ja ilmakuvausta. Ilmakuvaus saadaan yksittäisiä kuvia suhteellisen pieneltä alueelta. Lentokoneesta otettujen kuvien oikaisu ja kuvamosaiikin tekeminen vie paljon aikaa. Ilmakuvausta hankaloittaa usein myös näkyvyys – sade ja pilvien korkeus – joka voi estää lentokoneiden operoinnin kokonaan.

Pudasjärven ja Jongunjärven alueiden tulvien laajuus sekä tulvaveden syvyys on kuvassa esitetty COSMO-SkyMed satelliitista otetun SAR-kuvan päällä. COSMO-SkyMed-satelliittien kuvien lisäksi tulva-analyysiin käytetään myös Sentinel-1-satelliitin kuvia.
Tutkimustietoa tarvitaan ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa

Lisätietoja:

Satelliittipohjaisten palveluiden tutkimus ja kehitys: Ryhmäpäällikkö Jyri Heilimo, puh. 050 568 0802, jyri.heilimo@fmi.fi
Tutkija Juval Cohen, juval.cohen@fmi.fi
Sodankylän kansallinen satelliittidatakeskus: Ryhmäpäällikkö Timo Ryyppö, puh. 040 592 1210, timo.ryyppo@fmi.fi

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 1 300 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: