Ilmastopalveluiden tuottamaa tietoa halutaan tehokkaampaan hyötykäyttöön

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Suomen ja koko Euroopan kansantaloudet ja yhteiskunnat voisivat hyödyntää ilmastopalveluja paremmin sekä nykytoiminnassa että varautuessaan ilmastonmuutokseen.


Kuva: Antonin Halas.

Askel ilmastopalvelujen käytön lisäämiseen on uusi EU-MACS-hanke, jossa analysoidaan ilmastopalvelumarkkinoiden toimintaa. ”Hankkeessa halutaan selvittää ilmastopalvelumarkkinoiden esteitä ja mahdollisuuksia eli miksi olemassa olevaa tietoa ei hyödynnetä nykyistä enempää”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels. Tarjolla on paljon ilmastotietoja, ilmastomalleja tai esimerkiksi satelliittiaineistoja mm. EU:n suuren Copernicus-satelliittiohjelman kautta.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa eri toimialoihin?

Suomessa esimerkiksi tällaisesta ilmastotiedosta voisi ottaa Ilmatieteen laitoksen tuottamat ilmastopalvelut. Käytännössä Ilmatieteen laitos voi tuottaa vaikkapa Lapin matkailuyrittäjälle arvion siitä, kuinka pysyvän lumipeitteen alkamisajankohta muuttuu seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana ja miten yrityksen toimintaa voisi sopeuttaa tämän tiedon pohjalta. Myös finanssialalle, esimerkiksi vakuutusyhtiöille ja kiinteistösijoitusyhtiöille, voidaan kehittää räätälöityjä ilmastopalvelutuotteita.

”Ilmastopalvelumarkkinoilla voi olla monenlaisia esteitä, jotka aiheuttavat sen, että saatavilla olevaa tietoa ei hyödynnetä tarpeeksi tehokkaasti. Ilmastotiedon ja ilmastopalveluiden käyttäjät eivät välttämättä osaa tai pysty käyttämään ilmastopalveluita, koska heillä ei siihen nykytilanteessa ole esim. taloudellisia resursseja tai osaamista niiden hyödyntämiseen. Näistä esteistä olemme siis hankkeessa kiinnostuneita. Meidän tarvitsee kehittää käyttäjälähtöisempiä palveluita ja kehittää myös niihin liittyviä oheispalveluita, kuten koulutusta, neuvontaa ja konsultointia. Silloin ilmastopalvelujen suuri hyötypotentiaali avautuu laajemmalle käyttäjäkunnalle”, Adriaan Perrels huomauttaa.

Ratkaisuja markkinoiden vilkastuttamiseen

Paitsi että hankkeessa tutkitaan markkinoiden toimintaa, siinä myös innovoidaan ja kehitetään uusia ratkaisuja markkinoiden vilkastuttamiseksi. Ratkaisut voivat olla uusia tuotteita, toimintatapoja ja ehdotuksia, jotka ohjaavat ja muokkaavat markkinoita, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat aiempaa paremmin ja useammin. Innovointia ja kehitystyötä tehdään hankkeessa kolmen eri sektorin toimijoiden kanssa. Sektorit ovat finanssiala, matkailuala ja kaupunkisuunnittelu.

Käynnissä on myös toinen samaan asiaan keskittyvä hanke. MARCO-hankkeessa markkinoita lähestytään yhdeksän tapaustutkimuksen kautta. MARCOssa tavoitteena on miettiä ja ehdottaa eräänlaista ilmastopalvelumarkkinoiden ”seurantakeskusta tai market observatorya”, jonka avulla markkinoiden kehittymistä voidaan seurata. MARCO haarukoi myös sitä, millainen potentiaali ilmastopalvelumarkkinoilla koko Euroopassa on olemassa.

EU-MACS hankkeessa Ilmatieteen laitoksella on keskeinen rooli hankkeen koordinaattorina ja sekä tärkeänä partnerina useissa työpaketeissa Kummatkin hankkeet rahoitetaan Euroopan Unionin Horizon 2020 – Fighting and adapting to climate change -ohjelmasta.

EU-MACS-hankkeessa on mukana Ilmatieteen laitoksen lisäksi useita tutkimuslaitoksia mm. Hollannista, Saksasta, Italiasta ja Iso-Britanniasta. MARCOssa on mukana tutkimuslaitoksia Ranskasta, Tanskasta ja Saksasta. Hankkeet alkoivat 1.11.2016 ja päättyvät lokakuussa 2018.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Adriaan Perrels, 050 5838857, adriaan.perrels@fmi.fi
www.eu-macs.eu

Keski- ja Pohjois-Lapissa poikkeuksellisen lämmin vuosi

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Vuosi 2016 muistetaan muun muassa lämpimästä keväästä ja sateisesta kesästä.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2016 oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli maan eteläosan vajaasta asteesta Lapin vajaaseen kahteen asteeseen. Keski- ja Pohjois-Lapissa lämpimämpi vuosi toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Esimerkiksi Sodankylässä vuosi 2016 oli aseman 108 vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin vuoden 1938 jälkeen.

Vuosi alkoi noin kolme viikkoa kestäneillä paukkupakkasilla, jolloin Muonion kirkonkylässä mitattiin myös vuoden alin lämpötila -41,2 astetta tammikuun 7. päivänä. Tämän jälkeen säätyyppi kääntyi päälaelleen. Helmikuu oli erittäin lauha ja koko maan keskiarvolla mitattuna mittaushistorian toiseksi sateisin vuoden 1990 jälkeen. Toukokuun Suomen keskilämpötila oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin ja kesä oli Suomen kolmanneksi sateisin. Vuoden korkein lämpötila +29,1 astetta mitattiin Utsjoen Kevolla heinäkuun 23. päivänä. Lokakuu oli koko maan keskiarvolla laskettuna ennätyksellisen kuiva.

Maan lounaisosassa vuotuinen sademäärä jäi jopa alle 500 millimetrin. Yhtä kuiva vuosi toistuu alueella keskimäärin kerran 10-30 vuodessa. Länsi-Lapissa tilanne oli päinvastainen, sillä mitattuja yli 700 mm sademääriä havaitaan siellä hyvin harvoin. Muualla maassa sademäärät olivat lähempänä tavanomaisia. Sateisinta oli Tornion Torpissa, jossa mitattiin 847,6 mm ja kuivinta oli Utsjoen Nuorgamissa, jossa sademäärä oli 420,8 mm.


Suomen keskilämpötilan poikkeama 2016 verrattuna 1981-2010 keskiarvoon.Mustalla viivalla on kuvattu vuoden siihenastinen lämpötilapoikkeama.

Vaaraa aiheuttaneista sääilmiöistä yhtenä merkittävimpänä voidaan pitää elokuun 27. päivän Rauli-myrskyä, jonka seurauksena noin 200 000 asiakasta jäi ilman sähköä.

Vuoden 2016 sääennätyksiä:
• Helmikuun sade-ennätys: 131.6 mm Kouvolan Anjalassa (edellinen ennätys 130.8 mm vuodelta 1990)
• Lumisade-ennätys: Lumensyvyys kasvoi vuorokaudessa 73 cm Merikarvialla tammikuun 8. päivänä.

Joulukuu alkoi kylmänä ja päättyi lauhana

Joulukuu oli Suomessa 2-6 astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi. Poikkeama oli pienin maan eteläosassa sekä Meri-Lapissa ja suurin Pohjois-Lapissa.
Kuukauden korkein lämpötila mitattiin uudenvuodenaattona Maarianhaminan lentoasemalla, +9,1 astetta. Alin lämpötila mitattiin Utsjoen Kevojärvellä joulukuun 4. päivänä, -34,0 astetta.

Sademäärä jäi maan etelä- ja länsiosassa monin paikoin harvinaisen pieneksi, eli vastaavaa esiintyy nykyilmastossa keskimäärin kerran 10-30 vuodessa. Keskimääräistä sateisempaa oli lähinnä Pohjois-Lapissa. Eniten joulukuussa satoi Kilpisjärvellä 81,3 mm ja vähiten Köyliössä 10,5 mm.

Vuodenvaihteessa lumiraja kulki Etelä-Karjalasta Vaasaan. Tämä oli hieman etelämpänä kuin vuotta aikaisemmin samaan aikaan, mutta silti lumensyvyys oli maan etelä- ja keskiosassa 10-20 cm pienempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Eniten lunta kuukauden päättyessä oli Kilpisjärven kyläkeskuksessa, 63 cm.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Joulukuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Vuositilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Uudet Suomea koskevat ilmastonmuutosennusteet julkaistu

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Arviot Suomen ilmaston muuttumisesta kuluvan vuosisadan aikana on päivitetty vastaamaan uuden sukupolven ilmastonmuutosmallien tuloksia.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Tarkasteltavana olleiden 28 mallin mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin koko maapallon keskilämpötila. Edellisen mallisukupolven tuloksiin verrattuna suurin ero on uusien mallien ennustama kesien jonkin verran voimakkaampi lämpeneminen. Sademäärien muutosennusteet sen sijaan ovat säilyneet kutakuinkin entisellään.

Lämpeneminen on voimakkainta talvella. Jos kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat hallitsemattomasti (ns. RCP8.5-skenaario), Keski-Suomessa saattaa vallita vuosisadan lopulla samankaltainen lämpötilailmasto kuin nykyisin Unkarissa. Lämpötilat nousisivat tällöin 1900-luvun lopun lukemista talvella 4 – 10 °C ja kesällä 2 – 7 °C. Vastaavasti päästöjä kohtuullisen tehokkaasti leikattaessakin (RCP4.5-skenaario) meitä odottaisivat likimain Puolan lämpöolot: talvella lisää lämmintä 2 – 7 °C ja kesällä 1 – 4 °C.

Sademäärä todennäköisesti lisääntyy kaikkina vuodenaikoina, prosentteina ilmaistuna eniten talvella. RCP8.5-skenaariota vastaava vuotuisen sademäärän noin 20 prosentin lisäys antaisi meille vuodessa saman verran vettä kuin mitä nykyisin sataa monin paikoin Englannissa.

Talvet muuttuvat meillä todennäköisesti nykyistäkin pilvisemmiksi ja valottomammiksi. Synkeimpien malliennusteitten mukaan maan pinnalle pääsevän auringon säteilyn määrä voisi pudota yli 20 prosentilla. Tuulen voimakkuudet sen sijaan eivät välttämättä muuttuisi paljoakaan, joskin eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan paljon.

Maailmanlaajuisesti haitalliset vaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin hyödyt

Koko Eurooppaa tarkasteltaessa lämpötila nousee talvella eniten pohjoisessa, kesällä taas etelässä. Pohjois-Euroopassa sataa entistä enemmän ja mantereen eteläosissa vähemmän. Keski-Euroopassa talvet muuttuvat sateisemmiksi ja kesät kuivemmiksi. Välimeren alueen maissa kuivuusongelmat pahenevat, kun varsinkin kesäpuolella vuotta sademäärä putoaa, lämpötila kohoaa voimakkaasti ja auringolta suojaavaa pilvisyyttäkin on vähemmän.

Vaikka ilmaston lämpiämisestä voi suomalaisesta näkökulmasta kapeasti ajatellen olla hyötyäkin, maailmanlaajuisesti ilmiö on vahingollinen. Ilmaston lämpeneminen voi johtaa laajamittaisiin ja mahdollisesti peruuttamattomiin maailmanlaajuisiin haittavaikutuksiin, kuten tuhoisiin sään ääri-ilmiöihin ja luonnon monimuotoisuuden katoamiseen. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa myös suuria yhteiskunnallisia ongelmia varsinkin kehitysmaissa.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia PLUMES- ja ADAPT-hankkeiden kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö Sektoritutkimusohjelman SETUKLIM-hankkeen kautta.

Lisätietoja:

Tutkija Kimmo Ruosteenoja, puh. 029 539 4128, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi

Ruosteenoja, K., K. Jylhä and M. Kämäräinen, 2016: Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, 51, 17-50.

http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf

Marraskuu jakautui talviseen ja lauhaan jaksoon

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Lunta oli marraskuun alkupuolella jopa enemmän etelässä kuin pohjoisessa.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista pienempi, Pohjois-Lapissa puolestaan asteen tavanomaista korkeampi.

Marraskuu oli lämpötiloiltaan kuitenkin hyvin kahtiajakautunut. Kuukauden alkupuoliskolla Suomessa vallitsi vuodenaikaan nähden harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen kylmä pohjoisen ja idän välinen ilmavirtaus. Samalla lumensyvyys kasvoi maan etelä- ja itäosassa paikoin jopa 20 – 30 senttimetriin. Sen sijaan kuukauden loppupuoliskolla Suomessa vallitsi lauha lounainen ilmavirtaus ja lumiraja siirtyi aina Pohjois-Pohjanmaalle saakka.

Marraskuun alin lämpötila -24,7 astetta mitattiin Sodankylässä 29. päivänä ja ylin lämpötila +8,5 astetta puolestaan Porissa ja Lumparlandissa marraskuun 21. päivänä.

Kuukauden sademäärä oli maan keskiosassa sekä Länsi-Lapissa tavanomaista suurempi, muualla oltiin lähellä pitkän ajan tilastoja. Marraskuun suurin sademäärä 103,2 mm mitattiin Tornion Aapajärvellä. Suurin vuorokausisade 30,5 mm mitattiin puolestaan 18. marraskuuta Isojoen Kärjenkoskella.

Syksy oli varsin kuiva

Syksy eli syys-marraskuu oli keskilämpötilojen osalta lähellä tavanomaista maan etelä- ja keskiosassa, Lapissa sen sijaan oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keski- ja Pohjois-Lapissa oli paikoin jopa harvinaisen lämmintä, eli keskimäärin näin lämmin syksy toistuu kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Syksyllä oli suuressa osassa maata keskimääräistä kuivempaa. Maan lounaisosasta Etelä-Lappiin yltävällä alueella sademäärät olivat laajalti harvinaisen pieniä, lounaassa syksy oli muutamilla asemilla jopa mittaushistorian kuivin. Vähiten satoi Utsjoen Nuorgamissa, missä kolmen kuukauden yhteenlaskettu sademäärä oli 62 mm. Sateisinta oli maan itäosassa. Eniten satoi Vironlahdella, jossa sademäärä oli 238,3 mm.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

http://www.ilmastokatsaus.fi/

Säästä twiittaavat Twitterissä @meteorologit

Ilmastonmuokkaukseen liittyvät epävarmuudet rajoittavat sen käyttöä ilmastonmuutoksen hillinnässä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen uuden tutkimuksen mukaan ilmastonmuokkaukseen liittyy kuitenkin niin suuria epävarmuuksia, ettei se tarjoa vaihtoehtoa kasvihuonekaasupäästöjen nopealle vähentämiselle.


Kuva: Tommi Mäkelä.

Ilmastonmuokkauksella tarkoitetaan ympäristön suunnitelmallista muuttamista suuressa mittakaavassa erilaisilla ilmastonmuokkaustekniikoilla. Keinotekoista ilmastonmuokkausta on ehdotettu nopeaksi ja edulliseksi keinoksi hillitä ilmastonmuutosta. On esitetty, että ilmastonmuokkauksen avulla voisi lykätä kasvihuonekaasujen päästöleikkauksia, mutta saavuttaa siitä huolimatta Pariisin ilmastosopimuksessa määritelty tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 2 asteeseen. Ilmastonmuokkauksen vaikutuksiin liittyvät epävarmuudet ovat tuoreen tutkimuksen mukaan kuitenkin tällä hetkellä niin suuria, että menetelmiä ei voida pitää päästöleikkausten korvaajina ja lykkääjinä.

Käytännössä ilmastonmuokkaus voi alentaa tulevien vuosikymmenien päästöleikkaustarpeita vain vähän. ”Ilmastonmuokkaus voi aiheuttaa sivuvaikutuksia, jotka ilmenevät vasta menetelmän käyttöönoton jälkeen. Siten ilmastonmuokkauksen käyttöön liittyy suuri epävarmuus, ja sen käyttö saatettaisiin joutua myös äkillisesti lopettamaan”, sanoo Ilmatieteen laitoksen professori Hannele Korhonen. ”Mikäli ilmastonmuokkauksen ohella lykätään päästöleikkauksia, ilmastonmuokkauksen lopettaminen johtaisi tilanteeseen, jossa kahden asteen tavoite on jo saavuttamattomissa”, toteaa VTT:n erikoistutkija Tommi Ekholm.

Jos ilmaston lämpenemisen lisäksi pyritään ehkäisemään hiilidioksidista johtuvaa merten happamoitumista, ilmastonmuokkaus voi korvata päästövähennyksiä ainoastaan muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin osalta. Tulokset osoittavat, että tavat, jolla ilmastotavoitteet ja käytettävissä olevat ilmastonmuutoksen torjuntakeinot rajataan, voivat vaikuttaa merkittävästi optimaalisiin ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteisiin.

Ilmastonmuokkaukseen liittyy merkittäviä riskejä

Ilmastonmuokkauksella voitaisiin viilentää ilmastoa heijastamalla osa auringon säteilystä takaisin avaruuteen, esimerkiksi pilvien ominaisuuksia muokkaamalla tai jäljittelemällä tulivuorenpurkausten aiheuttamaa stratosfäärin pienhiukkaspeittoa. Ehdotettujen menetelmien etu on niiden nopea viilenemisvaikutus sekä kohtalaisen alhaiset kustannukset. Menetelmien käyttöön liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä, kuten monsuunisateen heikkeneminen ja siitä seuraavat riskit ruoantuotannossa Aasiassa ja Afrikassa.

Menetelmien äkillinen lopettaminen, esimerkiksi voimakkaiden negatiivisten vaikutusten vuoksi, aiheuttaisi myös nopean ilmastonmuutoksen, johon ekosysteemien ja yhteiskuntien olisi vaikea sopeutua. ”Ilmastonmuokkauksen mahdollisesti suurta viilennyspotentiaalia ei tule siis käyttää syynä lykätä välttämättömiä kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksia”, Hannele Korhonen tiivistää.

Tutkimus julkaistiin Climatic Change -lehdessä, ja sen rahoitti Suomen Akatemia. Tutkimuksen tekivät yhteistyössä tutkijat VTT:ltä ja Ilmatieteen laitokselta.

Julkaisu: Ekholm, T. & Korhonen, H. (2016): Climate change mitigation strategy under an uncertain Solar Radiation Management possibility. Climatic Change, http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10584-016-1828-5

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos
Hannele Korhonen, professori, hannele.korhonen@fmi.fi, puh. 040 8424 852

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Tommi Ekholm, erikoistutkija, tommi.ekholm@vtt.fi, puh. 040 775 4079

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/25f622be-0824-4543-8f7b-3a9e91009ac7/ilmastonmuokkaus.html

Hiilidioksidipäästöjä vahditaan suoraan avaruudesta

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Uusi suomalaistutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että ihmislähtöiseen hiilidioksidin kartoittaminen avaruudesta on mahdollista suoraan pelkkiä mittauksia hyväksikäyttäen. Kartoituksista on voitu havaita, että hiilidioksidipäästöt ovat suurimmat Kiinassa, Keski-Euroopassa, Yhdysvaltain Itärannikolla, sekä Lähi-idässä.

Uusi suomalaistutkimus tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että ihmisten toiminnasta peräisin olevan hiilidioksidin kartoittaminen avaruudesta on mahdollista. Aikaisemmat satelliittihavaintoihin perustuvat tutkimukset ovat nojanneet osin mallinnuksen hyödyntämiseen, mutta nyt ihmisen toiminnasta lähtöisin olevan hiilidioksidi on ensimmäistä kertaa kartoitettu suoraan pelkkiä mittauksia analysoimalla. Uudella menetelmällä voidaan välttää mallinnukseen liittyvät lisäepävarmuudet hiilidioksidipäästöjen tutkimuksessa.

Ilmaston lämpeneminen johtuu pääasiassa ihmisen ilmakehään päästämistä kasvihuonekaasuista. Näistä tärkein on hiilidioksidi. Kansainväliset sopimukset hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta korostavat myös riippumattomien havaintojen tärkeyttä päästöjen seuraamisessa.

Satelliittimittalaitteet toimivat maailmanlaajuisesti ja antavat objektiivista kuvaa ilmakehän koostumuksesta. ”Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana satelliitit ovat mullistaneet kykymme havainnoida ilmakehän koostumusta”, tutkimusta vetänyt Ilmatieteen laitoksen tutkija Janne Hakkarainen kertoo. ”Satelliitit mittaavat maapalloa globaalisti, tuottaen havaintoja myös alueilta, mistä niitä on muutoin huonosti saatavilla”, hän jatkaa.

OCO-2-satelliitin hiilidioksidimittaukset tarkkoja

Tutkimuksessa on analysoitu Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto NASAn vuonna 2014 laukaiseman OCO-2-satelliitin hiilidioksidihavaintoja. Noin 700 kilometrin korkeudella lentävästä OCO-2-mittalaitteesta saadaan noin miljoona maailmanlaajuista havaintoa vuorokaudessa. Näistä noin 13 % on tieteellisessä mielessä käyttökelpoisia. Satelliitin maantieteellinen erottelukyky on erinomainen, 1×2 km, ja se mahdollistaa hiilidioksidin tutkimisen ennennäkemättömällä tarkkuudella.

Tutkimus perustuu uudentyyppiseen tapaan analysoida havaintoja poistamalla niistä vuodenaikaisvaihtelu sekä trendi. Näin voidaan havaita maantieteellisesti erottuvia hiilidioksidiarvojen poikkeamia. Näitä arvoja analysoitiin lisäksi yhdessä vuonna 2004 laukaistun NASAn Aura-satelliitin kyydissä olevan hollantilais-suomalaisen OMI-mittalaitteen havaitseman typpidioksidin kanssa, jolloin alueita voitiin samalla luokitella päästötyypin mukaan.


OCO-2 –mittalaitteen hiilidioksidihavainnoista tehty poikkeamakartta. Ensimmäistä kertaa ihmislähtöiset hiilidioksidipäästöt voidaan havaita suoraan avaruudesta.

Suurimmat kasvihuonepäästöt Kiinassa

OCO-2 -havaintoihin perustuvasta hiilidioksidipitoisuuksien maantieteellisistä poikkeamista voidaan havaita, että Kiinassa hiilidioksidipäästöt ovat suurimmat. Myös Keski-Euroopan ja Yhdysvaltain Itärannikon suuret päästöalueet, sekä Afrikassa tapahtuva biomassan palaminen erottuvat selkeästi. Näiden suurten alueiden lisäksi myös yksittäiset erillään olevat päästöalueet, kuten suuret kaupungit, erottuvat kartasta.


OCO-2 –mittalaitteen hiilidioksidihavainnoista tehty poikkeamakartta Lähi-idässä.

”Erityisesti mielenkiintoisia ovat Lähi-idän korkeat arvot, joita ei ole raportoitu päästöselvityksissä. Tämän varsinainen vahvistaminen signaalista edellyttää kuitenkin lisätyötä. Joka tapauksessa on lupaavaa nähdä, miten OCO-2 havaitsee hiilidioksidipäästöt myös yksittäisistä kaupungeista”, Hakkarainen kertoo.

Tehty tutkimus perustuu OCO-2-mittalaitteen ensimmäisen puolentoista vuoden aikana tekemiin mittauksiin. ”Kun aikasarjasta tulee pidempi, voidaan vielä luotettavammin tutkia päästölähteitä. OCO-2 satelliitin mittaukset tulevat varmasti olemaan keskeinen osa tulevaisuuden ilmasto- ja päästötukimusta”, Hakkarainen sanoo. ”Myös eri satelliitti-mittalaitteiden yhteiskäyttö avaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kuten tutkimuksessa on osoitettu hyödyntäen OMIn mittauksia NASAn OCO-2 mittausten kanssa.”

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Euroopan avaruusjärjestö. Myös NASA on kirjoittanut aiheesta: http://www.jpl.nasa.gov/news/news.php?feature=6666

Lisätietoja:

Tutkija Janne Hakkarainen, puh. 045 1240 257, janne.hakkarainen@fmi.fi

Tutkija Iolanda Ialongo, iolanda.ialongo@fmi.fi

Ryhmäpäällikkö Johanna Tamminen, johanna.tamminen@fmi.fi

Alkuperäinen tutkimus:

Hakkarainen, J., I. Ialongo, and J. Tamminen (2016), Direct space-based observations of anthropogenic CO2 emission areas from OCO-2, Geophys. Res. Lett., 43, doi:10.1002/2016GL070885.

Sateet jäivät vähiin lokakuussa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Lokakuun koko maan sademäärä oli ennätyksellisen pieni. Asemakohtaisia kuivuusennätyksiä mitattiin sekä lännessä että pohjoisessa.


Kuva: Hannu Manninen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli maan länsi- ja pohjoisosassa monin paikoin poikkeuksellisen kuiva eli vastaavaa esiintyy keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Sademäärä oli näillä alueilla pääosin 5-20 millimetriä. Maan itäosassa 30 – 50 millimetriä sademäärä oli kuukauden lopun sateiden johdosta lähempänä pitkän ajan keskiarvoa. Yhteenlaskettuna koko maan lokakuun sademäärä oli ennätyksellisen pieni vuonna 1961 alkavassa aineistossa.

Suurin kuukauden sademäärä oli Virolahdella mitattu 61,6 mm ja pienin sademäärä Enontekiön Karesuvannon asemalla mitattu 1,1 mm. Suurin vuorokauden sademäärä, 31,1 millimetriä, mitattiin Kärsämäellä 27. lokakuuta.

Lokakuu oli ennätyksellisen kuiva seuraavilla Ilmatieteen laitoksen pitkäikäisillä havaintoasemilla: (Sademäärät merkitty sulkuihin.)

  • Kaarina Yltöinen (9,5 mm)
  • Laitila Haukka (7,8 mm)
  • Huittinen Sallila (10,7 mm)
  • Isojoki Kärjenkoski (8,8 mm)
  • Karvia Alkkia (11,4 mm)
  • Kuusamo Kiutaköngäs (8,4 mm)
  • Posio Raistakka (9,2 mm)
  • Ylitornio Meltosjärvi (4,3 mm)

Lämpötilapoikkeamien osalta Suomi jakautui kahtia. Lokakuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista kylmempi, kun taas Lapissa oli 1 – 2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Lokakuun ylin lämpötila oli Turun Rajakarilla 2. päivänä mitattu 16,2 astetta ja lokakuun alin lämpötila oli Enontekiön Näkkälässä 17. päivänä mitattu -9,3 astetta.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

Katso video lokakuun säätilastoista:
https://youtu.be/Jy0GLrTUnQE

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

http://www.ilmastokatsaus.fi/

Säästä twiittaavat Twitterissä @meteorologit

%d bloggers like this: