Tammikuussa oli kylmää

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Edellisen kerran kylmempi tammikuu oli vuonna 2010, Lapissa vuonna 2003.


Kuva: Ahti Ovaskainen / Metsähallitus.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi, etelä- ja keskiosassa paikoin harvinaisenkin kylmä. Lämpötilapoikkeama oli enimmäkseen neljästä seitsemään astetta.

Kuukausi oli lämpötiloiltaan hyvin kaksijakoinen; kuukauden kolme ensimmäistä viikkoa olivat pääasiassa varsin kylmiä, mutta kuukauden lopulla sää lauhtui huomattavasti. Kuukauden alin lämpötila, -41,2°C, mitattiin Muoniossa kuukauden seitsemäntenä päivänä ja ylin lämpötila, 6,5°C, Hammarlandin Märketissä 30. päivänä tammikuuta.

Hiihtokelit käväisivät etelässä

Sademäärien suhteen kuukausi oli melko tavanomainen, eikä suuria poikkeamia havaittu suuntaan tai toiseen. Havaintoasemista sateisin oli Merikarvia Tuorila, jossa satoi tammikuun aikana 75,4 mm. Vähiten satoi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Pienin kuukausisademäärä mitattiin Vaalan Pelsossa, 13,4 mm.

Kuukauden merkittävin lumisade osui pienelle alueelle Merikarvian ympäristöön kahdeksas päivä tammikuuta, jolloin lunta pyrytti ennätykselliset 73 cm vuorokaudessa. Lunta oli kuukauden lopulla Koillismaata ja Lappia lukuun ottamatta tavanomaista vähemmän, lounaisrannikolla oli paikoin lumetonta. Eniten lunta oli Keski-Lapissa, missä lumensyvyys oli yleisesti noin 70–80 cm.

Lisätietoja:

Lisätietoja tammikuun säätilastoista saa nyt myös osoitteesta www.ilmastokatsaus.fi

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Leudontuvat talvet muuttavat rakennusten energiantarvetta

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa jo nyt rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeeseen. Vuosisadan loppuun mennessä energian kulutus vähenee äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan 20-35 %. Leudontuvat talvet aiheuttavat kuitenkin riskejä energian jakelulle.


Kuva: Pia Anttila.

Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu ja Tallinnan teknillinen yliopisto ovat selvittäneet tyypillisen eteläsuomalaisen pientalon tilojen ja ilmanvaihtoilman lämmitykseen tarvittavan energian määrää sekä asujalle koituvia suoria taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa simuloitiin energiankulutusta tunnista ja päivästä toiseen.

Laskennan lähtötietoina tutkimuksessa käytettiin Ilmatieteen laitoksen tuottamaa sääaineistoa, joka kuvaa tyypillisiä sääoloja ajallisine vaihteluineen vuosien 2030, 2050 ja 2100 arvioidussa ilmastossa.

”Nämä tulevaisuuden sääaineistot muodostettiin yhdistämällä säähavaintotietoja ja ilmastomalliajojen tuloksia”, selittää Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä.

Lämmitysenergian tarve vähenee jäähdytystarpeen lisääntyessä

Tutkimuksen tulosten mukaan ilmaston muuttumisen johdosta lämmitysenergian kulutus pienenee noin 20–40 % vuoteen 2100 mennessä. Samaan aikaan jäähdytysenergian tarpeen arvioitiin kasvavan 40–80 %. Kokonaisuudessaan rakennusten energiankulutus kuitenkin vähenee tulosten mukaan 20–35 % vuosisadan loppuun mennessä.

Muutos näkyy pientaloasujan lompakossa. Lämmitysenergiatarpeen väheneminen johtaa Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden tekemien laskelmien mukaan 11-16% laskuun lämmityskustannuksissa. Jäähdytystarpeen lisääntyminen kasvattaa sähkölaskua 2-3%, mikäli jäähdytykseen käytetään sähköä.

Suomen talvet ovat jo leudontuneet

Suomen vuosikeskilämpötila on kohonnut 1,4 astetta vuosien 1900 ja 2014 välillä. Lämpenemistahti on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna.

Etenkin talvet ovat Suomessa leudontuneet. Esimerkiksi joulukuiden lämpötila on 1850-luvulta tähän päivään noussut lähes viisi astetta, mikä näkyy Suomen säässä ja luonnossa.

”Muutoksen johdosta pientalojen lämmitykseen tarvittava energiamäärä on jo tähän mennessä vähentynyt kuusi prosenttia vuosikymmenessä. Ilmastonmuutos vaatii kuitenkin aktiivisia ja hyvin suunniteltuja sopeutumistoimia Suomessakin, esimerkiksi energiatehokkaiden ja passiivisten jäähdytyskeinojen kehittämistä”, Kirsti Jylhä muistuttaa.

Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan myös riskejä: äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen haittaa energiahuoltoa myrskytuhojen lisääntymisen ja roudan suojaavan vaikutuksen vähentymisen myötä.

Lisätietoja:

Tiedeuutinen tutkimuksesta: Ilmastonmuutos vähentää rakennusten lämmitysenergian tarvetta

FMI-TV-video: Millaisia ovat Suomen talvet tulevaisuudessa?

Ilmasto-opas.fi: Energian tarve ja huoltovarmuus muuttuvassa ilmastossa

Erikoistutkija Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos, etunimi.sukunimi@fmi.fi, puh. 029 539 4125

WMO vahvistaa: Viime vuosi oli ennätyslämmin

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) julkaiseman raportin mukaan vuosi 2015 oli mittaushistorian lämpimin rikkoen aiemmat ennätykset selvästi.


Kuva: Antonin Halas.

Globaali maan ja merenpinnan lämpötila oli viime vuonna 0,76±0,1 astetta korkeampi kuin vertailukauden 1961–1990 keskiarvo. Ensimmäistä kertaa lämpötilat olivat keskimäärin kokonaisen asteen esiteollista aikaa korkeammalla.

Viisitoista mittaushistorian lämpimintä vuotta on ollut 2000-luvulla. Vuosi 2015 oli selvästi lämpimämpi kuin vuosi 2014, joka oli aikaisempi ennätyslämmin vuosi. Vuonna 2015 maailmalla nähtiin myös monia tuhoa aiheuttaneita sääilmiöitä, kuten lämpöaaltoja, tulvia ja vakavaa kuivuutta.

”Erityisen voimakas El Niño ja ilmastonmuutos yhdistivät voimansa viime vuonna, mikä aiheutti monia dramaattisia vaikutuksia viime vuonna. El Niño-ilmiö hiipuu vähitellen tulevina kuukausina, mutta ihmisen aiheuttama ilmastonmuutoksen kanssa meidän on elettävä vielä useita vuosikymmeniä.”, toteaa Maailman ilmatieteen järjestön uusi pääsihteeri Petteri Taalas.

”Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan yhä vakavampia seurauksia seuraavien viiden vuosikymmenen aikana. Tämän takia meidän pitää panostaa hillintätoimenpiteiden lisäksi sopeutumiseen. Olemme nyt saavuttaneet ensimmäistä kertaa 1 asteen lämpenemiskynnyksen verrattuna esiteolliseen aikaan. Tämä on vakava hetki maapallomme historiassa”, Taalas sanoo. Jos Pariisin neuvotteluissa tehdyt sitoumukset pitävät ja lisäksi saavutetaan kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet, meillä on kuitenkin vielä mahdollisuudet pysyä kahden asteen lämpenemistavoitteessa”, Taalas toteaa WMO:n tänään julkaisemassa tiedotteessa.

Lisätietoja:

WMO: Clare Nullis, Media Officer, Tel: +41 (0)22 730 8478; +41 (0)79 7091397, email: cnullis(at)wmo.int

Ari Laaksonen, puh. 029 539 5501, ari.laaksonen@fmi.fi

WMO:n tiedote: https://www.wmo.int/media/content/wmo-confirms-2015-hottest-year-record

Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Eteläsuomalaiset metsälintuyhteisöt yksipuolistuvat

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]


Punakylkirastas näyttää kärsivän ilmastonmuutoksesta ja sen esiintymisalueet ovat siirtyneet kohti pohjoista. Kuva Jorma Tenovuo.

Monet metsiemme lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan eteläsuomalaisen talousmetsäalueen lintujen kokonaisparimäärä väheni noin 18 prosenttia 22 vuoden aikana. Lajien populaatioiden pieneneminen johtui osalla lajeista, kuten pajulinnulla ja punakylkirastaalla, ensisijaisesti ilmastonmuutoksesta ja osalla, esimerkiksi peipolla ja vihervarpusella, metsätaloudesta. Hömötiaisen taantumisen syynä oli sekä ilmastonmuutos että metsätalous. Runsastuneet lajit, talitiainen ja sinitiainen, ovat yleisiä eteläisiä lajeja, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksesta ja ihmistoiminnasta monin tavoin.

Monet metsiemme tyypillisimmät lintulajit ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä. Vähenemisen syyt ovat vielä osin epävarmoja. Juuri ilmestyneen tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, missä määrin populaatioiden muutokset johtuvat ilmastonmuutoksesta sekä missä määrin metsätaloudesta tai muusta ihmistoiminnasta. Lajien populaatiomuutoksia selvitettiin talousmetsissä lintulaskennoilla täsmälleen samoilla paikoilla vuosina 1993–2015. Tuloksia verrattiin suojelualueilla tehtyihin lintulaskentoihin.

Ilmastonmuutos ja metsätalous yksipuolistavat metsälintuyhteisöä

Talousmetsäalueella lintujen kokonaisparimäärä väheni 18 prosenttia vuodesta 1993 vuoteen 2015, eli vajaan prosentin (0,9 %) vuosittain. 12 runsaimmasta lajista seitsemän taantui, neljällä lajilla ei havaittu muutoksia ja yksi laji runsastui. Taantuneista lajeista peipon, vihervarpusen ja hippiäisen populaatiot eivät vähentyneet suojelualueilla. Näiden lajien väheneminen talousmetsissä johtui ensisijaisesti lajien suosimien vanhojen kuusivaltaisten metsien avohakkuista.

”Kolme talousmetsissä taantunutta lajia, pajulintu, punakylkirasta ja metsäkirvinen, vähenivät myös suojelualueilla todennäköisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Nämä lajit ovat aiemmin hyötyneet vanhojen metsien hakkuista ja runsastuneet hakkuiden seurauksena syntyneissä nuorissa tai harvennushakatuissa metsissä. Näiden lajien runsauden painopiste on myös siirtynyt pohjoista kohti ilmastonmuutoksen myötä.” toteaa johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta.

Hömötiainen väheni voimakkaasti sekä talousmetsissä että suojelualueilla, ja lajin taantuminen johtuu sekä metsätalouden että ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Punakylkirastas ja hömötiainen ovat vähentyneet myös muualla Euroopassa. Ne on luokiteltu EU:n alueella Punaisen Listan lajeina uhanalaisiksi, luokkaan vaarantunut.

Talitiainen oli ainoa yleisimmistä lajeista, joka selvästi runsastui talousmetsissä. Myös sinitiainen runsastui voimakkaasti tutkimusjakson aikana ja oli jo tutkimusjakson loppuvuosina metsien yleisimpiä lajeja. Tali- ja sinitiainen ovat eteläisiä lajeja, jotka ovat hyötyneet ihmistoiminnasta ja ilmaston lämpenemisestä monin tavoin. Lisääntyneen talviruokinnan avulla tali- ja sinitiaiset selviytyvät talvista entistä paremmin. Metsien rehevöityminen suosii tali- ja sinitiaista, jotka voivat myös pesiä hakkuualueiden säästöpuuhaapojen koloissa.

Tutkimus on julkaistu Biodiversity and Conservation -tiedesarjassa: Virkkala R. 2016: Long-term decline of southern boreal forest birds: consequence of habitat alteration or climate change? Biodiversity and Conservation

Lisätietoja:

Johtava tutkija, dosentti Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 747

LINKIT

Linnut siirtyvät hitaammin kuin Suomen ilmasto muuttuu

Ilmaston muuttuessa suojelualueilla on keskeinen merkitys linnuille

Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Kulunut vuosi oli alustavien tietojen mukaan Suomen mittaushistorian lämpimin. Viiden lämpimimmän vuoden joukossa ovat myös vuodet 1938, 2014, 1989 ja 2011.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin suurimmassa osassa maata. Maakunnista vain Lapissa vuosi ei aivan yltänyt ykkössijalle, vaan on jaetulla toisella sijalla. Vuoden 2015 keskilämpötila 4,2 astetta on noin 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli jaksoa 1981–2010 lämpimämpi.

Koko maan tasolla tarkasteltuna ainoastaan kesä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä kylmempiä. Suhteessa lämpimintä oli helmi-maaliskuussa ja marras-joulukuussa, jolloin koko maan keskilämpötila oli 4–6 astetta tavanomaista korkeampi.

Sekä marras- että joulukuussa rikottiinkin lämpöennätyksiä. Marraskuun uusi lämpöennätys, 14,3 astetta, mitattiin 3. päivä Kemiönsaaressa. Joulukuussa taas mitattiin ennätykselliset 11,3 astetta Porissa ja Kokemäellä 20. joulukuuta.

Vuoden ylin lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin heinäkuun 3. päivä Kouvolassa. Hellepäiviä oli koko kesänä vain 19, mikä on noin puolet tavanomaisesta. Ensimmäistä hellepäivää saatiin odotella kesäkuun 29. päivään saakka, mikä on toiseksi myöhäisin ensimmäinen hellepäivä vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna. Suurin osa hellepäivistä olikin vasta elokuussa. Kolean kesäsään vuoksi ukkosia oli tänä vuonna ennätyksellisen vähän. Vuoden alin lämpötila, -39,6 astetta, mitattiin tammikuun 11. päivä Utsjoella.


Suomen keskilämpötilan poikkeama 2015 verrattuna 1981-2010 keskiarvoon. Mustalla viivalla on kuvattu vuoden siihenastinen lämpötilapoikkeama.

Uusi vuosisade-ennätys mitattiin Puolangalla

Vuoden sademäärä vaihteli Pohjois-Lapin noin 500 ja Kainuun runsaan tuhannen millimetrin välillä. Suurin vuosisademäärä mitattiin Puolangalla, missä Paljakan asemalla kertyi sadetta 1242 millimetriä. Tämä ylittää selvästi aiemman vuosisade-ennätyksen, joka oli Espoon Nupurissa vuonna 1981 mitattu 1109 mm. Vuosisademäärä oli suuressa osassa maata hieman keskimääräistä suurempi. Runsassateisimmilla alueilla maan keskivaiheilla sademäärä oli noin 1,6-kertainen tavanomaiseen nähden. Alle pitkän ajan keskiarvojen jäätiin lähinnä maan kaakkoisosassa sekä Pohjois-Lapissa.

Suurin vuorokauden sademäärä oli 67,1 mm ja se mitattiin Kokemäellä heinäkuun 16. päivä. Toukokuussa Pohjanmaan rannikolla ja Lapissa oli paikoin poikkeuksellisen sateista ja siellä rikottiin paikkakuntakohtaisia sade-ennätyksiä. Lokakuussa puolestaan ennätyksiä rikottiin toiseen suuntaan, kun maan eteläosassa oli ennätyksellisen kuivaa ja aurinkoista.

Myrskypäiviä oli yhteensä 21, mikä on hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa, joka on 19 myrskypäivää vuodessa. Lokakuun loppuun mennessä myrskypäiviä oli ollut vain noin puolet tavanomaisesta, mutta marras-joulukuun 11 myrskypäivää tasasi tilanteen tavanomaiselle tasolle.

Etelässä poikkeuksellisen leuto joulukuu

Joulukuu oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen, paikoin jopa poikkeuksellisen leuto. Näin leuto joulukuu toistuu siis nykyilmastossa keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Lapissakin joulukuu oli keskimääräistä leudompi, mutta harvinaisiin lukemiin ei kuitenkaan ylletty. Keskilämpötilan poikkeama tavanomaisesta oli suurimmillaan maan itäosassa, missä oli paikoin yli 6 astetta keskimääräistä lauhempaa. Lähimpänä tavanomaisia arvoja oltiin Itä-Lapissa, missä oli paikoin vain 1-2 astetta tavanomaista leudompaa.

Joulukuun ylin lämpötila oli Kokemäellä ja Porissa 20. päivä mitattu 11,3 astetta. Tämä on uusi joulukuun lämpöennätys. Edellinen ennätys 10,8 astetta vuodelta 2006 rikottiin tänä vuonna kahteen eri otteeseen. Kuukauden alin lämpötila, -31,3 astetta, mitattiin 18.12. Utsjoen Kevojärvellä.

Paikoin poikkeuksellisen sateista

Joulukuun sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista suurempi. Ainoastaan maan kaakkoisosassa sademäärä jäi hieman keskiarvosta. Maan keski- ja pohjoisosassa sademäärä oli monin paikoin harvinaisen ja paikoin jopa poikkeuksellisen suuri. Eniten satoi Puolangalla, jossa kuukauden sademäärä oli 122 mm. Suurin vuorokauden sademäärä oli 4.12 Merikarvialla ja 6.12. Hämeenlinnassa mitattu 23,7 mm.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Joulukuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Vuositilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Säävuosi 2015 toi mukanaan useita ennätyksiä Suomessa ja muualla maailmalla

Tästä vuodesta tulee globaalisti ennätyslämmin. Arktisen merijään talven maksimilaajuus jäi ennätyspieneksi. Maaliskuussa Antarktiksen niemimaalla tehtiin lämpöennätys kahteen kertaan. Toukokuun alussa koettiin Euroopan kaikkien aikojen keväiden aikaisin 40 asteen ylitys ja kuukauden puolivälissä Espanjassa mitatut ennätyslämpötilat ylittävät koko Euroopan mittaushistorian aiemmat toukokuun ennätyslämpötilat. Toukokuun lopulla Intian poikkeuksellinen helleaalto surmasi yli 2000 ihmistä. Heinäkuusta muodostui vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kaikista kuukausista globaalisti kaikkein lämpimin absoluuttisilla lämpötilalukemilla mitattuna. Sen sijaan suhteellisesti tavanomaisiin kuukausilämpötiloihin verrattuna Nasan tilastoissa lokakuu ja Japanin ilmatieteen laitoksen tilastoissa marraskuu olivat mittaushistorian kaikista kuukausista lämpimimmät. Suomessa uusia havaintoasemakohtaisia ja koko maankin lämpöennätyksiä tehtiin sekä marraskuussa että joulukuussa. Syynä tämän vuoden globaaliin lämpimyyteen ovat havaintohistorian voimakkain El Niño -ilmiö ja ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos yhdessä. Näistä ilmastonmuutoksen vaikutus lämpöennätyksiin on merkittävämpi, joskin nimenomaan El Niñon ansiosta ennätykset ajoittuvat juuri tälle ja mahdollisesti myös ensi vuodelle.

noaa_kartta

Maapallon lähes kaikki alueet ovat olleet tänä vuonna (tammi-marraskuu 2015) tavanomaista lämpimämpiä. Vain sinisellä merkityillä alueilla on ollut tavanomaista viileämpää. Kartan lähde: NOAA.

Tammikuu: Etelä- ja Keski-Suomessa 2-3 astetta normaalia leudompaa, globaalisti lähes ennätyslämmintä

Tammikuu oli Etelä- ja Keski-Suomessa pääosin 2-3 astetta tavanomaista leudompi, kun taas Pohjois-Suomessa oli kylmää. Kuukauden alin lämpötila (-39,6 astetta) mitattiin Utsjoella 11. tammikuuta ja ylin lämpötila (+7,5 astetta) Kristiinankaupungissa 1. tammikuuta. Sademäärät olivat pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta runsaita.

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu oli mittaushistorian globaalisti lämpimimpien tammikuiden listauksessa jaetulla ensimmäisellä tilalle tammikuiden 2007 ja 2002 kanssa. NOAA:n ja Nasan mukaan tammikuu oli maa- ja merialueet yhdistettyinä tai pelkkiä maa-alueitakin tarkasteltaessa mittaushistorian toiseksi lämpimin tammikuu.

Helmikuu: Arktisen merijään talven maksimilaajuus ennätyspieni

Helmikuu ja koko talvi olivat Suomessa harvinaisen lauhoja. Luntakin oli tavallista vähemmän.

Arktisen merijään talvisen maksimilaajuuden minimiennätys tehtiin 25. helmikuuta. Merijään laajuuden pienentymistrendiin vaikuttaa ilmastonmuutos ja vuosittaiseen vaihteluun säätila (myrskyt, tuulten suunnat).

Japanin ilmatieteen laitoksen tilastoissa helmikuu oli globaalisti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin helmikuu. NOAA:n mukaan helmikuukin oli maa- ja merialueet yhdistettyinä tai pelkkiä maa-alueitakin tarkasteltaessa mittaushistorian toiseksi lämpimin. Myös Nasa tilastoi helmikuun mittaushistorian toiseksi lämpimimmäksi.

NOAA:n mukaan pohjoisen pallonpuoliskon talvi 2014-2015 oli maailmanlaajuisesti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian lämpimin, jos tarkastellaan maa- ja merialueiden keskiarvoa joulukuun alusta helmikuun loppuun. Maa- ja merialueiden keskimääräinen lämpötila oli 0,79 astetta 1900-luvun keskiarvon yläpuolella. Edellisen ennätyslämpimän talven 2007 keskilämpötila ylittyi 0,03 asteella. Suomessa talvi oli mittaushistorian toiseksi lauhin.

Maaliskuu: Antarktiksen niemimaalla lämpöennätys

Suomen maaliskuu oli 116-vuotisen mittaushistorian kolmanneksi lämpimin, Pohjanmaan rannikolla jopa yli neljä astetta tavanomaista yli tavanomaisen. Tätä lämpimämpi maaliskuu Suomessa on koettu vain vuosina 2007 ja 2014.

Maaliskuu oli NOAA:n mukaan maailmanlaajuisesti lämpötilapoikkeamaltaan eli anomalialtaan globaalisti 136-vuotisen mittaushistorian lämpimin maaliskuu ja mittaushistorian kaikista kuukausista kolmanneksi lämpimin, vain 0,01 astetta alle helmikuun 1998 ja tammikuun 2007 anomalian. Myös Japanin ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan maaliskuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin maaliskuu. Nasan aineistossa maaliskuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

Maaliskuun lopulla Antarktiksen niemimaalla rikottiin koko mittaushistorian lämpöennätys viikon sisällä kahteen kertaan. Lämpötila kohosi yli 17 astetta tavanomaista korkeammaksi. Tämä säätilanne, joka aiheutti Antarktiksen lämmön, toi Atacaman aavikolle 14 vuoden sateet yhdessä ainoassa vuorokaudessa.

Japanin ilmatieteen laitos ja NOAA kertoivat maaliskuun olleen maa- ja merialueet yhdistettyinä globaalisti mittaushistorian lämpimin. Nasan mukaan maaliskuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin.

Huhtikuu: Tavanomaista lämpimämpää sekä Suomessa että globaalisti

Huhtikuu oli koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Globaalisti huhtikuu oli Nasan mukaan mittaushistorian toiseksi lämpimin, Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan kolmanneksi lämpimin ja NOAA:n mukaan neljänneksi lämpimin, kun sekä maa- että merialueet otetaan huomioon.

Toukokuu: Monin paikoin Suomessa kylmää, muualla Euroopassa ennätyslämmintä

Tavanomaiseen verrattuna Suomen etelä- ja länsiosissa oli kylmää, kun taas itä- ja pohjoisosissa oli tavanomaista lämpimämpää. Epävakaisen sään seurauksena päivälämpötilat jäivät selvästi tavanomaista alemmiksi. Toukokuussa ei ollut ainuttakaan hellepäivää ensimmäistä kertaa vuoden 1998 jälkeen. Jäätalvi kuitenkin päättyi Suomen merialueilla aikaisemmin kuin koskaan ennen mittaushistoriassa.

Toukokuussa koettiin Euroopan kaikkien aikojen keväiden aikaisin 40 asteen ylitys, kun Sardiniassa mitattiin 40,4 astetta jo 5. toukokuuta. Aiempi ennätys oli Espanjan Andujarista vasta kuukauden toisella puoliskolla 17. toukokuuta 2006 mitattu 41,7 astetta.

Espanjassa kylmän talven jälkeen 14.-15. toukokuuta mitatut ennätyslämpötilat (Carcaixent 44,4 astetta) ylittävät Euroopan koko mittaushistorian aiemman toukokuun ennätyslämpötilan. Valenciassa korkein lämpötila ylitti mittaushistorian aiemman toukokuun paikallisen lämpöennätyksen 6,3 asteella ja myös kesäkuun ennätyksen 4,1 asteella.

Portugalissakin ylittyi samoihin aikoihin valtion aiempi koko mittaushistorian toukokuun ennätys, kun lämpötilaksi mitattiin 40,0 astetta. Aiempi ennätys 39,5 astetta oli mitattu vasta aivan toukokuun lopulla 28. toukokuuta 2001.

Intian helleaalto 21.-31. toukokuuta johtui El Niñon aiheuttamasta kesämonsuunin viivästymisestä ja tappoi yli 2200 ihmistä. Suuressa osassa Intiaa lämpötila kohosi yli 42 asteeseen, Pohjois- ja Keski-Intiassa yli 45 asteeseen.

Alaskassa oli 91-vuotisen mittaushistorian lämpimin toukokuu, kun taas Pohjoismaissa oli viileää. Norjassa oli viilein toukokuu vuoden 2005 jälkeen, vaikka kevät (maalis-toukokuu) olikin 1,6 astetta tavanomaista (ajanjaksoa 1961-1990) lämpimämpi. Sen sijaan Grönlannin Danmarkshavnissa oli koko vuodesta 1949 alkavan mittaushistorian kylmin toukokuu.

Maa- ja merialueiden yhdistetty globaali lämpötila oli NOAA:n mukaan 136-vuotisen mittaushistorian korkein toukokuun lämpötila, 0,87 celsiusastetta yli 1900-luvun toukokuiden keskiarvon ja 0,08 astetta yli vuosi sitten tehdyn toukokuun edellisen ennätyksen. Myös Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu oli mittaushistorian lämpimin, Nasan mukaan jaetulla toisella sijalla.

Kesäkuu: Suomen ainoa viime vuosikymmeninä viilentynyt kuukausi

Kesäkuu oli isossa osassa Suomea 1-2 astetta tavanomaista viileämpi, Pirkanmaalta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella jopa harvinaisen viileä. Keskilämpötila oli lähellä tavanomaista vain Ylä-Lapissa sekä Pohjois-Karjalassa. Kesäkuun korkeimmasta lämpötilasta ja samalla ainoasta hellepäivästä nautittiin 29. päivänä, kun lämpötila kohosi Varkaudessa sekä Mikkelissä 25,4 asteeseen. Tämä on kesän ensimmäisen hellepäivän toiseksi myöhäisin ajankohta viimeisimpien noin 50 vuoden aikana (myöhäisin 6.7.1987). Paikoin oli myös poikkeuksellisen sateista. Kesäkuu on ainoa kuukausi, joka Suomessa viime vuosikymmeninä näyttää viilentyneen.

Yhdysvaltojen itärannikolla mitattiin kesäkuun alkupuolella heinäkuulle tyypillisiä lämpötiloja. Länsirannikollakin hellettä riitti. Yakimassa (Washington) sivuttiin mittaushistorian kesäkuun lämpöennätystä 40,6 celsiusastetta. Myös Venäjällä oli helteistä.

NOAA:n mukaan kesäkuu oli maailmanlaajuisesti 136-vuotisen mittaushistorian lämpimin kesäkuu tarkastellaanpa sitten pelkkiä maa-alueita, pelkkiä merialueita tai näitä yhdistettyinä. Myös Japanin ilmatieteen laitos ja Nasa raportoivat kesäkuun olleen mittaushistorian lämpimin.

Heinäkuu: Vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian kaikista 1627 kuukaudesta globaalisti kaikkein lämpimin

Heinäkuussa keskilämpötila jäi koko Suomessa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle. Suomen itä- ja pohjoisosissa heinäkuu oli harvinaisen viileä, Kainuussa sekä Itä-Lapissa jopa poikkeuksellisen viileä. Hellepäiviä saatiin koko heinäkuun 2015 aikana vain kolme. Paikoin vettäkin satoi kaksinkertaisesti tavanomaiseen verrattuna.

Saksassa tehtiin 5. heinäkuuta uusi koko mittaushistorian lämpöennätys, peräti 40,3 astetta. Kaliforniassa kärsittiin edelleen kuivuudesta, vaikka Dolores-hurrikaani toi sinne vuorokaudessa enemmän sadetta kuin koko tämän vuoden tammikuussa, joka yleensä on Kalifornian sateisimpia kuukausia. Maastopalot vaivasivat laajoja alueita.

NOAA, Nasa ja Japanin ilmatieteen laitos olivat yksimielisiä siitä, että heinäkuu oli mittaushistorian globaalisti lämpimin heinäkuu. Ilmeisesti heinäkuu oli myös kaikista mittaushistorian kuukausista lämpimin. Esimerkiksi NOAA:n mukaan heinäkuu oli mittaushistorian (alkaen tammikuusta 1880) kaikkiaan 1627 kuukaudesta todellisilla lämpötiloilla (ei anomalioilla) mitattuna kaikkein lämpimin, maa- ja merialueet yhdistettyinä keskimäärin 16,61 celsiusastetta. Merialueet olivat heinäkuussa keskimäärin 0,75 astetta 1900-luvun heinäkuiden keskiarvoa lämpimämpiä. Tämä oli mittaushistorian kaikista kuukausista kaikkein suurin merialueiden poikkeama verrattuna tavanomaiseen.

Nasan tilastoissa heinäkuun lämpötila-anomalia eli poikkeama tavanomaisesta (ajanjaksosta 1951-1980) oli maa- ja merialueet yhdistettyinä ”vain” +0,73 astetta. Näin heinäkuu on yhdessä samaan arvoon yltäneen huhtikuun kanssa tämän vuoden anomalialtaan globaalisti viilein kuukausi, vaikka absoluuttiset lämpötilat olivatkin historiallisen korkeita.

VUOSI2015

Säävuoden 2015 merkittävimpiä tapahtumia.

Elokuu: Suomessa lämpimin kesäkuukausi, salamointia ennätyksellisen vähän

Tavanomaista kylmempien kesä- ja heinäkuun jälkeen elokuusta tuli koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Maamme keskilämpötila oli 14,9 astetta, mikä on 1,4 astetta yli tavanomaisen. Hellepäiviä elokuussa saatiin 15. Elokuu olikin kesän lämpimin kuukausi ensimmäistä kertaa vuoden 2006 jälkeen. Suurimmassa osassa Suomea sadettakin tuli tavanomaista vähemmän. Koko kesänä ukkosti ennätyksellisen vähän. Elokuun loppuun mennessä kesällä havaittiin vain noin 25 000 maasalamaa, mikä on alle viidesosa tavanomaisesta.

Lähi-idässä lämpötila nousi jopa yli 50 asteeseen (Irakin pääkaupunki Bagdadin mittaushistorian uusi ennätys 51,1 astetta), mikä yhdistettynä kosteuteen tuntui Iranissa jopa samalta kuin noin 70 asteen lämpötila.

Globaalisti elokuu oli NOAA:n ja Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan mittaushistorian lämpimin elokuu, Nasan mukaan toiseksi lämpimin.

Nasan mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kesäkausi oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kesä-elokuun jakso. Mittaushistorian 15 globaalisti lämpimimmästä kesä-elokuun jaksosta 14 on koettu 2000-luvulla. Tältä vuosituhannelta vain kesä 2004 ei sijoitu tähän joukkoon. Myös NOAA:n tilastoissa kesä-elokuun jakso oli tänä vuonna globaalisti mittaushistorian lämpimin pohjoisen pallonpuoliskon kesäkausi.

Syyskuu: Suomessa harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen lämmintä

Syyskuun keskilämpötila oli Suomen etelä- ja keskiosissa harvinaisen korkea. Suomen pohjoisosassa syyskuu oli yleisesti poikkeuksellisen lämmin. Lapin säähavaintoasemilla syyskuu oli jopa koko mittaushistorian lämpimin (esimerkiksi Kemi-Tornion, Rovaniemen ja Ivalon lentoasemilla). Syyskuun korkein lämpötila +22,0 astetta havaittiin Lappeenrannan Konnunsuolla 1. syyskuuta ja myös Inarin Angelissa 11. syyskuuta. Sademäärät vaihtelivat runsaasti Suomen eri osissa.

Arktisen merijään laajuus oli 11. syyskuuta niin pieni, että se oli mittaushistorian neljänneksi pienin koko vuoden minimilaajuus. Kaikki kymmenen pienintä minimiarvoa on saavutettu vuoden 2004 jälkeen.

Syyskuu oli NOAA:n ja Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan mittaushistorian lämpimin syyskuu, Nasan mukaan toiseksi lämpimin.

Lokakuu: Nasan koko mittaushistorian anomalialtaan lämpimin kuukausi ja samalla ensimmäinen kuukausi, jolloin lämpötila-anomalia ylitti yhden asteen rajan

Lokakuu oli Helsinki-Vantaalla ylivoimaisesti mittaushistorian aurinkoisin lokakuu. Jokioisissakin tehtiin mittausasemakohtainen ennätys, ja muuallakin Suomessa oli selvästi tavanomaista aurinkoisempaa. Suomen etelä- ja keskiosissa lokakuu oli myös harvinaisen tai poikkeuksellisen kuiva. Mittaushistorian pienin sademäärä mitattiin Nokialla, Hausjärvellä, Jomalassa sekä Paraisten Utössä. Viimeksi mainitussa paikassa sadetta tuli vain 4,4 mm.

Tukholmassakaan ei ole ollut ainakaan 230 vuoteen yhtä kuivaa lokakuuta kuin tänä vuonna (mittaukset alkavat vuodesta 1786). Koko kuukauden sademäärä oli vain 2,7 mm.

Meksikoon iski Patricia-hurrikaani. Osaltaan hurrikaanin voimistumiseen vaikutti epätavallisen lämmin merivesi. Patricia oli tiettävästi havaintohistorian voimakkaimman läntisellä pallonpuoliskolla syntynyt trooppinen hirmumyrsky.

Tiistaina 27. lokakuuta eteläafrikkalaisella Vredendalin sääasemalla mitattiin 48,4 asteen lämpötila, joka on koko maapallon mittaushistorian korkein lokakuun lämpötila. Tämä on samalla sääasemakohtainen kaikkien kuukausien lämpöennätys ja koko Etelä-Afrikan mittaushistorian kaikkien kuukausien kolmanneksi korkein lämpötila (ennätys 48,8 astetta tammikuussa 1993). Ennätykseen vaikutti osaltaan bergtuuli, föhntuulen kaltainen lämmin laskutuuli sisämaasta kohti rannikkoa. Aiempi koko maailman lokakuun lämpöennätys oli 47,3 astetta (Argentiina 16.10.1936).

Australiassa lokakuun valtakunnalliset maksimilämpötilojen keskiarvot ja myös minimilämpötilojen keskiarvot olivat mittaushistorian korkeimmat. Valtakunnallisen keskilämpötilan anomalia oli 2,89 astetta, mikä on Australian mittaushistorian suurin minkään kuukauden anomalia. Edellinen lokakuun ennätys oli 2,14 astetta vuodelta 1988 ja kaikkien kuukausien ennätys 2,75 astetta syyskuulta 2013. Myös maksimilämpötilojen poikkeama tavanomaisesta oli suurempi kuin minkään aiemman kuukauden aikana koko mittaushistoriassa. Tässäkin edellinen ennätys (anomalia 3,41 astetta) oli syyskuulta 2013.

Sekä NOAA, Japanin ilmatieteen laitos että Nasa ovat yksimielisiä siitä, että lokakuu oli koko mittaushistorian globaalisti lämpimin lokakuu. Lokakuu oli Nasan tilaston (alkaen vuodesta 1880) ensimmäinen kuukausi koskaan, joka ylitti globaalin keskiarvon 1951-1980 yli asteella. Lokakuun keskilämpötila nimittäin oli tarkistettujen tietojen mukaan peräti 1,06 astetta yli tavanomaisen (ennakkotiedoissa 1,04 astetta yli tavanomaisen)! Lokakuu siis oli maapallon mittaushistorian 1630 kuukaudesta tavanomaiseen verrattuna eli anomalialtaan selvästi lämpimin kuukausi.

Lokakuu ei silti ollut todellisilla absoluuttisilla lämpötiloilla mitattuna lämpimin. Todellisia lämpötiloja katsottaessa mittaushistorian lämpimin oli todennäköisimmin tämän vuoden heinäkuu. Ilmastonmuutosta tarkasteltaessa anomaliat eli poikkeamat tavanomaisesta ovat kuitenkin merkittävämpiä kuin todelliset lämpötilat.

Marraskuu: Japanin ilmatieteen laitoksen mittaushistorian anomalialtaan globaalisti lämpimin kuukausi, Suomessa uusi lämpöennätys

Marraskuu muodostui Suomessa laajalti poikkeuksellisen lämpimäksi lukuun ottamatta Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvaa aluetta. Suomen etelä- ja länsiosissa marraskuu oli monilla sääasemilla jopa ennätyksellisen leuto. Lunta oli marraskuun lopussa vain Koillismaalla, Lapissa ja osassa Kainuuta. Tilastollisesti lunta pitäisi olla marraskuun päättyessä koko maassa. Koko syksyn (syys-marraskuun) keskilämpötila oli Suomessa harvinaisen korkea, suurimmassa osassa Suomea yli 2 astetta ja pohjoisessa paikoin yli 3 astetta tavanomaista korkeampi.

Uusi Suomen mittaushistorian marraskuun lämpöennätys 14,3 astetta saatiin Kemiössä 3. marraskuuta. Ennen tätä marraskuun ennätys oli Jomalan 13,0 astetta vuodelta 1999. Osaltaan lämpimyyteen vaikutti 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi merivesi.

Irlannissa lämpötila ylitti ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa marraskuussa 20 asteen rajan, kun virallinen lämpömittaus näytti 20,1 astetta. Paikoin lämpötilat kohosivat yli 10 astetta ajankohtaan nähden tavanomaista korkeammiksi. Isossa-Britanniassa koko mittaushistorian marraskuun lämpöennätykseksi mitattiin 22,4 astetta (Trawsgoed, Länsi-Wales). Edellinen ennätys oli 21,7 astetta vuodelta 1946.

Monilla Ruotsin mittausasemilla tehtiin uusia koko mittaushistorian marraskuun lämpöennätyksiä jopa 1-2 asteen marginaalilla verrattuna vanhoihin ennätyksiin. Joukossa oli sääasemia, joiden mittaussarjat yltävät 100-150 vuoden päähän menneisyyteen. Korkein lämpötila 17,6 astetta raportoitiin Hudiksvallissa Hälsinglandissa. Aiempi Pohjois-Ruotsin marraskuun lämpöennätys oli saman mittauspisteen 16,0 astetta vuodelta 2011.

Myös Saksassa koko mittaushistorian valtiokohtaiset marraskuun lämpöennätykset rikottiin 2.-3. marraskuuta. Nyt Saksan marraskuun ennätys on Garmisch-Partenkirchenin kesäiset +22,7 astetta.

Trooppinen sykloni Chapala rantautui 3. marraskuuta Jemeniin 1. luokan hirmumyrskynä, mutta se toki vaimeni nopeasti maalle edetessään. Erittäin historiallista on kuitenkin se, että Chapala on Jemenin koko havaintohistorian ensimmäinen varsinainen trooppinen sykloni. Vajaata viikkoa myöhemmin Jemeniin iski jo toinen trooppinen sykloni, hirmumyrsky Megh.

Koko mittaushistorian marraskuun lämpöennätyksiä rikottiin 6.-7. marraskuuta ainakin Alankomaissa ja Belgiassa (mm. mittaushistorian lämpimin marraskuun yö). Alankomaiden pääsääasemalla vuorokauden keskilämpötila oli 16,4 astetta, mikä on uusi koko mittaushistorian marraskuun ennätys (edellinen ennätys 15,9 astetta vuodelta 2009). Päivän korkein lämpötila 18,5 astetta oli myös päiväkohtainen sääaseman ennätys, ei kuitenkaan koko marraskuun ennätys (ennätys 18,7 astetta 3.11.2005). Tämä kuitenkin on 115-vuotisen mittaushistorian myöhäisin 18 celsiusasteen lukema. Ranskassakin vietettiin marraskuun ensimmäisellä viikolla intiaanikesää. Esimerkiksi Bordeaux’ssa mitattiin uudeksi marraskuun lämpöennätykseksi 25,7 astetta.

Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli selvästi vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin marraskuu, maa- ja merialueet yhdistettynä 0,54 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1981-2010 marraskuiden keskiarvo ja 0,88 astetta lämpimämpi kuin koko 1900-luvun marraskuiden keskiarvo. Mikään muu kuukausi ei ole poikennut vertailuarvoista yhtä paljon, joten vasta syyskuussa tehty ennätys ja sen jälkeen jälleen lokakuussa tehty ennätys menivät uusiksi.

NOAA:n mukaan marraskuu oli globaalisti mittaushistorian (1880-2015) lämpimin marraskuu, maa- ja merialueet yhdistettyinä 0,97 celsiusastetta yli 1900-luvun marraskuiden keskiarvon ja 0,15 astetta yli edellisen ennätyksen (v. 2013). Marraskuu oli seitsemäs perättäinen kuukausi, jolloin rikkoutui koko mittaushistorian ko. kuukauden keskilämpötilaennätys maa- ja merialueet yhdistettyinä. Kaikkiaan yhdeksän tämän vuoden 11 ensimmäisestä kuukaudesta rikkoi ko. kuukauden koko mittaushistorian lämpöennätyksen.

Nasan mukaan marraskuu oli ylivoimaisesti vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin marraskuu, 1,05 celsiusastetta lämpimämpi kuin tavanomaisesti (aikavälin 1951-1980 marraskuiden keskiarvo). Poikkeama vertailukauteen nähden on likimain sama kuin lokakuussakin (lokakuussa 1,06 astetta yli tavanomaisen).

Loka- ja marraskuu ovat siis olleet maapallon mittaushistorian 1631 kuukaudesta tavanomaiseen verrattuna selvästi lämpimimmät kuukaudet. Nasan tilastoissa vuodesta 1880 alkavan mittaushistorian anomalialtaan kymmenen lämpimimmän kuukauden joukossa on neljä kuukautta vuodelta 2015. Ennen 2000-lukua olevista kuukausista listalle sijoittuu vain helmikuu 1998.

Pohjoisen pallonpuoliskon syksykin (syys-marraskuu 2015) oli Nasan tilastoissa globaalisti ylivoimaisesti lämpimin vastaava ajanjakso, 0,98 astetta yli tavanomaisen. Toiseksi lämpimin syksy koettiin vasta vuosi sitten, jolloin poikkeama verrattuna tavanomaiseen oli 0,81 astetta. Kolmanneksi lämpimin on ollut vuoden 2005 syksy, 0,77 astetta yli tavanomaisen. Viimeksi syksy on ollut globaalisti vertailukautta viileämpi vuonna 1976, jolloin se oli 0,14 astetta alle tavanomaisen.

Myös viimeisimmät täydet 12 kalenterikuukautta (joulukuu 2014 – marraskuu 2015) ovat olleet Nasan mukaan mittaushistorian selvästi lämpimin joulu-marraskuun jakso. Toiseksi lämpimin joulu-marraskuu (12 kuukauden keskiarvo) on ollut vuosina 2014 ja 2010. Viimeksi joulu-marraskuun jakso on ollut tavanomaista viileämpi vuonna 1976.

Tammi-marraskuun jakso 2015 oli NOAA:n mukaan mittaushistorian lämpimin tammi-marraskuu katsotaanpa pelkkiä maa-alueita, pelkkiä merialueita tai niitä yhdistettyinä.

Joulukuu: Suomen joulukuiden mittaushistorian lämpöennätys uusiksi useaan kertaan, yölämpötila touko-kesäkuun vaihteen lukemissa

Suomessa koko mittaushistorian joulukuun lämpöennätys rikottiin useaan kertaan kahdessa erillisessä lämpöaallossa, ensin itsenäisyyspäivänä (Jomala, Maarianhaminan lentoasema +11,1 astetta) ja sen jälkeen 20. joulukuuta (Kokemäki ja Pori +11,3 astetta). Poikkeuksellista on se, että joulukuun ennätyslukema mitattiin näinkin myöhään joulukuussa. Aiemmat ennätykset ovat kuukauden alusta. Myös yö 20.-21. joulukuuta oli lämmin. Etelä-Suomessa yön alimmat lämpötilat olivat kahdeksan plusasteen paikkeilla. Yleensä näissä lukemissa ollaan toukokuussa tai kesäkuun alussa.

Vuodesta 1847 nykypäivään Suomen joulukuiden keskilämpötila on noussut lähes viisi astetta. Suomen koko vuoden keskilämpötila on noussut viimeisimmän 168 vuoden aikana (1847-2015) jo yli kaksi astetta, keskimäärin 0,14 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertaisesti maapallon keskiarvoon verrattuna. Erityisen nopeaa nousu on ollut viimeisimmän 40 vuoden aikana, yli 0,2 astetta vuosikymmenessä. Voimakkainta nousu on ollut nimenomaan marras-, joulu- ja tammikuussa.

Keski-Englannissa joulukuun alkupuoli oli 346-vuotisen mittaushistorian lämpimin. Isossa-Britanniassa mitattiin myös mittaushistorian korkein joulukuinen yön alin lämpötila, kun Devonissa (Chivenor) lämpötila ei laskenut 18.-19. joulukuuta +14,2 asteen alapuolelle. Edellinen joulukuun korkein vuorokauden minimilämpötila oli +12,9 astetta vuodelta 1998. Narsissit kukkivat, ja uimarannoilla jopa nähtiin uimareita. Paikoin Ison-Britannian joulukuu on ollut myös mittaushistorian sateisin.

Australiassa ja Yhdysvalloissa joulu oli paikoin ennätyslämmin. Kaikkiaan Yhdysvaltojen itäosassa tehtiin (tai sivuttiin) jouluaattona 64 sääasemakohtaista koko mittaushistorian lämpöennätystä ja joulupäivänä 31 sääasemakohtaista koko mittaushistorian lämpöennätystä.

Alankomaissa joulukuusta näyttää muodostuvan mittaushistorian (alkaen vuodesta 1706) lämpimin joulukuu. Kun joulukuuta on jälkellä vielä pari päivää, joulukuun 2015 keskilämpötila 9,5 astetta on 2,2 astetta yli edellisen ennätyksen (7,3 astetta joulukuussa 1974) ja lämpimämpi kuin keskimääräinen huhtikuu.

Koko vuodesta 2015 tulee globaalisti ennätyslämmin

NOAA_2015

Vihreällä piirretty vuosi 2015 on ylivoimaisesti mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi. Vuosien 1880-2015 lämpötila-anomaliat eli poikkeamat nollatasosta (1900-luvun keskiarvo) on merkitty diagrammiin kuukausittain laskettuna vuoden alusta. Tammikuun arvo on siis tammikuun globaali keskilämpötila verrattuna nollatasoon, helmikuun arvo on  tammi- ja helmikuun keskilämpötila verrattuna nollatasoon, maaliskuun arvo on tammi-, helmi- ja maaliskuun keskilämpötila verrattuna nollatasoon jne. Vihreällä viivalla on esitetty vuosi 2015. Punaisilla viivoilla on esitetty kuusi NOAA:n mukaan seuraavaksi lämpimintä vuotta järjestyksessä lueteltuina: 2014, 2010, 2013, 2005, 2009 ja 1998. Harmaat viivat edustavat mittaushistorian muita vuosia. Diagrammi kertoo hyvin siitä, kuinka vuosi 2015 on ”täysin omassa sarjassaan” jopa verrattuna viime vuoteen, joka oli tähän mennessä mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi. Tarkempi selostus tässä linkissä. Diagrammin lähde: NOAA.

Koko vuoden osalta tämä vuosi sijoittuu Suomen mittaushistorian kolmen lämpimimmän vuoden joukkoon. Suomen mittaushistorian seitsemän tähän mennessä lämpimintä vuotta järjestyksessä lueteltuina ovat 1938, 2014, 1989, 2011, 2000, 1934 ja 2013.

Vuosi 2015 tulee olemaan Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan Euroopassa todennäköisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin. Mikäli näin käy, Euroopan mittaushistorian kolme lämpimintä vuotta järjestyksessä lueteltuina ovat 2014, 2015 ja 2007. Euroopassa huomiota herättäviä asioita vuonna 2015 olivat WMO:n mukaan Espanjan ja Portugalin tavanomaista (vertailukautta 1981-2010) kylmempi talvi, Pohjois-Euroopan tavanomaista viileämpi kesä ja Irlannin jatkuva kylmyys. Muuten lähes koko Euroopassa oli tavanomaista lämpimämpää, varsinkin Itä-Euroopassa.

Tätä kirjoitettaessa joulukuun globaaleja tilastoja ei ole vielä julkaistu. Näyttää kuitenkin täysin selvältä, että koko vuodesta 2015 tulee globaalisti mittaushistorian lämpimin – vieläpä selvällä marginaalilla toiseksi lämpimimpään vuoteen 2014 verrattuna!

Syynä lämpimyyteen ovat ihmiskunnan tuottamien kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastonmuutos ja luontaisesti vaihteleva El Niño -ilmiö yhdessä, joskin ilmastonmuutoksen vaikutus on merkittävämpi.

Tämän vuoden El Niño kehittyi loppuvuodesta havaintohistorian voimakkaimmaimmaksi. Edellinen ennätys oli vuosilta 1997-1998. Viime vuosikymmeninä El Niño -ilmiöt ovat olleet aiempaa voimakkaampia, eikä tiedetä, onko ilmastonmuutoksella osuutta niiden voimistumiseen.

Tästä vuodesta näyttää muodostuvan El Niñon mukanaan tuoman kuivuuden myötä koko Indonesian mittaushistorian pahin metsäpalovuosi. Edellinen ennätys on El Niño -vuodelta 1997, jolloin metsää paloi Indonesiassa lähes miljoona hehtaaria, mikä aiheutti hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin Ison-Britannian vuotuisten päästöjen verran. Lisäksi pienhiukkasten aiheuttamista hengitystieoireista kärsivät sadat tuhannet tai miljoonat ihmiset, joista kymmenet tuhannet saattoivat kuolla ennenaikaisesti tämän seurauksena. Toisaalta Kaliforniassa El Niñon on toivottu helpottavan jo neljättä vuotta peräkkäin jatkunutta ennätyksellistä kuivuutta.

Tällä vuosisadalla El Niño -ilmiöiden mukanaan tuomien ääri-ilmiöiden vaikutusten ennustetaan kaksinkertaistuvan ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastonmuutos nimittäin voimistaa El Niño -ilmiöiden aiheuttamia sateisiin liittyviä sään ääri-ilmiöitä eli toisilla alueilla kuivuutta ja toisilla alueilla tulvia.

Ilmastonmuutos lämmittää järviä – lämpeneminen on uhka ekosysteemien toiminnalle ja juomaveden saatavuudelle

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]

Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto tiedottavat


Jyväsjärvellä tuulee. © Kuva: Mirjam Orvomaa.

Kuusi maanosaa käsittävä uusi ilmastonmuutostutkimus on juuri julkaistu Geophysical Research Letters -lehdessä ja Amerikan geofysikaalisen yhdistyksen kokouksessa. Tutkimukseen osallistui yli 60 Global Lake Temperature Collaboration -ryhmään kuuluvaa tutkijaa ympäri maailmaa. Suomesta mukana olivat dosentti Ari Voutilainen, Itä-Suomen yliopiston biologian laitos, professori Lauri Arvola, Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto ja johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus.

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan järvet lämpenevät nopeammin kuin valtameret tai ilmasto, keskimäärin 0,34 °C vuosikymmenessä. Lämpeneminen on nopeinta, 0,72 °C vuosikymmenessä, pohjoisilla leveysasteilla kuten Suomessa.

Havaittu lämpenemisnopeus tarkoittaa, että happikatoa välillisesti aiheuttavat leväkukinnot lisääntyvät 20 prosenttia ja myrkylliset leväkukinnot viisi prosenttia seuraavan vuosisadan aikana. Leväkukintojen lisääntyminen puolestaan tarkoittaa, että metaanipäästöt lisääntyvät neljä prosenttia seuraavan vuosikymmenen kuluessa.

Metaani on hiilidioksidia 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Lämpötila on yksi tärkeimmistä järven toimintaa säätelevistä fysikaalisista ominaisuuksista. Kun veden lämpötila muuttuu tai heilahtelee nopeasti, entisiin lämpötilaolosuhteisiin sopeutuneet eläimet ja kasvit voivat jopa kadota.

Julkaistu tutkimus on kaikkien aikojen suurin alallaan. Sen aineisto koostuu 25 vuoden aikana 235 järvestä tehdyistä lämpötilamittauksista. Tutkimus on myös ensimmäinen, jossa on yhdistetty paikan päällä tehtyjä pitkäaikaismittauksia satelliittimittauksiin.

Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella järvet ovat haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Järvet ovat suolattoman veden elintärkeä varasto ja niiden suojelemiseksi on ponnisteltava maailmanlaajuisesti nykyistä enemmän.

Lisätietoja:

Dosentti Ari Voutilainen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 367 3319, etunimi.sukunimi@uef.fi

Professori Lauri Arvola, Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto, p. 0294 140 311 tai 050 357 3079, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 330, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Artikkelin tiedot
O’Reilly CM et al. 2015. Rapid and highly variable warming of lake surface waters around the globe. Geophysical Research Letters, DOI 10.1002/2015GL066235
Geophysical Research Letters -lehti
The Global Lake Temperature Collaboration (GLTC)
San Franciscossa pidetty lehdistötilaisuus -video (Youtube)

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 1 456 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: