Väitös: läm­pi­mät ja kos­teat il­ma­mas­sat li­sää­vät jää­ti­köi­den su­la­mis­ta

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Sulamisen vuosittainen vaihtelu riippuu napa-alueiden jäätiköillä vallitsevista sääoloista. Erityisesti ilmakehän sisältämä vesimäärä selittää sulamisen eroja eri vuosina, selviää Ilona Välisuon väitöstutkimuksesta.


Kuva: Timo Vihma.

Pohjoinen napa-alue eli Arktis lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Lämpeneminen sulattaa arktisia jäämassoja kuten Grönlannin mannerjäätikköä, pienempiä vuoristojäätiköitä sekä pohjoista merijää- ja lumipeitettä.

Grönlannin mannerjäätikön pinnalla tapahtuu sulamista joka kesä, mutta sulamisen laajuus ja voimakkuus vaihtelevat vuodesta toiseen.

Sulaminen on ollut poikkeuksellisen voimakasta useana perättäisenä kesänä vuodesta 2007 lähtien. Veden määrä ilmakehässä selittää suurelta osin pinnan sulamisen eroja eri vuosina, selviää Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilona Välisuon väitöstutkimuksesta.

”Ilmakehän suuren mittakaavan virtaukset vaikuttavat sulamisen vuosittaiseen vaihteluun, sillä ne voivat tuoda Grönlannin alueelle ilmaa, joka on sekä kosteaa että lämmintä”, Välisuo sanoo.

Mit­tausai­neis­to­jen ja in­fra­struk­tuu­rin puu­te sekä sää­olot han­ka­loit­ta­vat tut­ki­mus­ta

Eteläisellä napa-alueella, Antarktiksen niemimaalla, pilvinen ja lämmin ilmamassa selittivät myös jäähyllyjen pinnan sulamista ainakin yksittäisinä kesinä. Jäähyllyt ovat mereen valuneita jäätikön osia, jotka kelluvat meressä, mutta ovat edelleen yhteydessä maan päällä olevaan jäätikön osaan.

”Jäähyllyn pinnan sulaminen voi aiheuttaa jäähyllyn lohkeamisen, sillä sulavesi tunkeutuu jäähyllyn läpi ja heikentää samalla jään rakennetta. Jäähyllyjen sulaminen ja lohkeaminen jäävuoriksi nopeuttaa jäätiköiden virtausta, mikä lisää mereen päätyvän jään määrää ja kiihdyttää merenpinnan nousua”, Välisuo kertoo.

Napa-alueiden tutkimuksessa haasteena ovat mittausaineistojen ja infrastruktuurin puute sekä vaikeat sääolot. Satelliittihavaintoja ja erilaisia mallinnusmenetelmiä voidaan hyödyntää niillä alueilla, joilta ei ole suoria mittaushavaintoja. Välisuo kehitti väitöstutkimuksessaan menetelmän selvittämään jäätikön pinnan sulamista ja uuden jään muodostumista alueilla, joilta suoria mittaushavaintoja sulamisesta ja sadannasta ei ole.

”Kun tiedämme, mitkä sääolot ovat aiheuttaneet erityisen voimakasta sulamista nykyisessä ilmastossa, on tulevaa sulamista mahdollista arvioida tarkemmin”, Välisuo toteaa.

Väitöstyö tarkastetaan Helsingin yliopistossa 23.11.

FM Ilona Välisuo väittelee 23.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Thermodynamics and dynamics of polar ice sheets, glaciers and ice shelves under changing climate”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Chemicum, auditorio A110, A.I. Virtasen aukio 1, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Jens Hesselbjerg Christensen, Niels Bohr Institute, Kööpenhaminan yliopisto ja kustoksena on professori Heikki Järvinen.

Lisätietoja:

tutkija Ilona Välisuo, Ilmatieteen laitos, p. 050 409 1719, ilona.valisuo@fmi.fi

Väitöskirja on saatavilla verkossa Helda-palvelussa.

Väitös: ilmastonmuutoksen terveysriskeihin on varauduttava myös Suomessa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Kuumuus lisää riskiä kuolla enemmän kuin kylmyys, auringonvalo ja ilmanpaine puolestaan vaikuttavat itsetuhoisuuteen. Nämä tiedot käyvät ilmi tutkija Reija Ruuhelan väitöstutkimuksesta, jonka tulokset voivat auttaa esimerkiksi terveydenhuoltoa varautumaan sään aiheuttamiin riskeihin.


Kuva: Hannu Manninen.

Ihmiset sopeutuvat ilmastonsa tyypillisiin olosuhteisiin, mutta äärevät säätilanteet, kuten helleaallot, voivat aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä. Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhelan biometeorologian alan väitöstyössä selvitettiin sään ja ilmaston vaikutuksia kuolleisuuteen ja itsetuhoisuuteen Suomen nykyilmastossa. Väitöstyössä mallitettiin kuolleisuuden riippuvuutta lämpöolosuhteista ja arvioitiin siinä tapahtuneita muutoksia viime vuosikymmeninä.

”Kuumuuden aiheuttama kuolleisuusriski on suurempi kuin kylmyyden, kun riskiä verrataan vuodenajan odotusarvoihin”, kertoo Reija Ruuhela. ”Kuolleisuusriski äärilämpötiloissa on kuitenkin pienentynyt vuosikymmenien aikana, myös yli 75-vuotiaiden keskuudessa, eli väestön herkkyys äärilämpötiloille on pienentynyt.”

Kuolleisuuden lämpötilariippuvuudessa ei ole suuria eroja sairaanhoitopiirien välillä. Sairaanhoitopiirien sairastavuusindeksit ja väestömäärät selittävät jossain määrin riippuvuudessa näkyviä pieniä eroja. Sairastavuusindeksi kuvaa merkittävimpien sairauksien yleisyyttä tietyllä alueella suhteessa koko maan tasoon.

Sää vaikuttaa eri tavalla miehiin ja naisiin

Väitöstyössä tutkittiin myös, miten sää ja ilmasto vaikuttavat itsemurhiin Suomessa sekä itsemurhayrityksiin Helsingissä.

”Auringonvalon vähäisyys marras-maaliskuun välisenä aikana lisää itsemurhien riskiä. Tutkimuksen mukaan miehet ovat herkempiä auringonsäteilyn vaihtelulle kuin naiset”, kuvaa Reija Ruuhela valon merkitystä Suomen ilmastossa.

Tutkimus Helsingissä tehtyjen itsemurhayritysten sääriippuvuudesta toi esiin toisen sukupuolten välisen eron: miesten itsemurhayritysten riski kasvaa, kun ilmanpaine laskee ja naisten, kun ilmanpaine kohoaa.

Ilmastonmuutoksen seurauksena talvista Suomessa tulee nykyistä synkempiä, kun auringonvaloa saadaan entistä vähemmän lisääntyvän pilvisyyden ja sateisuuden sekä vähenevän lumipeitteen vuoksi. Kesäisin kuumuuteen liittyvät terveysriskit lisääntyvät, kun hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät. Väitöskirjan tulokset luovat pohjaa ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten arvioimiseen ja äärevien säätilanteiden terveysriskeihin varautumiseen terveydenhuollossa.

Väitöstyö tarkastetaan 21.11. Helsingissä

Reija Ruuhelan väitöstyö ”Impacts of weather and climate on mortality and self-harm in Finland” (Sään ja ilmaston vaikutukset kuolleisuuteen ja itsetuhoisuuteen Suomessa) tarkastetaan Helsingin yliopistossa keskiviikkona 21.11.2018 klo 12 Kumpulan kampuksella (Chemicum-rakennuksen luentosali 2, A. I. Virtasen aukio 1, Helsinki). Vastaväittäjänä toimii Dr. Marco Morabito (Institute of Biometeoroly, Italia), ja kustoksena toimii professori Heikki Järvinen Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta.

Väitöstyön yhteenveto-osaa on rahoittanut Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän säätiö. Väitöstyön osajulkaisujen tutkimusta on tehty projekteissa, kuten Suomen Akatemian rahoittamassa PLUMES-hankkeessa.

Reija Ruuhela on syntynyt Alavudella vuonna 1961 ja valmistunut ylioppilaaksi Alavuden lukiosta vuonna 1980.

Lisätietoja:

tutkija Reija Ruuhela, Ilmatieteen laitos, p. 0500 424 533, reija.ruuhela@fmi.fi

Väitöskirja on saatavilla verkossa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/258658

Vähäsateisen lokakuun aikana rikottiin lämpöennätys

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Lokakuun lämpöennätys rikkoutui kuukauden 14. päivänä Kruunupyyssä. Lokakuu oli tavanomaista vähäsateisempi.


Kuva: Hannu Manninen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa noin asteen tavanomaista leudompi. Lapissa sen sijaan jäätiin hieman keskiarvojen alapuolelle. Kuukauden ylin lämpötila oli Kruunupyyssä Kokkola-Pietarsaaren lentokentällä 14. päivänä mitattu 20,9 astetta. Kyseessä on uusi lokakuun lämpöennätys Suomessa. Edellinen ennätys Helsingin Malmilta vuodelta 1985 ylittyi jopa 1,5 asteella.

Yhtäkään Suomen kuukausittaista kylmyysennätystä ei ole rikottu 2000-luvulla. Sen sijaan Suomen lämpöennätyksiä on rikottu jo kuudesti. Päättyneen lokakuun alin lämpötila oli Sodankylän Vuotsossa 29. päivänä mitattu -18,7 astetta.

Terminen talvi alkoi Lapissa

Sademäärä jäi niin etelässä kuin pohjoisessakin keskiarvojen alapuolelle. Maan keskivaiheilla oltiin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Alustavien tietojen mukaan kuukauden suurin sademäärä oli Ilomantsin Pötsönvaarassa mitattu 70,5 millimetriä. Vähiten satoi puolestaan Enontekiön Kilpisjärvellä, jossa sadekertymä oli 11,8 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli 27,6 millimetriä Kemiönsaarella 23. lokakuuta.

Lokakuun loppupuolella sää kylmeni usean päivän ajaksi, ja suuressa osassa Lappia terminen talvi pääsi alkamaan kuun 22. päivän tienoilla. Lunta oli kuukauden lopussa lähinnä Pohjois- ja Keski-Lapissa, missä lumipeitteen syvyys oli noin 2–10 senttimetriä.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)

Lokakuun säätilastot

Säästä twiittaavat @meteorologit

%d bloggaajaa tykkää tästä: