Hiilidioksidin ja metaanin määrä lisääntynyt Pohjois-Suomessa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitoksen Lapin ilmatieteellisessä tutkimuskeskuksessa Sodankylässä on tehty kasvihuonekaasuhavaintoja Fourier-muunnos spektrometrillä (FTS) vuoden 2009 alusta lähtien. Mittausjakson (2009–2015) aikana Sodankylässä on havaittu hiilidioksidin lisääntymistä 2,2 +/- 0,2 ppm vuodessa.


Kuva: Rigel Kivi.

Havaittu trendi on tilastollisesti merkittävä. Kuukauden keskiarvo on ylittänyt 400 ppm:n tason ensimmäisen kerran helmikuussa 2014. Sodankylässä on mitattu myös metaanin lisääntymistä 7.1 +/- 0.8 ppb vuodessa saman seitsemän vuoden havaintosarjan aikana.

FTS-instrumentti on optimoitu mittaamaan kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin ja metaanin, kokonaiskolumnia koko ilmakehän läpi alhaalta ylös mittaamalla auringon säteilyn absortiospektrejä lähi-infrapuna- alueella (0.9-2.5 mikrometriä).Sodankylässä oleva Ilmatieteen laitoksen FTS-instrumentti kuuluu maailmanlaajuiseen Total Carbon Column Observing Network (TCCON)- verkostoon. Sodankylä on ainoa TCCON-verkoston mittausasema koko Fennoskandian alueella (kuva 2)

Verkoston havaintoja käytetään laajasti kasvihuonekaasu-tutkimuksessa sekä satelliittihavaintojen validoinnissa. Esimerkkejä satelliittimittauksista ovat NASAn Orbiting Carbon Observatory-2 (OCO-2), JAXA:n Greenhouse Gases Observing Satellite (GOSAT) ja ESAn the SCanning Imaging Absorption spectroMeter for Atmospheric CHartographY (SCIAMACHY). Suunnitelmissa on myös TROPOMI (TROPOspheric Monitoring Instrument)-hanke, joka kartoittaa päästöjen jakautumista koko maapallolla.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta on mitattu in situ- menetelmällä Sammaltunturin laella vuodesta 1997 lähtien. Maailmanlaajuinen pitoisuuksien kasvu näkyy myös Pallaksen mittauksissa. Hiilidioksidipitoisuus on kohonnut vakaasti n. 2 ppm vuodessa. Sodankylässä on käynnistynyt syyskuussa 2013 myös AirCore-mittausten ohjelma. AirCore on uusi mittausmenetelmä, jonka avulla mitataan tarkasti kasvihuonekaasujen pystyjakaumia.


Kuva 1: Hiilidioksidi -kolumnin lisääntyminen Sodankylässä toukokuusta 2009 alkaen. Kuvassa on kuukauden keskiarvot ja trendi 2.2+/-0.2 ppm per vuosi. FTS mittaa suoraa auringonsäteilyä, joten mittaukset eivät ole mahdollisia keskitalvella Pohjois-Suomessa. Mitattu hiilidioksidi-kolumnin huippukohta on kevään aikaan. Hiilidioksidi-kolumni laskee kasvukauden aikana, kun kasvillisuus sitoo hiilidioksidia ilmakehästä.


Kuva 2: TCCON asema Sodankylässä. TCCON on lähi-infrapuna-alueella toimivien Fourier-muunnos-spektrometrien verkosto, jonka tarkoituksena on tuottaa korkealaatuista kolumnidataa hiilinielujen – ja lähteiden paikallistamista varten (Kuva: Rigel Kivi).

Lisätietoja:

Erikoistutkija Rigel Kivi, puh. 029 539 2728, rigel.kivi@fmi.fi

Tutkija Pauli Heikkinen, pauli.heikkinen@fmi.fi

Sammaltunturin havainnot:

Ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila, puh. 050 367 1305, tuomas.laurila@fmi.fi
Juha Hatakka, juha.hatakka@fmi.fi

Kivi, R. and Heikkinen, P.: Fourier transform spectrometer measurements of column CO2 at Sodankylä, Finland, Geosci. Instrum. Method. Data Syst., 5, 271-279, doi:10.5194/gi-5-271-2016, 2016.

http://www.geosci-instrum-method-data-syst.net/5/271/2016/

Elokuun alku ollut poikkeuksellisen sateinen

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuun alkupuolisko on ollut paikoin poikkeuksellisen sateinen. Yhtä runsaasti sataa keskimäärin kerran kolmessakymmenessä vuodessa.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ensimmäisen 2,5 viikon aikana sadetta on kertynyt eniten Mustasaaressa, missä sademäärä on jo 160,8 millimetriä. Tyypillinen kuukauden sademäärä alueella on noin 55–65 mm, joten sadetta on jo nyt saatu paikoin yli kaksinkertaisesti tavanomaiseen koko kuukauden sademäärään nähden.

Runsaimmat sateet ovat osuneet Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin, mutta poikkeuksellisen suuria sademääriä on saatu myös paikoin muun muassa Lounais- ja Itä-Lapissa. Esimerkiksi Torniossa sadetta on kertynyt 103,5 mm ja Savukoskella 101,8 mm, mikä on noin 1,5 kertaa niin paljon, kuin koko elokuussa keskimäärin.

Sateisin päivä oli sunnuntai 14. elokuuta, jolloin Teuvan Kauppilankylässä satoi vuorokauden aikana 74,7 mm. Lapissa sateisinta oli 2.8., kun Savukoskella satoi 69,9 mm vuorokauden aikana. Näin suuria vuorokausisateita saadaan keskimäärin kerran viidessäkymmenessä vuodessa.

Mittaushistorian sateisin elokuu koettiin vuonna 1967. Tuolloin kuukauden sademäärä kohosi suurimmillaan Alahärmässä 279,3 millimetriin. Yli 200 mm:n sadekertymiä mitattiin laajalti maan länsiosassa, ja sateisimpana päivänä, 6.8.1967, yli 100 mm:n vuorokausisateita mitattiin monin paikoin. Elokuun vuorokausisade-ennätys on kuitenkin 3.8.2004 Oravaisissa mitattu 150,8 mm.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/

Lapissa harvinaisen lämmin heinäkuu

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Heinäkuun keskilämpötila vaihteli noin 14 ja 18 asteen välillä. Lapissa heinäkuu oli laajalti harvinaisen lämmin, eli näin lämmin heinäkuu toistuu korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Edellisen kerran tätä lämpimämpi heinäkuu Lapissa oli vuonna 2014.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Kuukauden keskilämpötila oli hyvin tasainen koko maassa. Heinäkuu oli tavanomaista lämpimämpi länsirannikolla ja maan pohjoisosassa sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. Muualla keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja tai hieman sen alapuolella. Suhteellisesti lämpimintä oli Itä-Lapissa ja Koillismaalla, missä kuukauden keskilämpötila oli paikoin yli 2 astetta tavanomaista korkeampi.

Heinäkuun ylin lämpötila, 29,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevolla 23. päivänä. Alin lämpötila, 0,8 astetta, mitattiin 20. päivä Alajärven Möksyssä. Hellepäiviä oli koko maassa heinäkuussa yhteensä 16, mikä on täsmälleen sama, kuin heinäkuun pitkän ajan keskiarvo.

Tulevasta jäätalvesta ennustetaan leutoa

Jääpalvelun toiminta alkaa marraskuun ensimmäisenä maanantaina, mistä lähtien julkaistaan meriveden pintalämpötilakarttoja maanantaisin ja torstaisin.. Kun Suomen merialueilla on jäätä merenkulkua haittaavassa määrin, aloitetaan päivittäinen jääkarttojen julkaisu. Päätehtävänä Jääpalvelulla on kertoa talvella päivittäinen jäätilanne sekä se, miten se on muuttunut edellispäivästä. Viimeiset jäätiedotukset annetaan yleensä toukokuun loppupuolella.

”Tässä vaiheessa syksyä on hyvin vaikeata meriveden lämpötilojen perusteella ennustaa, millainen jäätalvi on edessä. Pitkien ennusteiden mukaan syksy päättyy ja talvi alkaa keskimääräistä lämpimämmässä säässä – kenties leuto talvi on jälleen edessä”, jääasiantuntija Jouni Vainio sanoo.

Sademäärissä suuria vaihteluita

Heinäkuun sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Eniten satoi Kittilän Kenttärovalla, missä kuukauden sademäärä oli 197 mm, ja vähiten Jomalan Jomalabyssä, missä sademäärä oli vain 16 mm. Maan länsiosassa ja lounaissaaristossa sademäärä oli monin paikoin alle 80 prosenttia tavanomaisesta, ja paikoin sademäärä oli jopa harvinaisen pieni.

Runsassateisimmilla alueilla maan itäosassa ja Länsi-Lapissa sademäärät puolestaan olivat poikkeuksellisen suuria ollen noin kaksinkertaisia tavanomaiseen nähden, eli näin runsaat sateet toistuvat kyseisellä alueella korkeintaan kerran kolmessakymmenessä vuodessa. Joillakin maan itä- ja pohjoisosan havaintoasemilla rikottiin jopa asemakohtaisia heinäkuun sade-ennätyksiä. Koko maan heinäkuun sade-ennätyksestä jäätiin kuitenkin kauas, sillä mittaushistorian sateisimman heinäkuun aikana vuonna 1934 sadetta kertyi Laukaalla 302 mm. Suurin vuorokauden sademäärä oli 3. päivä Rautavaaran Yläluostalla mitattu 74,3 mm.

Heinäkuussa esiintyi ukkosta lähes joka päivä, ja koko kuukauden maasalamamäärä oli 80 100. Tämä on noin kolmanneksen enemmän kuin heinäkuun pitkän ajan keskiarvo (60 000). Selvästi eniten salamoi 5. heinäkuuta, jolloin Suomessa paikannettiin 21 600 maasalamaa. Yli 20 000 maasalaman vuorokausia on 2000-luvulla ollut vain kuusi.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/

%d bloggers like this: