Rajut ukkoset jylläsivät maan etelä- ja keskiosissa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Torstaina esiintyneissä ukkosissa paikannettiin yhteensä noin 28 500 maasalamaa Suomen maa-alueilla. Lukumäärä on suurin vuorokausisalamamäärä 2000-luvulla.


Vuorokautinen maasalamatiheys (salamoita sadalle neliökilometrille vuorokaudessa) 27.6. Kuva: Ilmatieteen laitos.

Helteinen, kostea ja epävakainen säätila mahdollisti rajujen ukkosten syntymisen torstaina 27.6. Etelästä pohjoiseen edenneissä ukkosissa paikannettiin yhteensä 28 500 maasalamaa; määrä on huomattava yhden päivän aikana kertyneeksi. Lisäksi se on suurempi kuin esimerkiksi vuoden 2010 paljon uutisointia saaneiden Asta ja Sylvi-rajuilmojen tuottamat salamamäärät. Mittaushistorian aikaista vuorokausiennätystä ei kuitenkaan rikottu; 29.6.1988 ukkoset tuottivat jopa 40 000 maasalamaa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan torstain ukkosissa salamointi oli paikallisesti rajuinta Padasjoella, jossa salamatiheys oli 94 maasalamaa sadalle neliökilometrille. Suuria arvoja havaittiin muuallakin Päijät-Hämeessä sekä Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Etelä-, Keski- ja Pohjoismaalla, Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Suuri vuorokautinen salamamäärä selittyy Ilmatieteen laitoksen mukaan voimakkaiden ukkosten hitaalla, paikoin jopa paikallaan pysyvällä luonteella, ja sillä, että ukkostelu alkoi jo aamuyöstä alkaen. Tästä syystä myös ukkosiin liittyvät rankkasateet aiheuttivat paikoin suuria sadekertymiä. Salamoinnin ja rankkasateen lisäksi voimakkaat puuskatuulet, jotka ylsivät jopa 30 m/s nopeuksiin, aiheuttivat vahinkoja.

Ukkoskausi on käynnistynyt salamamäärältään yli keskimääräisen: kesäkuussa on 27.6. mennessä paikannettu jo noin 70 000 maasalamaa, mikä on jo kaksinkertaisesti kuun pitkän jakson keskiarvoon nähden (35 000).

Lisätietoja:

Lue lisää ukkosista ja salamoista: http://ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat
Kesäkuun sään seuranta mm. päivän lämpimin paikkaunta: http://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu
Voimassa olevat varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min+pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)
Kesäkuun sään seuranta: http://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu

Mainokset

Ilmatieteen laitos vie tuulienergiatietoutta Nenetsiaan

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitos on mukana Polar Wind-hankkeessa, joka vie tuulienergiatietoutta pohjoiselle Napapiirille Nenetsian autonomiseen maakuntaan Venäjälle.


Kuva: Jenni Latikka, Ilmatieteen laitos.

Polar Wind-hankkeen tarkoituksena on edistää energiantuotannon modernisointia ja saatavuutta alueella tuulivoiman avulla. Tällä hetkellä energian tuotantoon käytetään pääosin dieselgeneraattoreita, joita on tarkoitus uudistaa tulevaisuudessa yhdistetyiksi tuuli-dieselvoimaloiksi. Polar Wind-hanke tukee Polaris-hanketta, jossa Amdermanin taajamaan hankitaan maakunnan ensimmäinen tuulivoimala.

Maakunnan tuuliolosuhteiden selvittämiseksi Amderman, Nesin, Indigan ja Karataikan kyliin pystytetään kesän aikana mittausmastot, joissa mitataan eri sääsuureita. Tuulivoimalahankkeissa tuulimittauksia tulisi tehdä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden tuuliolosuhteiden ja tuulienergian kannattavuuden arvioimiseksi. Ilmatieteen laitoksen osuus Polar Wind-hankkeessa on viedä alueelle osaamista tuulen mittaamisesta ja tuulesta energian lähteenä sekä analysoida tuulimittaukset ja mittausjakson edustavuus. Tuulienergian lisäksi Ilmatieteen laitos vie tietoa alueen nykyilmastosta ja ennen kaikkea ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoisilla leveysasteilla.

Nenetsian maakunnan tuuliolosuhteet ovat hyvät tuulivoimalle, sillä maakunta sijaitsee Barentsinmeren rannalla. Alueen pohjoiset olosuhteet ja olemassa oleva infra aiheuttavat haasteita etenkin suuremman mittakaavan tuulivoiman tuotannolle. Polaris-hankkeessa Amdermaniin, noin 600 asukkaan taajamaan, suunniteltu pilottiluonteinen tuuliturbiini on teholtaan 50–100 kW. Turbiini on Nenetsian pienten yhteisöjen energian tuotantovälineeksi sopiva, sillä Nenetsiassa ei ole maata kattavaa sähköverkkoa, johon ylimääräinen energia voitaisiin syöttää. Myöskään tiestö alueella ei ole kovin hyvä, joten rakennustarvikkeet on siirrettävä kohteeseen laivan ja helikopterin avulla. Näiden lisäksi soinen ja routiva maa tulee ottaa huomioon kaikessa rakentamisessa.

Polar Wind on EU ENPI Kolarctic-ohjelman rahoittama projekti, jonka tarkoituksena on edistää pohjoisten alueiden rajat ylittävää yhteistyötä. Ilmatieteen laitos on projektissa mukana partnerina. Pääyhteistyökumppanit projektissa ovat Nenetsian maakunnan rakennusyksikkö ja paikallinen energiayhtiö OOO North West United Power Generating Company. Projektin on kestoltaan noin 2,5 vuotta loppuen vuonna 2014 lopussa.

Lisätietoja:

tutkija Jenni Latikka, puh. 029 539 4657, jenni.latikka@fmi.fi
Projektin kotisivut: www.polarwind.ru
EU ENPI Kolarctic- ohjeman kotisivut: www.kolarcticenpi.info/

Juhannus melko lämmin, mutta paikoin epävakainen

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Juhannusta vietetään tänä vuonna varsin lämpimässä säässä. Sade- ja ukkoskuurojen todennäköisyys on suurin maan länsi- ja pohjoisosassa.


Juhannusaaton keskimääräinen ylin lämpötila vertailukaudella 1981-2010. Kuva: Ilmatieteen laitos.

Ilmatieteen laitoksen 18. kesäkuuta tekemän ennusteen mukaan Suomeen virtaa juhannusviikonlopun aikana etelästä lämmintä ilmaa. Juhannusaattona sää on aurinkoista ja poutaista maan itäosassa. Lännessä ja pohjoisessa pilvisyys on runsaampaa ja paikoin tulee sadekuuroja. Lämpötila kohoaa päivällä maan etelä- ja keskiosassa 20 ja 25 asteen välille. Maan pohjoisosassa on hieman viileämpää.

Juhannuslauantain kuluessa etelästä virtaa maan länsiosaan yhä kosteampaa ja epävakaisempaa ilmaa. Ukkoskuurojen todennäköisyys kasvaa lännessä jo perjantain ja lauantain välisestä yöstä alkaen. Lauantaina päivällä sade- ja ukkoskuurot ovat mahdollisia maan länsi- ja pohjoisosassa. Idässä on edelleen aurinkoisinta. Lämpötilat kohoavat suuressa osassa maata yli 20 asteen. Aurinkoisimmilla alueilla on hellettä. Myös viikonlopun yölämpötilat ovat melko korkeita, enimmäkseen 11…17 astetta.

– Juhannuksen ennusteen merkittävin epävarmuus liittyy maan länsi- ja pohjoisosan sateiden ajoitukseen ja voimakkuuteen. Muun muassa lähipäivien voimakkaat ukkospilvialueet Keski-Euroopassa vaikuttavat meidän juhannusviikonlopun sään kehitykseen. Vallitsevassa säätyypissä sade-ennusteen yksityiskohtiin voi tulla muutoksia vielä edeltävänä päivänäkin, kertoo ylimeteorologi Ari-Juhani Punkka.

Juhannuksena lämpötila tavanomaisesti 20 asteen tienoilla

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan juhannuksena päivän ylin lämpötila on tavanomaisesti suuressa osassa maata noin 20 asteen tienoilla, Pohjois-Lapissa lähempänä 15 astetta. Yön alin lämpötila on tyypillisesti noin 10 asteen tuntumassa, Lapissa lähellä viittä astetta. Tilastojen mukaan keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja myös aurinkoinen. Joko juhannusaattoon tai -pyhään sattuu tilastojen mukaan hellesäätä keskimääräin neljässä, rannikolla keskimäärin kerran viidessä ja Lapissa keskimäärin kerran 10 vuodessa. Viimeksi hellettä oli juhannusaattona 2010. Molemmille päiville sattuva helle on harvinainen ja viimeisin vuosi, jolloin hellettä oli laajalti sekä aattona että juhannuspäivänä, oli vuosi 1999.

Vuonna 2012 juhannusaattoa vietettiin suuressa osassa maata poutaisessa säässä. Päivän ylin lämpötila vaihteli maan eteläosan noin 22 asteesta Pohjois-Lapin noin 8 asteeseen. Juhannuspäivänä Baltian yli koilliseen liikkunut matalapaine muutti sään sateiseksi maan eteläosassa. Maan keski- ja pohjoisosassa sää oli poutainen ja päivän ylin lämpötila vaihteli noin 15 ja 22 asteen välillä. Juhannussunnuntaina sää oli sateinen etelässä ja idässä, kun taas pohjoisessa sää oli poutainen. Sunnuntaina lämpötila kipusi Inari Kirakkajärven havaintoasemalla 23,8 asteeseen, mikä oli juhannusviikonlopun ylin lämpötila koko Suomessa.

Lisätietoja:

Juhannuksen säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/juhannus
Voimassa olevat metsäpalovaroitukset ja muut varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset
Meteorologit Twitterissä: https://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen sääsovellus iPhone- ja Android-puhelimiin: http://ilmatieteenlaitos.fi/924

Juhannus lähestyy – ajathan sen viettoon turvallisesti –tiedote (Liikennevirasto): http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/uutiset/2013/2013_5_6/130618_juhannus

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Väitös: Kasvihuoneilmiö, pienhiukkaset ja sisäinen vaihtelu ilmastomalleissa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitoksen tutkija Svante Henriksson väittelee tärkeiden ilmastonmuutosta ja ilmastonvaihteluita aiheuttavien prosessien mallintamisesta.

GISSupdate

Väitöstyössä tutkitaan instrumenttihavaintojen aikakaudella (noin v. 1850-) tärkeitä prosesseja: kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lämpenemistä, pienhiukkasten ilmastovaikutuksia ja ilmaston sisäistä vaihtelua.

Kasvihuonekaasujen aiheuttama lämmitys selittää todennäköisesti valtaosan 1900-luvulla havaitusta ilmaston lämpenemisestä. Tämän rinnalla pienhiukkasten todennäköisesti viilentävä nettovaikutus ja sisäinen vaihtelu ovat merkittävästi myötävaikuttaneet havaittuun lämpötilakehitykseen. Erityisesti vuosikymmenten välillä on voimakkaita vaihteluita maapallon keskilämpötilan muutoksessa, joka selittynee suureksi osaksi kasvihuoneilmiötä nopeammin muuttuvilla pienhiukkaspakotteella sekä sisäisellä vaihtelulla. Pienhiukkasten ilmastovaikutusten ja sisäisen vaihtelun voimakkuuden arviot ovat siis tärkeitä paitsi näiden prosessien arvioimiseksi tulevaisuusennusteissa myös jotta tähänastinen kasvihuonekaasujen aiheuttama lämmitys saadaan arvioitua mahdollisimman tarkasti.

Kasvihuoneilmiöstä tutkitaan erityisesti ilmaston herkkyyttä eli maapallon keskilämpötilan nousua hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa. Pienhiukkasten eli aerosolien ilmastovaikutuksista väitöstyössä keskitytään pohjoisen pallonpuoliskon tulivuorenpurkausten sekä Intian yllä olevien pienhiukkasten vaikutuksiin. Sisäisen vaihtelun osalta keskitytään erityisesti noin 65-vuotiseen jaksoon Pohjois-Atlantin alueella ja globaalisti.

Päälöydöksiä väitöstyön toisiinsa vahvasti kytketyllä osa-alueilla on kolme. Ensinnä ilmaston herkkyyden päättely havainnoista on edelleen suhteellisen epävarmaa. Toiseksi pohjoisen pallonpuoliskon (talvikauden ulkopuolella) korkeiden ja keskileveysasteiden tulivuorenpurkauksilla on selkeät, mutta tilastollisesti keskimäärin maltilliset ilmastovaikutukset. Intian aerosolit viilentävät pintaa, lämmittävät ilmakehää ja todennäköisesti vähentävät monsuunisateita. Kolmanneksi vuodesta 1850 nykyhetkeen havaitaan suhteellisen säännöllinen noin 65-vuotinen heilahtelu globaalissa keskilämpötilassa, amplitudina n. 0,05-0,15 astetta. Heilahtelu löytyy hyvin vastaavan kaltaisilla ominaisuuksilla myös mallisimulaatioissa.

Tuloksia voidaan soveltaa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutossignaalin tarkemmassa eristämisessä, prosessien tarkemmissa tutkimuksissa, vuosikymmentason ilmastoennusteissa ja päästöihin liittyvän politiikan suunnittelussa.

Työn ensisijaiset työkalut ovat ECHAM5-malliperheen tietokonemallit. Lisäksi analysoidaan havaintoja ja yksinkertaisempaa mallia. Aerosoli-ilmastomalli ECHAM5-HAM simuloi ilmakehän lisäksi aerosolien päästöt, kuljetuksen, kemian ja poistumisen ilmakehästä sekä aerosolien vaikutukset säteilynkulkuun ja, joissakin simulaatioissa, pilvipisaroihin. COSMOS-milleniummallissa ilmakehä- ja valtamerimallit ovat kytketty toisiinsa, ilmakehämalliin on sisällytetty maankäyttö- ja hiilenkiertomalli ja valtamerimalliin biogeokemiallinen malli. Mallien arviointi havaintoja vastaan on tärkeä osa väitöstyötä.

Filosofian maisteri ja kauppatieteiden kandidaatti Svante Henriksson väittelee lauantaina 15. kesäkuuta Helsingin yliopistolla. Vastaväittäjänä on tohtori Johann Jungclaus Max Planck Institut für Meteorologie:stä Hampurista ja kustoksena professori Veli-Matti Kerminen.

Väitöskirjan sähköinen versio: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39306.

Lisätietoja:

Tutkija Svante Henriksson, svante.henriksson@fmi.fi

Ilmatieteen laitos mukana kehittämässä Tyynenmeren ja Karibian saarivaltioiden sekä Andien sääpalveluita

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitos on mukana eri puolilla maailmaa tehtävissä kehitysyhteistyöhankkeissa.


Kuva: Eija Vallinheimo, Ilmatieteen laitos.

Ilmatieteen laitos on kehittämässä sekä useiden Tyynenmeren ja Karibian saarivaltioiden että Andien alueiden maiden sääpalveluita.

Ilmatieteen laitos on mukana eri puolilla maailmaa tehtävissä kehitysyhteistyöhankkeissa. ”Monissa maissa ennustus- ja varoitusjärjestelmät ovat hyvin kehittymättömiä ja luonnononnettomuudet aiheuttavat huonojen ennusteiden takia paljon vahinkoa”, kertoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Jaakko Nuottokari.

Säätuotantojärjestelmä viedään Tyynenmeren saarivaltioiden käyttöön

Ilmatieteen laitos on mukana asiantuntijana Suomen ulkoasiainministeriön rahoittamassa alueellisessa hankkeessa Tyynellämerellä. Tavoitteena on parantaa Tyynenmeren saarivaltioiden sää- ja ilmastopalveluita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 3,8 miljoonaa euroa ja toteutus kestää vuoteen 2016 asti. Hankkeen kautta Samoalle, Fidz̆ille ja Salomonsaarille viedään Ilmatieteen laitoksen kehittämä säätuotantojärjestelmä. Asiantuntijat tukevat myös alueellista havainto-, varoitus- ja lentosäätoimintaa.

Hanke on jatkoa vuonna 2009 alkaneelle yhteistyölle Tyynellämerellä ja on tällä hetkellä kokonaisarvoltaan suurin ulkoasiainministeriön tukema meteorologian alan kehitysyhteistyöhanke. Hankkeen päätoteuttajana on Secretariat for the Pacific Regional Environmental Programme (SPREP). Muita yhteistyötahoja ovat Punainen Risti ja Secretariat for the Pacific Council.

Andeilla kehityskohteena erityisesti varoituspalvelut

Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus ovat mukana kehittämässä Andien alueen sää- ja varoituspalveluita. Ilmatieteen laitos osallistuu Ulkoasiainministeriön rahoittamaan nelivuotiseen hankkeeseen, jossa kehitetään Andien alueen vesialueiden ennakkovaroitusjärjestelmiä sekä muita säähän ja hydrologiaan liittyviä palveluita.

Hankkeessa toimitetaan Bolivian, Ecuadorin, Kolumbian ja Perun ilmatieteen laitoksille säätuotantojärjestelmä sekä tuetaan havaintotoiminnan laatujärjestelmien ja palvelutuotannon kehittämistä.

Hankkeen toteutuksesta päävastuussa on Ecuadorissa sijaitseva El Niño-tutkimuskeskus CIIFEN (Centro Internacional para la Investigación del Fenómeno de El Niño). Hankkeen kokonaisrahoitus on 3,5 miljoonaa euroa.

Alueellinen hanke tukee kahdenvälisiä hankkeita, joita Ilmatieteen laitos toteuttaa parhaillaan Ecuadorin ja Kolumbian kanssa. Näiden lisäksi Ilmatieteen laitos on aikaisemmin toteuttanut vastaavan hankkeen Perussa ja on aloittamassa hanketta Boliviassa. Ilmatieteen laitos on myös aikaisemmin ollut aktiivisesti mukana Keski-Amerikan alueellisissa hankkeissa sekä mm. Brasilian, Uruguay ja Argentiinan kehitystyössä.

Karibialla autetaan selviytymään ilmastonmuutoksen vaikutuksista

Karibialla Ilmatieteen laitos on yhteistyössä Karibian alueellisen järjestön ACS (Association of Caribbean States) kanssa auttanut pieniä saarivaltioita selviytymään ilmastonmuutoksen vaikutuksilta juuri päättyneen SHOCS-hankkeen 1. vaiheen kautta.

”Yhteistyössä ACS:n kanssa Ilmatieteen laitos on valmistellut 16 maan kattavaa strategista suunnitelmaa, jonka tavoitteena on parantaa maiden valmiuksia varautua luonnononnettomuuksien riskeihin mm. kehittämällä alueen ilmatieteen laitosten osaamista ja välineitä. Käyttöön on otettu myös kansainväliset normit täyttäviä laatukäytäntöjä, jotka takaavat palveluiden tasaisen roolin maiden kesken”, kertoo hankkeen vetäjä Martti Heikinheimo Ilmatieteen laitoksesta. Projektin juuri alkaneessa, kolme vuotta kestävässä jatkovaiheessa investoidaan mm. säähavaintolaitteisiin, ennustusjärjestelmiin, sekä sään ääri-ilmiöihin liittyvän tiedon viestintämenetelmiin.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Harri Pietarila, puh. 029 539 5432, harri.pietarila@fmi.fi
Andit: projektipäällikkö Hannele Halmeranta, hannele.halmeranta@fmi.fi

Väitös: Voimakkaiden tuulten aiheuttamat metsien tuhoriskit kasvamassa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Väitöksen mukaan metsiin kohdistuva tuuliriski on mitä todennäköisimmin kasvamassa niin Suomessa kuin muualla Pohjois-Euroopassa.


Kuva: Marko Happo.

Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Hilppa Gregow väittelee voimakkaiden tuulten, lumikuormien ja roudan vaikutuksista metsien tuhoriskeihin Pohjois-Euroopassa. Väitöstyön perusteella Suomen metsien kasvu tulee lisääntymään ilmaston lämmetessä ja lisäksi puulajien jakauma voi muuttua. Tällä voi olla vaikutusta siihen, millaisia lumi- ja tuulituhoja metsissä tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyy.

Hilppa Gregowin mukaan tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että erityisesti metsiin kohdistuva tuuliriski on mitä todennäköisimmin kasvamassa niin Suomessa kuin muualla Pohjois-Euroopassa. Tämä edellyttää tuhoriskien huomioimista metsien hoidossa.

Nykyilmastossa, 10-minuutin keskituuli, joka esiintyy keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa, on voimakkaimmillaan noin 17-18 metriä sekunnissa maan etelä- ja länsiosan sisämaassa.

Tyypillisimmin voimakkaita tuulia esiintyy lokakuusta helmikuuhun ulottuvalla jaksolla. Euroopan myrskyjen laajuudella, tuulen nopeudella, ja primääristen metsätuhojen suuruudella on selvä korrelaatio. Suomen etelä- ja keskiosassa roudan syvyydet ovat pienentyneet talvella 5 – 10 prosenttia verrattaessa jaksoa 1980 – 2009 jaksoon 1971 – 2000.

Mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu, maan etelä- ja keskiosa muuttuvat vuosisadan loppuun mennessä vähitellen roudattomiksi. Lumikuormat voivat vielä lähivuosikymmeninä olla suuria maan etelä- ja keskiosassa, mutta loppuvuosisadalla suuria lumikuormia esiintynee enää pohjoisessa. Suomessa keskimääräiset ja äärimmäiset geostrofiset tuulet voimistuvat syyskuu-huhtikuu välisenä aikana vuoteen 2100 mennessä. Muutos on kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa.

Tarkastelut tehtiin nyky- ja muuttuvalle ilmastolle aina vuoteen 2100 asti. Pääpaino tutkimuksessa oli Suomessa. Työssä analysoitiin i) voimakkaan tuulen, lumikuormien ja routaolojen esiintymisessä tapahtuvia muutoksia Suomessa, ii) Suomen metsiin kohdistuvia alueellisia tuuli- ja lumituhoriskejä, iii) ilmastonmuutoksen vaikutusta keskimääräisiin ja äärimmäisiin geostrofisiin tuuliin Pohjois-Euroopassa ja iv) Euroopan primääristen metsätuhojen ja myrskyissä esiintyneiden geostrofisten ja ageostrofisen isallobaaristen tuulten välistä yhteyttä 1960 – 2011.

Työssä käytettiin Ilmatieteen laitoksen havaintoaineistoa vuosilta 1961 – 2009, Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventointitietoja (METLA), Eurooppalaista metsien myrskytuhotietokantaa (EFIATLANTIC) ja lukuisia maailmanlaajuisia ilmastomalleja huomioiden eri skenaariot (A1B, A2 ja B1). Tämän lisäksi käytettiin uusanalysoituja meteorologisia aineistoja (reanalyysejä) ERA-40 ja ERA-Interim.

Roudan syvyyksiä tutkittiin mallilla, joka laskee lumettoman maan jäätymistä. Puiden lumikuormien esiintymistä arvioitiin kumulatiivisella lumikuormamallilla. Metsiin kohdistuvia lumikuormien ja tuulten aiheuttamia riskejä analysoitiin SIMA-ekosysteemimallilla ja mekanistisella HWIND-mallilla. Tämän lisäksi kehitettiin regressioyhtälö, jolla voitiin arvioida metsien puustotuhojen määrää myrskytuulten perusteella Euroopassa.

Meteorologi Hilppa Gregow väittelee maanantaina 17.kesäkuuta klo 12 Itä-Suomen yliopistossa. Vastaväittäjä on Dr. Barry Gardiner / Centre for Forest Resources and Management / INRA-Bordeaux.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Hilppa Gregow, puh. 029 539 3510, hilppa.gregow@fmi.fi

Ilmatieteen laitoksen avoimen datan verkkopalvelu on avattu

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Tietoaineistojen avaamisen odotetaan synnyttävän uusia innovaatioita. – Mahdollisuuksia hyödyntää säädataa eri palveluissa on valtavasti, mikä lisää säädatasta saavutettavaa taloudellista ja yleiseen turvallisuuteen liittyvää hyötyä, pääjohtaja Petteri Taalas toteaa.


Kuva: Innocorp.

Ilmatieteen laitos on avannut avoimen datan verkkopalvelun, jossa on saatavilla Ilmatieteen laitoksen sää-, meri- ja ilmastohavaintotietoja, aikasarjoja sekä mallitietoja koneluettavassa muodossa. – Ilmatieteen laitoksen avaaman datan määrä on kansainvälisestikin tarkasteltuna merkittävä, Sää ja turvallisuus –tulosalueen johtaja Juhani Damski sanoo. – Euroopassa olemme edelläkävijöitä, sillä vain Norja ja Alankomaat ovat avanneet säädataansa vapaaseen käyttöön ennen meitä.

Ilmatieteen laitoksen tiedotustilaisuudessa puhunut valtiovarainministeriön valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori sanoo, että datan avaamisella tavoitellaan sekä uusia palveluja ja liiketoimintamahdollisuuksia että julkishallinnon oman tuloksellisuuden parantamista tiedon yhteiskäytön kautta. – Tietovarantojen jatkokäytöllä voi parhaimmillaan olla merkittäviä vaikutuksia kansalaisyhteiskunnan toimivuuteen ja demokratiaan, Santamäki-Vuori toteaa.

Datan avautumisen odotetaan synnyttävän uusia innovaatioita ja palveluita

Avoimesta datasta hyötyvät ensi vaiheessa erityisesti sovelluskehittäjät, jotka voivat käyttää Ilmatieteen laitoksen avaamia tietoaineistoja uusien palveluiden, sovellusten ja tuotteiden kehittämisessä. – Odotamme innolla, että avaamistamme tietoaineistoista syntyy uusia innovaatioita kansalaisten ja yhteiskunnan eri toimijoiden käyttöön. Mahdollisuuksia esimerkiksi säädatan hyödyntämiseen on valtavasti ja toivomme voivamme tehdä yhteistyötä datan käyttäjien kanssa, Juhani Damski sanoo.

Tietoaineistoja voi ladata verkkopalvelusta itsepalveluna. Palvelun käyttäjäksi pääsee rekisteröitymällä uuteen verkkopalveluun. Ilmatieteen laitos kehittää uutta avoimen datan verkkopalvelua tietoaineistojen käyttötarpeiden ja käyttäjien palautteen perusteella. Ilmatieteen laitos tarjoaa myös avoimeen dataan ja tietoaineistoihin liittyvää neuvontaa ja konsultointipalvelua.

Avoin data on reaaliaikaisia tietoja, aikasarjoja sekä malliennusteita

Verkkopalvelussa on ensimmäisessä vaiheessa saatavilla reaaliaikaisia havaintoja eri havaintoasemilta, esim. tuuli-, lämpötila-, kosteus-, ilmanpaine-, sade-, merivedenkorkeus- ja aaltohavaintoja sekä säätutkakuvia ja salamoiden paikannustiedot Suomen alueelta. Myös Liikenneviraston ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tuottamia tiesäähavaintoja on saatavilla uudessa verkkopalvelussa.

Havaintojen aikasarjoista on saatavilla säähavaintojen vuorokausi- ja kuukausiarvoja vuodesta 1959.

Ennustemalleista on saatavilla tuoreimmat ennusteet kansallisesta säämallista sekä meriveden korkeudesta, virtauksesta ja aalloista, sekä ilmastonmuutosskenaarioita 30-vuotisjaksoille 2010–2039, 2040–2069 ja 2070–2099 (keskimääräiset lämpötilan ja sateen muutosarvot).

Aineistoja avataan vaiheittain lisää sitä mukaa, kun aineistot ovat teknisesti valmiita avattaviksi.

Ilmatieteen laitoksen säätuotteita saatavilla verkkosivuilla

Suurelle yleisölle tarkoitetut säätuotteet sekä varoituspalvelut ovat näkyvillä Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla http://www.ilmatieteenlaitos.fi. Ilmatieteen laitos kehittää jatkuvasti säätuotteita käyttäjien toiveiden mukaisesti. Uusimmat www-sivujen tuotteemme ovat salamahavaintopalvelu, jossa ukkosalueiden liikkeitä voidaan seurata sadetutka-animaation yhteydessä, sekä meriveden korkeusennuste. Sääennusteet ja varoitukset ovat myös saatavina ilmaisina sovelluksina älypuhelimiin.

Lisätietoja:

http://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data

Ilmatieteen laitoksen avoin data –hanke: Juhani Damski, juhani.damski@fmi.fi, puh. 029 539 3400
Verkkopalvelun toteutus: Mikko Visa, mikko.visa@fmi.fi, puh. 029 539 2512
Avattavat aineistot, Anu Petäjä, anu.petaja@fmi.fi, puh. 029 539 5718

%d bloggers like this: