Uhkapeli ilmastolla -kirja tulossa kahdelta ilmastotiedon kirjoittajalta

Ilmastotiedossakin kirjoittaneet Janne M. Korhonen ja Rauli Partanen ovat koostaneet myöhemmin syksyllä julkaistavasta tuhdimmasta energia- ja ilmastoaiheisesta tietokirjastaan faktapohjaisen, ytimekkään ja helppolukuisen pamfletin nimellä

”Uhkapeli ilmastolla – vaarantaako ydinvoiman vastustus maailman tulevaisuuden?”

Tällä kirjallaan he haluavat tuoda vertaisarvioituihin lähteisiin ja kansainvälisten järjestöjen raportteihin perustuvaa tietoa eduskuntavaalien energia- ja ilmastokeskusteluun. Kirja on nyt ennakkotilattavissa hintaan 12,9 e toimitettuna.

Ennen 8.3.2015 tilatuista kirjoista kirjoittajat lupaavat jakaa toisen ilmaiskappaleen sopivalle taholle (linkki kampanjaan).

Kirjan yhteydessä he julkaisivat myös teemaan keskittyvän yhteisbloginsa osoitteessa:
http://uhkapeli-ilmastolla.net
Facebook: http://www.facebook.com/uhkapeliilmastolla
Twitter: @ilmastouhkapeli

Ilmastotieto tarkastaa vaalikeskustelun ilmasto- ja energiafaktoja

Ilmastotieto-blogi ja sen taustajoukot ovat mukana kevään 2015 eduskuntavaalikeskusteluun liittyvässä Faktabaari.fi -sivuston faktojen tarkistushankkeessa. Ilmastotieto tarkastaa vaalikeskustelun energiapolitiikkaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä lausuntoja, uutisia ja väitteitä maaliskuun alusta vaalipäivään 19.4.2015 asti.

Tarkistukseen ja tulosten julkaisuun käytetään Faktabaari.fi sivustoa sekä sosiaalisen median eri kanavia, kuten Facebookia, Twitteriä ja blogeja.

Hanketta koordinoivat ilmastotiedon taustajoukosta Aki Suokko (FT, DI), Nina Jurvanen (FM) ja Rauli Partanen (tietokirjailija, BBA)

Faktantarkistuksessa tarvitsemme kuitenkin vaalikeskustelua seuraavan yleisön tukea ja apua. Pyydämme teitä ilmoittamaan, jos vaalikeskustelussa (väittelyt, lehtikirjoittelut sekä ehdokkailta että toimittajilta, vaalikonevastaukset, puolueohjelmat jne.) törmäätte faktoja vääristelevään tai ristiriitaiselta tuntuvaan kannanottoon, lausuntoon tai muuhun vastaavaan, jolla saattaa olla merkitystä eduskuntavaalien kannalta.

Kertokaa niistä meille, niin me selvitämme, perustuuko lausunto tai kirjoitus faktoihin, onko se puppua, vai jotain siltä väliltä.

Liitämme kaikkiin vastauksiin tarkistettavissa olevat lähdeviittaukset. Lähdeaineistona käytetään ensisijaisesti esimerkiksi Kansainvälisen Ilmastopaneelin IPCC:n tuoreita raportteja, YK:n alaisten järjestöjen ja Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n raportteja ja arvostettujen tiedeakatemioiden raportteja.

Nojaamme tieteen konsensukseen sekä toteutuneisiin ja raportoituihin asioihin. Tilastojen lähdeaineistona käytämme energia- ja ilmastoasioissa vakiintuneita lähteitä, kuten BP:n (aiemmilta nimiltään British Petroleum ja BP Amoco) ja IEA:n tilastoja.

Lisäksi aiheesta on koottu nettiin argumenttipankki, kun yli 20 suomalaista eri alojen asiantuntijaa osallistui tammi-helmikuussa noin viisi viikkoa kestäneeseen energia- ja ilmastokeskusteluun, joka käytiin uutta digitaalista suomalaisinnovaatiota, Debattibaari.fi -asiakeskustelualustaa hyväksi käyttäen.

Vihjeitä voit lähettää:
Lomakkeella tai sähköpostilla toimitus@faktabaari.fi

Keskustelua voi seurata ja siihen osallistua:
Twitterissä: @Ilmastotieto, @Faktabaari
Netissä: ilmastotieto.wordpress.com, Facebook (ilmastotiedon sivu) ja faktabaari.fi

Kiitämme lämpimästi Tieteen Tiedotus ry:tä hankkeen mahdollistavasta apurahasta, joka myönnettiin Avoin Yhteiskunta ry:lle. Apurahaa myönnettiin 1000 euroa kullekin yllämainitulle koordinaattorille.

Ilmatieteen laitos tarjoaa toimittajille koulutusta jo kymmenettä kertaa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitos järjestää jälleen maaliskuussa ilmastonmuutoskoulutuksen toimittajille. Tänä vuonna koulutuksen teemana on ”Ilmasto muuttuu – riskit puntarissa”. Toivottu ja suosittu kurssi järjestetään nyt kymmenettä kertaa.

Kuva: Antonin Halas

Kaksipäiväisen kurssin aikana asiantuntijat kertovat ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja muutoksen aiheuttamien riskien hallinnasta. Ensimmäisen kurssipäivän aikana käydään läpi muun muassa ilmastoa lämmittäviä tekijöitä, lämpenemisen vaikutuksia arktisella alueella sekä ilmastonmuokkaukseen liittyviä kysymyksiä. Ilmatieteen laitoksen ilmastokeskus, sääpäivystys ja Ilmasto-opas.fi-verkkosivusto esittäytyvät ja kertovat medialle hyödyllisistä palveluistaan.

Ilmasto lämpenee – riskit on tiedostettava

Toisen kurssipäivän aikana ilmastonmuutokseen pureudutaan yhteiskunnallisena, riskinhallintaa ja ennakointia vaativana ilmiönä. Teemaan liittyen asiantuntijat kertovat riskien käytännön hallinnasta, lämpenemisen ja sään ääri-ilmiöiden suhteesta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen talousvaikutuksista.

Myös ilmastopolitiikan toteutuskeinoja ja -mahdollisuuksia käydään läpi. Aihe on ajankohtainen Pariisissa joulukuussa järjestettävien ilmastoneuvottelujen johdosta.

Kurssilla luennoi alan parhaita asiantuntijoita sekä Ilmatieteen laitoksesta että Suomen ympäristökeskuksesta, ympäristöministeriöstä, Huoltovarmuuskeskuksesta ja Helsingin yliopistosta.

Kurssilla vielä tilaa – ilmoittaudu mukaan!

Koulutus järjestetään Ilmatieteen laitoksella Kumpulassa Helsingissä 10.–11.3.2015.

Koulutuksen hinta on 150 euroa/päivä. Hintaan sisältyy luentomateriaali sekä lounas ja kahvit kurssipäivän aikana.

Ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen toimittajakoulutus@fmi.fi 27.2.2015 mennessä. Kurssille otetaan enintään 40 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisätietoja:

www.ilmatieteenlaitos.fi/koulutus-toimittajille

Viestintäasiantuntija Anna Toppari, anna.toppari@fmi.fi tai puh. 029 539 4009

Väitös: Tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitoksen tutkija Hanna Mäkelän Helsingin yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä Suomessa nykyistä enemmän. Metsäpalojen määrän lisääntyminen ja paloalan laajeneminen riippuu ilmaston lisäksi muutoksista metsien rakenteessa ja hoidossa sekä ihmisen toiminnasta tulevien vuosikymmenien aikana.

Kuva: Juha Aalto.

Väitöstyössä tarkasteltiin ilmaston vaikutusta kesän keskimääräiseen metsäpalovaaraan kesän keskilämpötilan ja sadesumman avulla. Työssä hyödynnettiin Suomen kuukausikeskilämpötilan ja sadesumman pitkiä aikasarjoja, ilmastomallilaskelmiin perustuvia todennäköisyysennusteita kesän keskilämpötilasta ja keskimääräisestä sadesummasta tulevaisuudessa, sekä suomalaisen metsäpaloindeksin laskettuja arvoja useilta eri havaintoasemilta. Ilmastollisen metsäpalovaaran vaihteluita tarkasteltiin noin 100 vuotta nykyhetkestä taaksepäin ja eteenpäin.

Metsäpaloille otolliset olosuhteet lisääntyvät etenkin Lapissa

Ilmastollinen todennäköisyys metsäpalojen syttymiselle on pysynyt viimeisen noin sadan vuoden ajan samalla tasolla. Metsäpalovaarapäivien lukumäärä on vaihdellut paljon vuodesta toiseen. Ilmastomallitulokset ennakoivat tulevaisuuden kesien muuttuvan kuluvan vuosisadan aikana lämpimämmiksi ja sateisemmiksi.

”Ilmastonmuutoksen vaikutus metsäpalovaaraan ei ole itsestään selvä, sillä lämpö lisää metsäpalovaaraa, kun taas sateisuus pienentää sitä. Tulosten mukaan näyttää kuitenkin siltä, ettei sademäärien kasvu riitä kompensoimaan lisääntyvää lämpöä ja sen myötä voimistuvaa haihduntaa. Niiden päivien lukumäärä, jolloin metsäpalovaara on voimassa, näyttäisi siis kasvavan tulevaisuudessa, kun asiaa tarkastellaan puhtaasti keskimääräisen kesäilmaston kannalta”, Hanna Mäkelä kertoo.

Todennäköisyys palovaarapäivien lisääntymiseen on suurin Suomen pohjoisosassa, missä keskimääräinen palovaarapäivien lukumäärä lisääntyy parhaan arvion mukaan vuosisadan loppuun mennessä noin kymmenellä päivällä.

Ilmasto on vain yksi metsäpalojen esiintymiseen vaikuttava tekijä

Tiettynä aikana tapahtuneiden metsäpalojen lukumäärä ja niihin liittyvä paloala ovat riippuvaisia monesta eri tekijästä. Ilmaston ja vallitsevan sään lisäksi tärkeitä tekijöitä ovat metsien rakenne ja puulajien kehitys sekä ihmisen toiminta niin palojen sytyttäjänä kuin sammuttajanakin. Suurin osa Suomen metsäpaloista saa alkunsa ihmisen toiminnasta tavalla tai toisella.

”Vallitsevan metsäpalovaaran perusteella ei voida suoraan päätellä sitä kuinka paljon metsäpaloja syttyy, ja kuinka laajoja palot ovat. Suomessa palojen valvonta ja sammutus toimii tehokkaasti ja metsäpalot ovat pääasiassa pieniä. Lisäksi kansalaistottelevaisuus näkyy siten, että metsäpalovaroituksen ollessa voimassa avotulen tekemistä vältetään ja näin ollen mahdollisia metsäpalon alkuja on vähemmän. Viime kesän laaja metsäpalo Ruotsin Västmanlandissa oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, että isot palot ovat näilläkin leveyspiireillä mahdollisia”, Mäkelä pohtii.

Työn tulokset korostavat metsäpalovaaran ennustamiseen käytettävien työkalujen kehittämisen tärkeyttä. Yhdessä metsäpalojen torjumiseen käytettävien resurssien ylläpidon kanssa ne edesauttavat pitämään Suomen metsäpalot jatkossakin maltillisena.

Väitöstilaisuus 27.2. Helsingissä

Filosofian maisteri Hanna Mäkelän väitöskirja Estimates of past and future forest fire danger in Finland from a climatological viewpoint tarkastetaan Helsingin yliopiston matemaattis–luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus on perjantaina 27.2. kello 12 yliopiston Kumpulan kampuksella Physicumissa (auditorio D101). Vastaväittäjänä on professori Igor Drobyshev Ruotsin maatalousyliopistosta sekä Québecin yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Järvinen Helsingin yliopistosta.

Hanna Mäkelä (os. Tietäväinen) on syntynyt vuonna 1981 Tampereella. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Tampereen lyseon lukiosta vuonna 2000 ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006.

Lisätietoja:

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Finnish Meteorological Contributions, ISBN: 978-951-697-850-8.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153233

Tutkija Hanna Mäkelä, Ilmatieteen laitos, puh. 050 380 2760, hanna.makela@fmi.fi

Väitös: Aerosolihiukkasten ilmastovaikutuksien mallintaminen tuo lisätietoa ilmaston lämpenemiseen johtavista osatekijöistä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitoksen tutkija Joni-Pekka Pietikäisen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstyössä on osoitettu, että mustan hiilen ilmastovaikutuksiin pystytään vaikuttamaan kohdennetuilla päästörajoituksilla ilman että ilmaston lämpeneminen kiihtyy.

Kuva: Asko Hämäläinen / Kuvaliiteri.

Aerosolihiukkaset ovat yksi merkittävä ilmastoon ja ilmastonmuutokseen vaikuttavista osatekijöistä. Suomi on aerosolien ilmastovaikutusten tutkimisessa yksi maailman kärkimaista. Tästä huolimatta aerosolihiukkasten ilmastovaikutuksiin liittyy vielä paljon epävarmuustekijöitä. Tämä johtuu niiden kyvystä vaikuttaa ilmakehän säteilytasapainoon sekä suorasti muokkaamalla säteilyn kulkua että epäsuorasti toimimalla pilvien tiivistymisytiminä.

Väitöstyössä alueelliseen ilmastomalliin on lisätty aerosolihiukkasia kuvaava lisäosa ja tutkittu, kuinka hyvin malli kykenee kuvaamaan Suomen alueen mustan hiilen määrät ja miten ilmakehän pienhiukkasten muodostumisen mallinnusta voitaisiin parantaa. Väitöstyössä on lisäksi käytetty koko maapallon kuvaavaa ilmastomallia lähitulevaisuuden aerosolihiukkasmäärien vaikutuksien arviointiin.

Mallit simuloivat hyvin Suomen mustan hiilen määriä

”Väitöksen mukaan ilmastomallit pystyvät luotettavasti simuloimaan Suomen alueen mustan hiilen määrät. Tulosten perusteella todettiin, että mallin antamat tulokset ovat mittausten kanssa hyvin samankaltaisia. Tosin pieniä vuodenaikaan liittyviä aliarviointeja tapahtui jonkin verran. Lisäkehitystä tarvitaan mallin käyttämiin päästölähdekarttoihin, etenkin liittyen puun pienpolttoon”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Joni-Pekka Pietikäinen kertoo. Suomen mustan hiilen päästöt ovat olleet keskustelun kohteena johtuen mustan hiilen pääasiallisista ilmastovaikutuksista näillä levyasteilla, eli kyvystä muokata lumipeitteen heijastuvuutta ja aiheuttaa sekä lumen että jään aikaistunutta sulamista.

Pietikäisen väitöskirjassa on myös käytetty globaalia aerosoli-ilmastomallia mustan hiilen ilmastovaikutuksien tutkimiseen. Tutkimuksessa osoitettiin, että maksimaaliset päästövähennykset eivät välttämättä ole paras mahdollinen ratkaisu, kun vaikutukset ilmakehän säteilytasapainoon otetaan huomioon. ”Esimerkiksi hiiliperäisiin aerosolihiukkasiin kohdennettujen päästörajoitusten kautta pystyttäisiin saamaan paljon samoja ilmanlaatuvaikutuksia kuin laajemmilla toimilla ilman että ilmaston lämpeneminen kiihtyy”, Pietikäinen tiivistää.

Työssä kehitetty uusi alueellinen aerosoli-ilmastomalli pohjautuu Max Planck -instituutissa kehitettyyn REMO -ilmastomalliin. Kehitystyö mallin osalta tapahtuikin Max Planck -instituutin meteorologian yksikössä Hampurissa, missä Pietikäinen oli tutkijana kolme vuotta. Sekä alkuperäinen REMO -ilmastomalli että uusi kehitetty REMO-HAM -aerosoli-ilmastomalli otettiin käyttöön Ilmatieteen laitoksella vuonna 2010.

Filosofian maisteri Joni-Pekka Pietikäisen ympäristöfysiikan alaan kuuluva väitöskirja Aerosols and climate: from regional to global modelling (Aerosolit ja ilmasto: alueellisesta mallinnuksesta globaaliin mallinnukseen) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus pidetään 23.2.2015 klo 12 Helsingissä Ilmatieteen laitoksen Dynamicum-rakennuksen Brainstorm-auditoriossa, Erik Palménin aukio 1. Vastaväittäjänä on yksikönpäällikkö PhD Elisabetta Vignati Euroopan komission yhteiseen tutkimuskeskukseen kuuluvasta Environment and Sustainability -instituutista ja kustoksena professori Ari Laaksonen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.

Joni-Pekka Pietikäinen on syntynyt vuonna 1981 Iisalmessa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Iisalmen lukiosta vuonna 2000 ja valmistunut filosofian maisteriksi Kuopion yliopistosta vuonna 2006. Pietikäinen on toiminut tutkijana Ilmatieteen laitoksella vuodesta 2011 alkaen.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Joni-Pekka Pietikäinen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 409 2118, joni-pekka.pietikainen@fmi.fi

Tammikuussa esiintyi runsaita sateita ja lämpötilan vaihteluita

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Tammikuu 2015 oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista leudompi, Lapissa sen sijaan oli kylmää. Sademäärät olivat monin paikoin lähes kaksinkertaisia keskimääräiseen tammikuuhun verrattuna

Kuva: Ilmatieteen laitos.

Lämpötilalukemat kaksijakoisia

Tammikuussa maan etelä- ja keskiosassa oli monin paikoin tavanomaista leudompaa lämpötilapoikkeaman ollessa pääasiassa kahdesta kolmeen astetta. Keski- ja Pohjois-Lapissa kuukausi oli sen sijaan yhdestä kahteen astetta keskimääräistä kylmempi.

Kuukauden keskilämpötila ei kerro kuitenkaan kuukauden lämpöoloista koko totuutta, sillä kuukaudelle olivat tyypillisiä suuret lämpötilan vaihtelut lauhoine ja kylmine jaksoineen. Kuukauden alin lämpötila, -39,6 °C, mitattiin Utsjoella 11. päivänä ja ylin lämpötila, +7,5 °C, Kristiinankaupungissa 1. päivänä.

Runsaita sateita eri olomuodoissa – ennätyksiä hätyyteltiin

Länsirannikon läheisyydessä sekä Kainuusta Meri-Lappiin ulottuvalla alueella oli tammikuussa poikkeuksellisen sateista. Sademäärät olivat näillä alueilla lähes kaksinkertaisia tavanomaiseen tammikuuhun verrattuna. Maan länsiosassa useilla havaintoasemilla saavutettiin suurin tammikuun sademäärä vuodesta 1961 alkaen tarkasteltuna.

Havaintoasemista sateisin oli Tornion Torppi, jossa satoi 129 mm, ja siellä mitattiin myös suurin vuorokautinen sademäärä 33,7 mm 29. päivänä. Tavanomaista vähemmän satoi ainoastaan Pohjois-Lapissa. Vähiten satoi Inarin kirkonkylässä, jossa sademäärä oli ainoastaan 13,8 mm.

Kuun lopulla Ylä-Kainuussa toista metriä lunta

Lunta oli kuukauden päättyessä harvinaisen paljon Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa. Näin runsaasti lunta on keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Eniten lunta oli Kainuussa ja Etelä-Lapissa, jossa lumensyvyys oli yleisesti yli 80 cm, Ylä-Kainuussa paikoin toista metriä.

Sen sijaan eteläisimmässä Suomessa, pohjoisimmassa Lapissa ja osassa Itä-Suomea lunta oli tavanomaista vähemmän, Käsivarren Lapissa jopa harvinaisen vähän. Kuukauden lopulla lunta satoi harvinaisen paljon Kainuusta Meri-Lappiin ulottuvalla alueella, ja esimerkiksi Tornion Torpissa lumensyvyys kasvoi kolmessa päivässä 30 cm.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Tammikuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu