Sodankylän satelliittipalvelukeskus tarjoaa dataa ilmaiseksi ja pilvipalveluna

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Sodankylässä toimii Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen yhteydessä kansallinen satelliittipalvelukeskus, joka palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä asiakkaita. Sodankylässä vastaanotettavat satelliittiaineistot tarjoavat rajattomia mahdollisuuksia monelle eri alalle.


Kuva: Tero Pajukallio.

Sodankylän kansallisessa satelliittipalvelukeskuksessa vastaanotetaan ja arkistoidaan satelliittien välittämiä havaintoja lähes reaaliaikaisesti Suomesta, Euroopasta ja koko pohjoiselta pallonpuoliskolta. Tietoja voivat hyödyntää monet eri tahot, kuten ympäristö- ja turvallisuusviranomaiset. Satelliittien välittämää tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi meteorologisissa palveluissa, tulvaennustejärjestelmissä, jääpalveluissa sekä meriliikenteessä. ”Tietojen avulla pystytään varautumaan luonnononnettomuuksiin ja sään ja ilmaston aiheuttamiin vaaratilanteisiin entistä tehokkaammin”, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen tiivistää.

Rajattomia mahdollisuuksia esimerkiksi sovelluskehittäjille

Sodankylässä vastaanotettu satelliittidata on avointa ja ilmaista. Aineistoilla olisi paljon nykyistä enemmän annettavaa myös laajemmalle käyttäjäjoukolle. Sodankylän satelliittipalvelukeskusta on kehitetty viime vuosina niin, että isot satelliittidatamassat on saatavilla myös pilvipalveluna. ”Tämä tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia tuotekehitykseen sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteisten ekosysteemien ja kumppanuuksien luomiseen”, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen korostaa.

Ilmatieteen laitos hyödyntää itse saatavaa satelliittikuvaa omassa toiminnassaan monella tapaa. Satelliittikuvista räätälöidään tuotteita erilaisiin tarpeisiin, esimerkkejä tästä ovat mm. jääkartat, tulvatilannekuvat, UV-tuotteet ja lumi- ja routakartat. Satelliittihavainnoista kertyviä pitkiä aikasarjoja voidaan hyödyntää myös mm. ilmastonmuutostutkimuksessa. Tieto on tärkeää erityisesti arktisilla alueilla, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt erityisen voimakkaasti.

Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen yhteistyökumppaneina ovat Eumetsat, Euroopan avaruusjärjestö ESA sekä EU:n Copernicus-ohjelma. Syynä laajaan yhteistyöjoukkoon on se, että Sodankylän on sijainniltaan edullinen polaarirataisten eli napojen yli lentävien satelliittien datan vastaanottoon. Yhteistyötä edesauttaa kuitenkin myös se, että Sodankylän asemalla on valmius vastaanottaa dataa monesta eri satelliiteista ja se, että asema on varustettu maanpintalaittein, joiden avulla voidaan myös varmentaa satelliittimittausten oikeellisuus.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Jouni Pulliainen, puh. 050 589 5821, jouni.pulliainen@fmi.fi

Linkki Sodankylä-videoon: https://youtu.be/gNG6mVhVyns

Sodankylä National Satellite Data Center: nsdc.fmi.fi

Mainokset

Alusten rikkipäästöt kääntyneet huimaan laskuun Itämerellä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Itämerellä 1.1.2015 voimaan tullut polttoaineen rikkipitoisuusmääräysten tiukennus on tuottanut tulosta. Ilmatieteen laitoksen Trafille tekemästä raportista selviää, että rikkipäästöt ovat laskeneet Itämeren alueella merkittävästi. Alusten polttoaineiden suurin sallittu rikkipitoisuus on vuoden 2015 alusta lähtien ollut 0,1 %, kun aikaisempi raja oli 1,0 %.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Trafi on vuodesta 2007 lähtien rahoittanut vuosittain Ilmatieteen laitoksen tekemiä Itämeren merenkulun haitallisia pakokaasupäästöjä (SOx, NOx, CO, CO2 ja PM-päästöt) koskevia selvityksiä ja raportoinut niistä HELCOM Maritime -kokoukselle. Näitä tietoja on mm. käytetty, kun laadittiin Itämeren maiden yhteistä ehdotusta IMOlle Itämeren nimeämiseksi typen oksidien eli NOx -päästöjen kontrollialueeksi (NECA).

Rikkipäästöjen lisäksi myös pienhiukkaspäästöt ovat vähentyneet

”Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että alusten polttoaineen rikkipitoisuuden alentaminen on tuottanut tulosta. Vuonna 2015 rikin oksidien eli SOx-päästöt laivoista olivat 10 300 tonnia ja pienhiukkaspäästöt 10 400 tonnia. Verrattuna vuoteen 2014 kyseiset päästöt ovat alentuneet 88 % rikin oksidipäästöjen ja 36 % pienhiukkaspäästöjen osalta, mikä osaltaan on myös polttoaineen rikkipitoisuuden alenemisen ansiota. Laivojen NOx ja CO2 -päästöt sen sijaan kasvoivat 6.3 % ja 5.6 % vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna”, toteaa Trafin johtava asiantuntija Jorma Kämäräinen.

Oma vaikutuksensa rikkipäästöjen vähenemisen varmentamiseksi on myös ollut Trafin satamavaltiotarkastajien suorittamalla laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden valvonnalla, joka alkoi vuonna 2015. Valvonnan kattavuus on parantunut entisestään heinäkuussa 2016 alkaneen kaukovalvonnan avulla, joka on moninkertaistanut valvottavien alusten määrän.

Merenkulun päästövähennystavoitteiden kanssa riittää vielä työtä

Laivaliikenteen ympäristösääntelyn muutoksilla on vaikutettu siihen, että ihmisille haitallisten pienhiukkasten määrä on tällä päästösektorilla laskenut. Meriliikenteen energiatehokkuuden parantamisen ja kasvihuonekaasupäästöjen minimoinnin parissa riittää kuitenkin vielä työtä, koska suunnitellut päästövähennystavoitteet merisektorilla ovat haastavia.

”Erityisesti alusten pitkä elinikä, 25–30 vuotta, saa aikaan sen, että suunniteltujen päästöjä vähentävien teknisten ratkaisujen aikajänne on pitkä. Rikkirajan muutoksen suhteen asia on toisenlainen ja vaikutukset päästöihin ovat välittömiä, koska ne kohdistuvat suoraan alusten käyttämään polttoaineeseen rakennusvuodesta riippumatta”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jukka-Pekka Jalkanen toteaa.

Lisätietoja:

Emissions from Baltic Sea shipping in 2015 -raportti julkaistaan tiistaina 6.9.2016 HELCOM Maritime –kokouksessa, jonka jälkeen se on luettavissa kokonaisuudessaan organisaation nettisivuilta.

Trafi
johtava asiantuntija Jorma Kämäräinen, puh. 029 5346 440, jorma.kamarainen(at)trafi.fi

Ilmatieteen laitos
erikoistutkija Jukka-Pekka Jalkanen, puh. 050 919 5455, jukka-pekka.jalkanen(at)fmi.fi

Elokuussa runsaat sateet ja Rauli-myrsky pääosassa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Elokuu sekä koko kesä oli monin paikoin varsin sateinen ja lämpötiloiltaan melko tavanomainen.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli paikoin poikkeuksellisen sateinen Pohjanmaan maakunnissa sekä Lapissa eli vastaavanlaisia sateita esiintyy näillä alueilla elokuussa keskimäärin kerran 30 vuodessa. Kuukauden sademäärä oli sateisimmilla alueilla pääosin 100–150 millimetriä, joka on puolitoista-kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna. Sateisinta oli Mustasaaren Riimalassa, jossa satoi 206,3 millimetriä. Erityisen sateista oli kuukauden puolivälissä, kun 14. päivänä Teuvan Kauppilankylässä satoi vuorokauden aikana 74,7 mm. Muualla maassa eli lähinnä maan etelä- ja keskiosassa elokuun sademäärä vaihteli 60 ja 120 mm välillä, kuivinta oli Päijät-Hämeessä.

Elokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Suhteessa tavanomaiseen lämpimintä oli itärajan läheisyydessä ja viileintä Länsi-Lapissa. Kuukauden ylin lämpötila 26,1 astetta mitattiin Lappeenrannassa kuukauden 22. päivänä ja alin lämpötila -2,6 astetta mitattiin puolestaan Sallan Naruskassa 30. päivänä.

Kesämyrskyksi harvinaisen voimakkaan Rauli-myrskyn pitkäkestoiset myrskypuuskat aiheuttivat laajalti sähkökatkoja etenkin maan keskiosassa 27. elokuuta. Rauli-myrskystä tarkempaa tietoa Ilmastokatsaus-lehdessä: http://www.ilmastokatsaus.fi/2016/08/29/rauli-nousi-myrskyjen-raskaaseen-sarjaan/

Ennätyksellisen sateinen kesä Pohjanmaalla ja Lapissa

Kesä eli kesä-elokuu oli ennätyksellisen sateinen Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Sademäärä nousi näillä alueilla yleisesti yli 300 mm ja oli paikoin jopa kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Kaikkein eniten kesällä satoi Kittilän Kenttärovan asemalla, 449mm. Lähinnä maan lounaisosassa oli hieman tavanomaista kuivempi kesä.

Kesän keskilämpötila oli suuressa osassa maata hieman tavanomaista korkeampi. Suurin poikkeama, noin aste, pitkän ajan keskiarvosta oli Itä-Lapissa.

Kesän hellepäivät jakautuivat epätasaisesti. Toukokuussa hellettä oli kuutena päivänä, kesäkuussa 11, heinäkuussa 16 päivänä ja elokuulle riitti vain kaksi hellepäivää. Näin ollen kesäkuukausien hellepäivien lukumäärä oli tänä vuonna 35, mikä on tavanomainen määrä.

Missään päin maata ei ylitetty 30 asteen rajaa kuluvana kesänä ja lämpimimmäksi lukemaksi jäi Utsjoen Kevon 23. heinäkuuta mitattu 29,1 astetta. Viimeksi alle 30 asteen on jääty vuosina 2008 ja 2009.

Kesän salamamäärä jäi alle keskiarvon

Kesäkuukausina Suomessa havaittiin noin 113 000 maasalamaa, mikä jää hieman alle 135 000 keskiarvosta. Elokuussa salamointi jäi kesäkuun tapaan noin puoleen tavanomaisesta.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

Laajempi raportti Rauli-myrskystä löytyy osoitteesta www.ilmastokatsaus.fi

%d bloggers like this: