Suomenlahden lämpötilassa, suolaisuudessa ja happamuudessa tapahtuu hitaita muutoksia

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Talvisen meren pintaveden suolaisuus Suomenlahdella on vähentynyt hitaasti viimeisten 36 vuoden aikana. Suomenlahden länsiosissa myös pH-arvo on pienentynyt, eli vesi on happamoitunut. Samalla meren talvikauden lämpötiloissa havaittiin nousua Suomenlahden keskiosassa.

Kuva: Kirsti Kotro.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten meriveden lämpötila, suolaisuus ja happamuus ovat muuttuneet viimeisten 36 vuoden kuluessa Suomenlahden pintakerroksessa sekä syvemmällä vesirungossa. Suomenlahden meriveden lämpötila, suolaisuus ja pH kasvavat idästä länteen päin mentäessä lähinnä Suomenlahden itäpuoliskoon laskevien suurten jokien vaikutuksesta. Sekä veden pinta-, että syvemmässä kerroksessa havaittiin lämpenemistä Suomenlahden keskiosissa. Pintaveden suolaisuuden havaittiin laskeneen pintakerroksessa kolmella neljästä tutkitusta havaintopisteestä, mutta syvemmällä suolaisuuden pienenemistä näkyi vain itäisimmällä havaintopisteellä Suomen itärajan tuntumassa. Meriveden pH:n laskua eli veden happamoitumista havaittiin Suomenlahden länsiosissa sekä pinnassa että syvemmällä.

Merien happamoituminen näkyy myös Itämerellä

”Ilmastonmuutoksen seurauksena merten lämpötila on noussut ja lisääntyvän hiilidioksidipitoisuuden myötä merien pH on laskenut”, tiivistää Ilmatieteen laitoksen tutkija Heidi Pettersson. Itämeren alueella sateiden ja sitä myötä makean veden valumien Itämereen on arvioitu tulevaisuudessa kasvavan. Meren lämpötilan ja suolaisuuden muutokset voivat vahvistaa meren kerrostuneisuutta ja esimerkiksi heikentää meren pystysuoraa sekoittumista.

Kun vesi lämpenee, hiilidioksidin liukeneminen meriveteen hidastuu ja meren hiilen varastointikyky heikkenee. Lämpötilan, suolaisuuden ja happamuuden muutokset vaikuttavat myös meressä elävien lajien elinoloihin ja levinneisyyteen. Itämerellä muutoksia on tutkittu eniten varsinaisella Itämerellä: nykyinen tutkimus keskittyi vähemmän tunnettuun Suomenlahden tilanteeseen.

Tutkimus tehtiin Yrkeshögskolan Novia:n, Åbo Akademi:n ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. Aineistona käytettiin merentutkimusalus Arandalla ja itäisen Suomenlahden rannikkohavaintopaikalla tehtyjä talvikauden lämpötila- ja suolaisuusluotauksia ja pH-mittauksia pintakerroksesta sekä sekoittuneen kerroksen syvemmällä olevasta alaosasta.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Heidi Pettersson, puh. 029 5396246, heidi.pettersson@fmi.fi

Erikoistutkija Pekka Alenius, puh. 029 5396439, pekka.alenius@fmi.fi

Almén , A-K, Glippa O., Pettersson, H., Alenius, P. and Engström-Öst, J.: Changes in wintertime pH and hydrography of the Gulf of Finland (Baltic Sea) with focus on depth layers. Environmental Monitoring and Assessement 189:147. DOI 10.1007/s10661-017-5840-7, 2017. https://link.springer.com/article/10.1007/s10661-017-5840-7

Anna-Karin Almenin väitöskirja aiheesta: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/133983/almen_anna.pdf?sequence=2

Syksy oli poikkeuksellisen sateinen etelärannikolla

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Nurmijärven, Virolahden sekä Hyvinkään havaintoasemilla rikottiin paikkakuntakohtaiset syksyn sademääräennätykset.

Kuva: Antonin Halas.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syksy eli syyskuu-marraskuu oli suuressa osassa maata tavanomaista sateisempi. Uudellamaalla sekä Kymenlaaksossa syksy oli poikkeuksellisen sateinen eli vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Sademääräkertymät olivat etelärannikolla jopa yli 1,5-kertaisia tavanomaiseen nähden.

Pitkäikäisten havaintoasemien osalta syksyn sademäärä rikkoi ennätykset Nurmijärven, Virolahden sekä Hyvinkään havaintoasemilla. Eniten syksyllä satoi Espoon Nuuksiossa: 415,9 mm. Asema on tosin toiminut vasta muutamia vuosia, joten ennätyksestä ei voida Nuuksion osalta puhua.

Epävakaisen sään johdosta syksy oli myös monin paikoin harvinaisen pilvinen.

Syksy oli koko maassa noin asteen tavanomaista lämpimämpi. Edellisen kerran lämpimämpi syksy oli paikkakunnasta riippuen vuonna 2016 tai 2015.

Marraskuu oli leuto ja sateinen

Marraskuu oli suurimmassa osassa maata 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Suurin poikkeama tavanomaiseen nähden oli maan itäosassa, pienin puolestaan Pohjois-Lapissa. Edellisen kerran lämpimämpi marraskuu oli suuressa osassa maata vuonna 2015, tosin osassa Lappia viime vuonna.

Marraskuun ylin lämpötila oli Utössä ja Helsingin Kumpulassa 4. päivänä mitattu 9,8 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 23. päivänä mitattu -28,4 astetta.

Marraskuu oli monin paikoin tavanomaista sateisempi. Etelärannikon läheisyydessä sekä Länsi-Lapissa sademäärät olivat harvinaisen suuria eli ne toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 10 vuodessa. Eniten satoi Kouvolan Anjalassa, 130,4 mm, ja vähiten Enontekiön Näkkälässä, 31,3 mm.

Aurinko paistoi suuressa osassa maata tavanomaisen verran, mikä marraskuussa tarkoittaa tosin vain 20–40 tuntia. Lunta oli maassa kuukauden päättyessä muualla paitsi maan etelä- ja länsiosassa. Eniten lunta oli Kittilän Kenttärovan asemalla, 57 senttimetriä.

Lisätietoja:

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto
http://www.ilmastokatsaus.fi/