Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää arktisille alueille

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Otsikko on WMO:n lanseeraamaan polaarivuoden pääviesti, jonka tavoitteena on parantaa polaarialueilla olevaa säähavaintoverkostoa ja saada näin lisätietoa alueen säästä ja ilmastosta. Polaarialueiden muutokset vaikuttavat koko maapallon ilmastoon.


Kuva: WMO/Yopp.

WMO on julkistanut aloittaneensa kahden vuoden mittaisen Polaarivuoden, jonka tavoitteena on parantaa sää, ilmasto-, ja jääennusteita sekä Arktisella että Antarktisella alueella. Ilmatieteen laitos osallistuu Polaarivuoteen sekä havaintoja tekemällä että ennustemalleja kehittämällä. Sodankylässä ja koko pohjoiskalotin alueella järjestetään tehostettuja kampanjoita, joissa tuulen, lämpötilan, ja kosteuden pystyjakaumia mitataan radioluotauspallojen avulla tavanomaista useammin. Luotauskampanjoilla kerätään tarkempaa tietoa ilmakehästä säänennustusmallien alkutilan määrittämiseksi. Sää- ja merijääennusteita varten myös meren tila on määritettävä paremmin. Sitä varten Ilmatieteen laitos yhdessä muiden tutkimuslaitosten kanssa asentaa Pohjoiselle jäämerelle poijuja, joilla mitataan jään liikkeitä sekä lumen ja jään paksuutta ja lämpötilaa. Lisäksi parannetaan satelliiteista saatavan informaation käyttöä Arktisen merenkulun tukemiseen. Se edellyttää mm. satelliitteihin tukeutuvien tiedonsiirtojärjestelmien kehitystä.

Polaarivuoden tavoitteena on täyttää tietoaukkoja, joita polaarialueiden tutkimuksessa vielä on olemassa. Polaarialueiden paremmalla tuntemisella on kaksi tarkoitusta. Tavoitteena on tietysti edistää turvallisuutta ja vähentää ympäristöriskejä sitä mukaa kun esimerkiksi kalastus, matkailu ja meriliikenne lisääntyvät polaarialueilla. Toisena tärkeänä tavoitteena on ymmärtää, kuinka ilmastonmuutos muuttaa polaarialueita ja miten muutos vaikuttaa muuhun maapalloon.
”Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää vain arktisille alueille, vaan sillä on vaikutuksia koko maapalloon”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen projektipäällikkö Johanna Ekman.

Kattavampi havaintoverkosto kaikkien etu

Ensimmäinen Polaarivuoden tavoite on edistää turvallista toimintaa ja auttaa tutkijoita jatkamaan tutkimusta näillä alueilla. ”Sään ennustaminen näille alueille ei ole vielä kovin helppoa johtuen havaintoasemien vähäisyydestä. Säähavainnot helpottavat tarkempien ennusteiden tekemistä ja ovat siten perusta turvalliselle toiminnalle”, Ekman sanoo.

Polaarivuoden toisena tavoitteena on tutkia, miten arktisilla alueilla voimakkaimmin vaikuttava ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan muuhun maapalloon. Tutkimuksissa on yhä selvemmin havaittu, että polaarialueiden lämpenemisellä ja jäiden sulamisella on vaikutuksia laajempien meri- ja ilmavirtojen käyttäytymiseen. Muutokset ilmavirtauksissa voivat lisätä sään ääri-ilmiöitä muualla maailmassa.

Meteorologinen yhteistyö Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeä teema

Suomi sai Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden tuleviksi kahdeksi vuodeksi. Suomi on nostanut meteorologisen yhteistyön yhdeksi kehityskohteekseen puheenjohtajuuskauden aikana. ”Arktisen alueen muuttuviin olosuhteisin varautuminen edellyttää nykyistä parempaa sää-, ilmasto-, jää- ja meriolosuhteiden ymmärtämistä sekä alueen pitkäjänteistä havainnointia, jota on tärkeää kehittää kansainvälisenä yhteistyönä. Tämä mahdollistaa arktisella alueella tapahtuvien muutosten tutkimuksen ja palveluiden kehittämisen arktisen toiminnan tarpeisiin. Arktisen neuvoston puheenjohtajuus tarjoaa meille erinomaisen mahdollisuuden rakentaa pysyvään kansainväliseen yhteistyön perustuvia verkostoja ja rakenteita”, toteaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. Havaintotietojen avulla tutkijoiden on mahdollista tuottaa päätöksentekijöille luotettavaa tietoa ilmastonmuutoksen etenemisestä ja vaikutuksista.

Maailman Ilmatieteen järjestö WMO hyväksyttiin Arktisen neuvoston tarkkailijajäseneksi Arktisen neuvoston kokouksessa Fairbanksissa viime viikolla. Fairbanksissa aikaansaatu deklaraatio löytyy osoitteesta: https://oaarchive.arctic-council.org/handle/11374/1910

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Johanna Ekman, puh. 029 539 2079, johanna.ekman@fmi.fi

http://ilmatieteenlaitos.fi/arktinen-neuvosto

WMO:n tiedote: https://public.wmo.int/en/media/press-release/year-of-polar-prediction-%E2%80%93-from-research-improved-environmental-safety

WMO:n Polar prediction video: https://www.youtube.com/watch?v=fMKo5zlzx9A&feature=youtu.be

Sää poikkeuksellisen kylmää vuodenaikaan nähden

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa sää on ollut viime päivinä suuressa osassa maata ollut vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmää. Lumikuurot toukokuussa eivät kuitenkaan ole aivan poikkeuksellisia.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Viime yönä koko maassa oli pakkasta. Alin lämpötila mitattiin Lappeenrannassa Konnunsuon asemalla, missä alin mitattu lämpötila oli -8,0 astetta. Maan eteläosassa alimmat lämpötilat olivat monin paikoin -3 ja -6 asteen välillä, mikä on vuodenaikaan nähden poikkeuksellista eli toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Myös maan keski- ja pohjoisosassa lämpötilat ovat olleet harvinaisen alhaisia.

Toukokuun pitkäaikaiset keskilämpötilat vaihtelevat Etelä-Suomen noin 10 asteesta Lapin pariin asteeseen. Viime vuonna toukokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata 3-5 astetta tavanomaista korkeampi ja toukokuussa 20 havaintoasemalla rikottiin toukokuun kaikkien aikojen keskilämpötilaennätys. Erityisesti maan länsiosassa toukokuu oli harvinaisen lämmin, eli se toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa.

Viime päivinä aivan etelässäkin asti on satanut lumikuuroja. Toukokuun alkupuolen lumisateet eivät ilmiönä ole jokavuotisia, mutta toisaalta eivät poikkeuksellisiakaan. Muun muassa äitienpäivänä 14.5.1995 lunta ja räntää satoi maan etelä- ja keskiosassa paikoin runsaasti. Myös vuonna 1981 toukokuun alkupäivinä lumi- ja räntäsateita tuli maan etelä- ja keskiosassa.

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin mukaan Suomessa vallitsee loppuviikolle asti kylmä säätyyppi. Paikoin tulee edelleen lumi- tai räntäkuuroja, loppuviikolla myös vesikuuroja. Päivän ylin lämpötila on aluksi +2 ja +8, pohjoisessa -1 ja +4 asteen välillä. Tämänhetkisen ennusteen mukaan viikonlopun jälkeen sää näyttäisi lämpenevän hiukan.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

http://ilmatieteenlaitos.fi/toukokuu

Kolea huhtikuu oli lumisateiden ja lumirakeiden sävyttämä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Huhtikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuu oli suuressa osassa maata 1-2 astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempi. Edellisen kerran vastaavanlainen huhtikuu oli maan eteläosassa vuonna 2013, maan keskiosassa vuonna 2003 ja pohjoisessa vuonna 1998.

Huhtikuu alkoi lämpimänä, mutta päättyi koleana

Huhtikuun alkupuolella mitattiin varsin keväisiä lämpötiloja ja ylin lämpötila oli Hattulassa kuukauden 10. päivänä mitattu 14,4 astetta. Samoihin aikoihin eli 9. huhtikuuta mitattiin Utsjoen Kevojärvellä kuukauden alimmaksi lämpötilaksi -25,8 astetta. Huhtikuun loppupuoli oli puolestaan selvästi tavanomaista koleampi ja lumisateita esiintyi etelärannikkoa myöten aina vappuaattoon saakka. Kylmän ilman myötä myös 1-2 cm kokoisia lumirakeita esiintyi epätavallisen paljon sadekuurojen yhteydessä.

Kainuussa poikkeuksellisen sateista

Suuressa osassa maata huhtikuu oli tavanomaista sateisempi. Maan keskivaiheilla oli erityisen sateista ja Kainuussa sademäärät olivat yli kaksinkertaisia pitkän ajan keskiarvoon nähden. Eniten satoi Puolangan Kotilassa 93,8 millimetriä ja vähiten Enontekiön Näkkälässä 14,7 mm.

Lunta oli kuukauden viimeisenä päivänä tavanomaisesta poiketen lähes koko maassa. Edellisen kerran oli vappuna lunta maassa osassa Etelä-Suomea vuosina 2014 ja 2007.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Huhtikuun säätilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu

Ilmastokatsaus-verkkolehti: http://www.ilmastokatsaus.fi/

%d bloggers like this: