Väitös: Ilmaston lämpeneminen voi muuttaa kasviplanktonyhteisön koostumusta ja vähentää ravintoketjun ylemmille tuotantotasoille siirtyvää ravinnon määrää

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]

Ilmaston lämpeneminen muuttaa meren kasviplanktonyhteisöjen koostumusta. ”Esimerkiksi Itämeren ekosysteemissä kevätkukintaa dominoivat piilevät voivat menettää valta-asemansa panssarisiimaleville. Tutkimukseni mukaan se voi heikentää ulapalla tapahtuvaa eloperäisen aineksen hajotustoimintaa ja vähentää ravintoketjun ylemmille tuotantotasoille siirtyvän ravinnon määrää,” sanoo tutkija, M.Sc. María Teresa Camarena Gómez Suomen ympäristökeskuksesta. Hän on keskiviikkona 10.4.2019 Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan tutkinut piilevien ja panssarisiimalevien vaikutusta bakteeriyhteisön rakenteeseen ja dynamiikkaan.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa meriekosysteemeihin maailmanlaajuisesti. Kohoavat pintalämpötilat muuttavat kasviplanktonyhteisöjen koostumusta, ja tietyissä ekosysteemeissä kevätkukintaa dominoivat piilevät voivat osin tai kokonaan menettää valta-asemansa panssarisiimaleville.

Piilevät ja panssarisiimalevät eroavat toisistaan niiden vapauttaman liuenneen eloperäisen aineen laadun ja määrän suhteen. Liuenneen eloperäisen aineen laatu ja määrä vaikuttaa ekosysteemien bakteeriyhteisöjen lajistoon ja toimintaan ja edelleen mikrobisilmukan kautta kulkevan hiilen määrään.


María Teresa Camarena Gómez tutki piilevien ja panssarisiimalevien vaikutusta bakteeriyhteisön rakenteeseen ja dynamiikkaan kokeellisesti ja kenttätutkimuksin Chilen rannikolla ja Itämerellä.

SYKEn merikeskuksessa työskentelevän M.Sc. María Teresa Camarena Gómezin väitöskirjatutkimuksen päätavoitteena oli arvioida kokeellisesti ja kenttätutkimuksin piilevien ja panssarisiimalevien vaikutusta bakteeriyhteisön rakenteeseen ja dynamiikkaan. Tutkimusta tehtiin Itämeren ja Chilen rannikolla sijaitsevan Humboldtin merivirran alueen ekosysteemeissä. Molemmilla alueilla nämä pii- ja panssarisiimaleväryhmät ovat vallitsevia kukinnan kasviplanktonlajistossa.

Molemmissa tutkituissa ekosysteemeissä kasviplanktonyhteisön lajisto ja kukinnan vaihe vaikuttivat selvästi bakteeriyhteisön rakenteeseen ja dynamiikkaan. Kaikissa tutkimuksissa hallitseva bakteeriluokka oli alphaproteobakteerit, pääosin SAR11-kladiin ja Rhodobacteraceae-heimoon kuuluvat bakteerit. Kopiotrofiset eli ravinteikkaassa ympäristössä viihtyvät bakteerit olivat runsaslukuisia ennen kevätkukintaa ja assosioituivat panssarisiimaleviin, kun taas vähäravinteisessa ympäristössä viihtyvien oligotrofisten bakteerien runsaudet olivat suorassa yhteydessä tiettyihin piilevälajeihin. Itämerellä havaittiin lisäksi, että piilevien vapauttama liuennut eloperäinen aines kiihdytti kevätkukintojen aikana tuottavampien bakteeriyhteisöjen muodostumista, mikä näkyi kopiotrofisten bakteerien dominoimien bakteeriyhteisöjen korkeampana tuotantona verrattuna SAR11-valtaisiin yhteisöihin.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että muutokset piilevien ja panssarisiimalevien määräsuhteissa kevätkukinnan aikana vaikuttavat hyvin todennäköisesti bakteeriyhteisön rakenteeseen ja toimintaan. Tietyt piilevälajit edistävät kopiotrofisten bakteerien kasvua, mikä näkyy korkeana bakteerituotantona ja kertoo eloperäisen aineen tehokkaasta kierrätyksestä veden pintakerroksessa.. Panssarisiimalevien yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä saattaa heikentää tätä ulapalla tapahtuvaa eloperäisen aineksen kierrätystä ja vähentää ravintoketjun ylemmille tuotantotasoille siirtyvää ravinnon määrää.

M.Sc. María Teresa Camarena Gómez väittelee 10.4.2019 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Diatoms, dinoflagellates and their distinct effects on the structure and function of the bacterioplankton”. Väitöstilaisuus pidetään Viikin kampuksella, osoitteessa Raisio-Sali (Is B2), Latokartanonkaari 7. Vastaväittäjänä on professori Jarone Pinhassi Linnaeus Universitystä ja kustoksena professori Sakari Kuikka.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Walter and Andrée de Nottbeck Foundation Scientific Reports.

  • Linkki sähköiseen väitöskirjaan:
    Diatoms, dinoflagellates and their distinct effects on the structure and function of the bacterioplankton
  • Lisätietoja (in English or Spanish):

    Tutkija, M.Sc. María Teresa Camarena Gómez
    Suomen ympäristökeskus SYKE, merikeskus
    Puh. +358 40 1823 179
    Sähköposti: maria.camarena@ymparisto.fi

    Maaliskuu oli lauha ja paikoin poikkeuksellisen sateinen

    [Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

    Maaliskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +1 asteesta Pohjois-Lapin noin -9 asteeseen.


    Kuva: Heidi Pettersson

    Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli suuressa osassa maata 1–2 astetta tavanomaista leudompi. Näin leuto maaliskuu ei kuitenkaan ole harvinainen, vaan toistuu keskimäärin useamman kerran vuosikymmenessä. Ainoastaan Keski- ja Pohjois-Lapissa kuukauden keskilämpötila oli lähellä tavanomaista tai hieman sen alle.

    Maaliskuun ylin lämpötila oli Ahvenanmaan Jomalassa kuukauden 29. päivänä mitattu 13,4 astetta. Alin lämpötila oli puolestaan Utsjoen Kevojärvellä 2. päivänä mitattu -37,9 astetta.

    Idässä ja pohjoisessa oli paikoin poikkeuksellisen sateista

    Useita matalapaineita liikkui maaliskuun aikana maamme yli. Näiden vuoksi maaliskuu oli suuressa osassa maata tavanomaista sateisempi. Idässä ja pohjoisessa kuukauden sademäärä oli paikoin jopa poikkeuksellisen suuri eli vastaava toistuu harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä mitattiin aseman yli 100-vuotisen havaintohistorian suurin maaliskuun sademäärä, 66,6 millimetriä. Kuukauden suurin sademäärä mitattiin Puolangan Paljakassa, 85,3 millimetriä. Vähiten satoi Utsjoen Kevolla, missä kuukauden sademäärä jäi 11,0 millimetriin.

    Lunta oli kuukauden lopulla Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä yleisesti puolesta metristä metriin ja muualla maassa pääosin 10–50 senttimetriä. Etelä- ja länsirannikon läheisyydessä oli monin paikoin lumetonta. Lumensyvyydet olivat kuukauden vaihtuessa tavanomaista pienempiä suuressa osassa maata.

    Lisätietoja:

    Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
    Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)

    Maaliskuun säätilastot

    Sää on harvoin poikkeuksellinen. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen ainoastaan, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi kutsutaan, kun sääilmiön esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

    %d bloggers like this: