Viime viikon ilmastotutkimuksia 36/2011

Tässä joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Ne, jotka seuraavat meitä Twitterissä tai Facebookissa ovat saattaneet jo nähdä ainakin osan näistä.

Yksittäisten jäätiköiden tutkimusta

Jäätiköistä kiinnostuneiden kannattaa katsoa jäätikköartikkelien listaus jäätikkötutkija Mauri Pellon blogista ”From a Glaciers Perspective”.

Arktisen monivuotisen merijään muutoksien syyt

Uudessa artikkelissa tarkastellaan miten monivuotinen merijää on muuttunut arktisilla alueilla ja lisäksi käsitellään muutoksien mahdollisia syitä.

Lähde: Igor V. Polyakov, Ronald Kwok, and John E. Walsh, Bulletin of the American Meteorological Society 2011, doi: 10.1175/BAMS-D-11-00070.1. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Pohjois-Amerikan suurien järvien jääpeite on vähentynyt

Uudessa tutkimuksessa on tarkasteltu Pohjois-Amerikan suurien järvien jääpeitettä satelliittimittauksien avulla vuosien 1973 ja 2010 välillä. Jääpeite on vähentynyt vuoden 1973 jälkeen merkitsevästi kaikilla tutkituilla järvillä. Kokonaisuudessaan järvien jääpeite väheni 71 prosenttia. Ontariojärvellä jääpeite väheni eniten (88 prosenttia) ja vähiten St. Clair -järvellä (37 prosenttia). Jääpeitteen muutokset ovat pääosin selitettävissä arktisen oskillaation ja ENSOn (El Niño Southern Oscillation) muutoksilla.

Lähde: Jia Wang, Xuezhi Bai, Haohuo Hu, Anne Clites, Marie Colton, and Brent Lofgren, Temporal and spatial variability of Great Lakes ice cover, 1973–2010, Journal of Climate 2011, doi: 10.1175/2011JCLI4066.1. [tiivistelmä]

Merijään väheneminen on lisännyt arktisten alueiden rannikkojen eroosiota

Eroosio on kiihtynyt Beaufortinmeren rannikoilla viimeisen 50 vuoden aikana. Samaan aikaan arktisilla alueilla merijää on vähentynyt. Uudessa tutkimuksessa tarkastellaan näiden kahden mahdollista yhteyttä mallisimulaatioilla ja tuloksien mukaan yhteys on olemassa. Merijään väheneminen paljastaa rannikkoa aallokon kulutukselle pidemmäksi ajaksi kuin aikaisemmin.

Lähde: Overeem, I., R. S. Anderson, C. W. Wobus, G. D. Clow, F. E. Urban, and N. Matell (2011), Sea ice loss enhances wave action at the Arctic coast, Geophys. Res. Lett., 38, L17503, doi:10.1029/2011GL048681. [tiivistelmä]

Mallien kyky toistaa 1900-luvun lämpötilakehitys

Uusi tutkimus analysoi ilmastomallien kykyä toistaa 1900-luvun lämpötilakehitys ja lämpötilaan vaikuttavat tekijät (ilmastopakotteet ja takaisinkytkennät). Mallien välillä on suuria eroja, mutta yleisesti ottaen ne toistavat 1900-luvun lämpötilakehityksen hyvin. Artikkelissa kerrotaan tarkemmin eri mallien heikkoudet ja niitä aiheuttavat tekijät.

Lähde: Crook, J. A., and P. M. Forster (2011), A balance between radiative forcing and climate feedback in the modeled 20th century temperature response, J. Geophys. Res., 116, D17108, doi:10.1029/2011JD015924. [tiivistelmä]

Lämpimät yöt ovat lisääntyneet globaalisti

Uudessa tutkimuksessa on analysoitu lämpimien öiden esiintymistä 1900-luvun jälkipuoliskolla. Tutkimuksen tuloksien mukaan lämpimät yöt ovat lisääntyneet sekä keskimäärin globaalisti että monilla yksittäisillä alueilla. Tutkituilla 13 alueella ympäri maailman keskimääräinen lämpimien öiden lukumäärä lisääntyi. Mallisimulaatioiden perusteella luonnollinen vaihtelu ei voi selittää koko muutosta, vaan suuri osa tästä muutoksesta näyttää johtuvan kasvihuonekaasujen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä.

Lähde: Morak, S., G. C. Hegerl, and J. Kenyon (2011), Detectable regional changes in the number of warm nights, Geophys. Res. Lett., 38, L17703, doi:10.1029/2011GL048531. [tiivistelmä]

Laivojen peräaallokolla on pieni ilmastoa viilentävä vaikutus

Maapallon pinnan heijastusominaisuudet vaikuttavat voimakkaasti ilmastoon ja siksi muutokset pinnassa voivat aiheuttaa muutoksia ilmastoon. Uuden tutkimuksen mukaan laivojen peräaallokot lisäävät meren heijastuskykyä ja näin ollen viilentävät ilmastoa. Laivan peräaallokko saattaa kasvattaa heijastuneen auringonvalon määrää yli sadalla prosentilla, mutta globaali vaikutus ilmastoon on kuitenkin pieni (noin -0.14 milliwattia per neliömetri).

Lähde: Gatebe, C. K., E. Wilcox, R. Poudyal, and J. Wang (2011), Effects of ship wakes on ocean brightness and radiative forcing over ocean, Geophys. Res. Lett., 38, L17702, doi:10.1029/2011GL048819. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Intian valtameri vuotaa lämpöä Atlantin valtamereen

Ilmaston lämmetessä merien pintakerrokset lämpenevät myös. Tämän olisi pitänyt vahvistaa lämmön kulkeutumista Intian valtamerestä Atlantin valtamereen 1900-luvun aikana. Tämän seurauksena Atlantin valtameressä pitäisi näkyä ylimääräistä lämpenemistä. Merien lämpötilamittaukset osoittavat, että Atlantin valtameri on todella lämmennyt muita valtameriä enemmän. Uudessa tutkimuksessa tilannetta on tutkittu malleilla ja tuloksien mukaan Atlantin valtameren lämpeneminen 1950-luvulta lähtien on johtunut suurelta osin Intian valtamerestä kulkeutuvasta lämmöstä. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että Atlantin valtameren lämpeneminen ei johdu pelkästään Intian valtameren pintakerroksien lämpenemisestä, vaan myös merien välisen virtauksen voimistumisesta.

Lähde: Lee, S.-K., W. Park, E. van Sebille, M. O. Baringer, C. Wang, D. B. Enfield, S. G. Yeager, and B. P. Kirtman (2011), What caused the significant increase in Atlantic Ocean heat content since the mid-20th century?, Geophys. Res. Lett., 38, L17607, doi:10.1029/2011GL048856. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Lämpötilan ja kuolleisuuden välillä on yhteys Koreassa

Uudessa tutkimuksessa on löydetty yhteys lämpötilan ja kuolleisuuden välillä Koreassa. Lämpötilamaksimit ja -minimit molemmat aiheuttavat lisääntynyttä kuolleisuuden riskiä, mutta kuolleisuuden riski näyttää olevan hiukan suurempi korkeissa lämpötiloissa kuin matalissa lämpötiloissa. Joissakin tietyissä ihmisryhmissä riski oli erityisen suuri (esimerkiksi vanhukset).

Lähde: Ji-Young Son et al 2011, Vulnerability to temperature-related mortality in Seoul, Korea, Environ. Res. Lett. 6 034027 doi: 10.1088/1748-9326/6/3/034027. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Dessler paljastaa Spencerin käyttäneen kirsikanpoimintaa datasetin valinnassa

Myytti siitä, että pilvien muutokset olisivat aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen kumotaan uudessa tutkimuksessa. Tutkimuksessa osoitetaan lukuisia virheitä tänä vuonna julkaistuista Lindzenin ja Choin sekä Spencerin ja Braswellin tutkimuksista. Virheistä ehkä räikein on se, että Spencer ja Braswell ovat käyttäneet vain yhtä, parhaiten heidän argumentteihinsa sopivaa, mittaussarjaa monista tarjolla olevista maapallolta lähtevän energian mittaussarjoista.

Lähde: Dessler, A. E. (2011), Cloud variations and the Earth’s energy budget, Geophys. Res. Lett., doi:10.1029/2011GL049236, in press. [tiivistelmä]

Myöhään pesivien sorsien populaatio vähenee eniten ilmaston lämmetessä

Uudessa tutkimuksessa on vertailtu aikaisin (esimerkiksi sinisorsa) ja myöhään pesivien (esimerkiksi sotkat) sorsalintujen menestymista pesinnässä ilmaston lämmetessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sorsalintujen populaation kasvua ja lumipeitteen sulamisajankohtaa keväällä. Lisäksi tilanteen kehittymistä tulevaisuudessa tutkittiin mallisimulaatioilla. Tuloksista käy ilmi, että myöhään pesivillä sorsalinnuilla populaation kasvu on yhteydessä lumen sulamiseen keväällä siten, että lumen sulamisen aikaistuessa populaation kasvu hidastuu. Aikaisin pesivillä sorsalinnuilla lumen sulamisen ajankohta ei näyttänyt vaikuttavan paljoakaan populaation kasvuun ja vähäinenkin vaikutus oli päinvastaiseen suuntaan kuin myöhään pesivillä sorsalinnuilla, eli aikaisin pesivillä sorsalinnuilla populaatio kasvu nopeutui hiukan lumen sulamisen aikaistuessa. Tuloksien mukaan myöhään pesivien sorsalintujen populaatiot näyttävät siis vähenevän eniten lämpenevässä ilmastossa.

Lähde: Mark C. Drever, Robert G. Clark, Chris Derksen, Stuart M. Slattery, Peter Toose, Thomas D. Nudds, Population Vulnerability to Climate Change Linked to Timing of Breeding in Boreal Ducks, Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2011.02541.x. [tiivistelmä]

%d bloggaajaa tykkää tästä: