Tässä joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Ne, jotka seuraavat meitä Twitterissä tai Facebookissa ovat saattaneet jo nähdä ainakin osan näistä.
Yksittäisten jäätiköiden tutkimusta
Jäätiköistä kiinnostuneiden kannattaa katsoa jäätikköartikkelien listaus jäätikkötutkija Mauri Pellon blogista ”From a Glaciers Perspective”.
Arktisen monivuotisen merijään muutoksien syyt
Uudessa artikkelissa tarkastellaan miten monivuotinen merijää on muuttunut arktisilla alueilla ja lisäksi käsitellään muutoksien mahdollisia syitä.
Lähde: Igor V. Polyakov, Ronald Kwok, and John E. Walsh, Bulletin of the American Meteorological Society 2011, doi: 10.1175/BAMS-D-11-00070.1. [tiivistelmä, koko artikkeli]
Pohjois-Amerikan suurien järvien jääpeite on vähentynyt
Uudessa tutkimuksessa on tarkasteltu Pohjois-Amerikan suurien järvien jääpeitettä satelliittimittauksien avulla vuosien 1973 ja 2010 välillä. Jääpeite on vähentynyt vuoden 1973 jälkeen merkitsevästi kaikilla tutkituilla järvillä. Kokonaisuudessaan järvien jääpeite väheni 71 prosenttia. Ontariojärvellä jääpeite väheni eniten (88 prosenttia) ja vähiten St. Clair -järvellä (37 prosenttia). Jääpeitteen muutokset ovat pääosin selitettävissä arktisen oskillaation ja ENSOn (El Niño Southern Oscillation) muutoksilla.
Lähde: Jia Wang, Xuezhi Bai, Haohuo Hu, Anne Clites, Marie Colton, and Brent Lofgren, Temporal and spatial variability of Great Lakes ice cover, 1973–2010, Journal of Climate 2011, doi: 10.1175/2011JCLI4066.1. [tiivistelmä]
Merijään väheneminen on lisännyt arktisten alueiden rannikkojen eroosiota
Eroosio on kiihtynyt Beaufortinmeren rannikoilla viimeisen 50 vuoden aikana. Samaan aikaan arktisilla alueilla merijää on vähentynyt. Uudessa tutkimuksessa tarkastellaan näiden kahden mahdollista yhteyttä mallisimulaatioilla ja tuloksien mukaan yhteys on olemassa. Merijään väheneminen paljastaa rannikkoa aallokon kulutukselle pidemmäksi ajaksi kuin aikaisemmin.
Lähde: Overeem, I., R. S. Anderson, C. W. Wobus, G. D. Clow, F. E. Urban, and N. Matell (2011), Sea ice loss enhances wave action at the Arctic coast, Geophys. Res. Lett., 38, L17503, doi:10.1029/2011GL048681. [tiivistelmä]
Mallien kyky toistaa 1900-luvun lämpötilakehitys
Uusi tutkimus analysoi ilmastomallien kykyä toistaa 1900-luvun lämpötilakehitys ja lämpötilaan vaikuttavat tekijät (ilmastopakotteet ja takaisinkytkennät). Mallien välillä on suuria eroja, mutta yleisesti ottaen ne toistavat 1900-luvun lämpötilakehityksen hyvin. Artikkelissa kerrotaan tarkemmin eri mallien heikkoudet ja niitä aiheuttavat tekijät.
Lähde: Crook, J. A., and P. M. Forster (2011), A balance between radiative forcing and climate feedback in the modeled 20th century temperature response, J. Geophys. Res., 116, D17108, doi:10.1029/2011JD015924. [tiivistelmä]
Lämpimät yöt ovat lisääntyneet globaalisti
Uudessa tutkimuksessa on analysoitu lämpimien öiden esiintymistä 1900-luvun jälkipuoliskolla. Tutkimuksen tuloksien mukaan lämpimät yöt ovat lisääntyneet sekä keskimäärin globaalisti että monilla yksittäisillä alueilla. Tutkituilla 13 alueella ympäri maailman keskimääräinen lämpimien öiden lukumäärä lisääntyi. Mallisimulaatioiden perusteella luonnollinen vaihtelu ei voi selittää koko muutosta, vaan suuri osa tästä muutoksesta näyttää johtuvan kasvihuonekaasujen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä.
Lähde: Morak, S., G. C. Hegerl, and J. Kenyon (2011), Detectable regional changes in the number of warm nights, Geophys. Res. Lett., 38, L17703, doi:10.1029/2011GL048531. [tiivistelmä]
Laivojen peräaallokolla on pieni ilmastoa viilentävä vaikutus
Maapallon pinnan heijastusominaisuudet vaikuttavat voimakkaasti ilmastoon ja siksi muutokset pinnassa voivat aiheuttaa muutoksia ilmastoon. Uuden tutkimuksen mukaan laivojen peräaallokot lisäävät meren heijastuskykyä ja näin ollen viilentävät ilmastoa. Laivan peräaallokko saattaa kasvattaa heijastuneen auringonvalon määrää yli sadalla prosentilla, mutta globaali vaikutus ilmastoon on kuitenkin pieni (noin -0.14 milliwattia per neliömetri).
Lähde: Gatebe, C. K., E. Wilcox, R. Poudyal, and J. Wang (2011), Effects of ship wakes on ocean brightness and radiative forcing over ocean, Geophys. Res. Lett., 38, L17702, doi:10.1029/2011GL048819. [tiivistelmä, koko artikkeli]
Intian valtameri vuotaa lämpöä Atlantin valtamereen
Ilmaston lämmetessä merien pintakerrokset lämpenevät myös. Tämän olisi pitänyt vahvistaa lämmön kulkeutumista Intian valtamerestä Atlantin valtamereen 1900-luvun aikana. Tämän seurauksena Atlantin valtameressä pitäisi näkyä ylimääräistä lämpenemistä. Merien lämpötilamittaukset osoittavat, että Atlantin valtameri on todella lämmennyt muita valtameriä enemmän. Uudessa tutkimuksessa tilannetta on tutkittu malleilla ja tuloksien mukaan Atlantin valtameren lämpeneminen 1950-luvulta lähtien on johtunut suurelta osin Intian valtamerestä kulkeutuvasta lämmöstä. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että Atlantin valtameren lämpeneminen ei johdu pelkästään Intian valtameren pintakerroksien lämpenemisestä, vaan myös merien välisen virtauksen voimistumisesta.
Lähde: Lee, S.-K., W. Park, E. van Sebille, M. O. Baringer, C. Wang, D. B. Enfield, S. G. Yeager, and B. P. Kirtman (2011), What caused the significant increase in Atlantic Ocean heat content since the mid-20th century?, Geophys. Res. Lett., 38, L17607, doi:10.1029/2011GL048856. [tiivistelmä, koko artikkeli]
Lämpötilan ja kuolleisuuden välillä on yhteys Koreassa
Uudessa tutkimuksessa on löydetty yhteys lämpötilan ja kuolleisuuden välillä Koreassa. Lämpötilamaksimit ja -minimit molemmat aiheuttavat lisääntynyttä kuolleisuuden riskiä, mutta kuolleisuuden riski näyttää olevan hiukan suurempi korkeissa lämpötiloissa kuin matalissa lämpötiloissa. Joissakin tietyissä ihmisryhmissä riski oli erityisen suuri (esimerkiksi vanhukset).
Lähde: Ji-Young Son et al 2011, Vulnerability to temperature-related mortality in Seoul, Korea, Environ. Res. Lett. 6 034027 doi: 10.1088/1748-9326/6/3/034027. [tiivistelmä, koko artikkeli]
Dessler paljastaa Spencerin käyttäneen kirsikanpoimintaa datasetin valinnassa
Myytti siitä, että pilvien muutokset olisivat aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen kumotaan uudessa tutkimuksessa. Tutkimuksessa osoitetaan lukuisia virheitä tänä vuonna julkaistuista Lindzenin ja Choin sekä Spencerin ja Braswellin tutkimuksista. Virheistä ehkä räikein on se, että Spencer ja Braswell ovat käyttäneet vain yhtä, parhaiten heidän argumentteihinsa sopivaa, mittaussarjaa monista tarjolla olevista maapallolta lähtevän energian mittaussarjoista.
Lähde: Dessler, A. E. (2011), Cloud variations and the Earth’s energy budget, Geophys. Res. Lett., doi:10.1029/2011GL049236, in press. [tiivistelmä]
Myöhään pesivien sorsien populaatio vähenee eniten ilmaston lämmetessä
Uudessa tutkimuksessa on vertailtu aikaisin (esimerkiksi sinisorsa) ja myöhään pesivien (esimerkiksi sotkat) sorsalintujen menestymista pesinnässä ilmaston lämmetessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sorsalintujen populaation kasvua ja lumipeitteen sulamisajankohtaa keväällä. Lisäksi tilanteen kehittymistä tulevaisuudessa tutkittiin mallisimulaatioilla. Tuloksista käy ilmi, että myöhään pesivillä sorsalinnuilla populaation kasvu on yhteydessä lumen sulamiseen keväällä siten, että lumen sulamisen aikaistuessa populaation kasvu hidastuu. Aikaisin pesivillä sorsalinnuilla lumen sulamisen ajankohta ei näyttänyt vaikuttavan paljoakaan populaation kasvuun ja vähäinenkin vaikutus oli päinvastaiseen suuntaan kuin myöhään pesivillä sorsalinnuilla, eli aikaisin pesivillä sorsalinnuilla populaatio kasvu nopeutui hiukan lumen sulamisen aikaistuessa. Tuloksien mukaan myöhään pesivien sorsalintujen populaatiot näyttävät siis vähenevän eniten lämpenevässä ilmastossa.
Lähde: Mark C. Drever, Robert G. Clark, Chris Derksen, Stuart M. Slattery, Peter Toose, Thomas D. Nudds, Population Vulnerability to Climate Change Linked to Timing of Breeding in Boreal Ducks, Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2011.02541.x. [tiivistelmä]
12.9.2011 13.06
Mitähän se Dessler paljastaa kun juttu on edelleen in press, kun varsinaisessa Spencer/Braswell tutkimuksessa todetaan: ”We will use the same SSF Edition 2.5 monthly gridpoint radiative flux dataset used by D10, updated through June 2010, from which D10 claimed evidence for positive cloud feedback.” eli, että S/B on käyttänyt samaa dataa kuin Dessler käytti vuoden 2010 julkaisussaan. Olenko ehkä ymmärtänyt asian väärin?
Desslerin draft paperissa ei mainita cherry-picking, mistä siis moinen on ilmestynyt kuvaan. D10 kritisoi mallien valintaa 6 mallia 14 asemesta. Spencer selittää, että kuvan selkeyden vuoksi mukaan on otettu 3 alinta tulosta ja kolme ylintä tulosta. Spenceriltä löytyy nyt kuva, jossa kaikki 14 mallia esitetään: http://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/AR4-models-vs-CERES-lag-regression-Net-flux.png
12.9.2011 13.22
Vielä edelliseen liittyen. Draft tekstissä ”Cloud variations and the Earth’s energy budget” Dessler kirjoittaa kolmesta huomautuksesta eli eräiden tahojen mukaan räikeistä virheistä:
Firstly, SB11 analyzed 14 models, but they plotted only six models and the particular data set that provided maximum support for their hypothesis. Plotting all of the models and all of the data provide a much different conclusion. Second, some of the models (not plotted by SB11) agree with the observations, which means that the observations are not fundamentally inconsistent with mainstream climate models containing positive net feedbacks. Third, the models that do a good job simulating observations (GFDL CM 2.1, MPI ECHAM5 and MRI CGCM 2.3.2A) are among those that have been identified as realistically reproducing ENSO.
Eli Desslerin argumentit ovat joko väärät tai harhaanjohtavasti valikoidut. Aiheesta löytyy mielenkiintoista luettavaa: http://www.drroyspencer.com/2011/09/the-good-the-bad-and-the-ugly-my-initial-comments-on-the-new-dessler-2011-study/
12.9.2011 13.55
Tuossa jälkimmäisessä lainauksessasi tuo datasettiin liittyvä valinta oli mainittukin, eli oli valittu juuri se datasetti, joka parhaiten tukee heidän hypoteesiaan.
12.9.2011 14.42
Spencer/Braswell toteavat (edellinen kommenttini), että he käyttivät nimenomaan valitsivat SAMAA data kuin mitä Dessler käytti vuoden 2010 kirjoituksessaan ja sillä aineistolla osoittivat, että mallit ja havainnot eivät stemmaa. Totesin myös, että Desslerin kritiikki osuu harhaan kun väittää SB:n valikoimat 3 + 3 mallia eivät vastaa todellisuutta. Kuitenkin, jo edellisessä kommentissani annan linkin Spencerin täydentämään kuvaan, jossa kaikki 14 mallia on esitetty, eikä oikeuta Desslerin virheväittämään.
12.9.2011 15.29
Ei se poista sitä, että he ovat valinneet juuri sen datasetin, joka tukee parhaiten heidän hypoteesiaan. Aina löytyy joku aiempi tutkimus, joka on käyttänyt jotain tiettyä datasettiä ja johon voidaan sitten viitata, että nyt käytämme samaa datasettiä kuin siinä ja siinä tutkimuksessa.
Toisaalta korostat yllä, että Desslerin artikkeli on vasta ”in press” (joka tarkoittaa, että se on jo vertaisarvioitu ja hyväksytty julkaistavaksi), ja toisaalta itse linkittelet vain Spencerin blogikirjoituksiin. Kuvassa, johon linkitit, ei ole epävarmuusrajoja (yleinen piirre ilmastonmuutoksen kieltäjien tutkimusartikkeleissa ja varsinkin blogikirjoitusten kuvaajissa), joten siitä on mahdoton päätellä mitään mielekästä. Sekin kuitenkin vihjaa, että Spencerin ja Braswellin valitsema datasetti poikkeaa täysin muista ja muut datasetit eivät sitten poikkeakaan enää kovin paljon mallien antamista tuloksista.
15.9.2011 20.44
Väärin! S/B nimenomaan valitisvat sen datasetin jota vastapuoli oi käyttänyt heidän aikaisempien tulosten kritisoinnissa. Se että tämä data sattuu uudella laskentatavalla antamaan aiempia käsityksiä romuttavia tuloksia, niin tuskin kyseessä voi olla harkitusta tieteellisestä vääristelystä.
Jos luit Spencerin blogia olisi sinyulle selvinnyt, että S/B ovat kiireesti laatimassa vastinetta, mutta epäilevät, että heidän vastauksensa Desslerin syytteisiin tai väitteisiin ei saa yhtä hämmästyttävän pikaista käsittelyä ja julkaisulupaa tiedejulkaisun toimituksessa kuin Desslerin paperi. Tämä on sitä tieteen vinoutumaa.
16.9.2011 7.21
Joo, se olisikin ok, jos keskitytään vain tarkastamaan ”vastapuolen” tuloksia, mutta Spencer & Braswell keskittyivät käyttämään datasettiä oman hypoteesinsa pönkittämiseen. Heidän johtopäätöksensä ei ollut ”Dessler oli väärässä”, vaan he tekivät yleisiä ilmastojärjestelmään liittyviä johtopäätöksiä. Nyt näemme, että tarjolla olisi ollut monia muita datasettejä ja Spencer & Braswell sattuivat käyttämään juuri sitä, joka tuki parhaiten heidän hypoteesiaan. Ehkä se todella oli vain sattuma, mutta huonoa tiedettä se oli joka tapauksessa.
Oman vastineen mainostaminen etukäteen on hölmöä. Pitäisi mölyt mahassaan, kunnes vastine on julkaistu. Niin muutkin yleensä tekevät. Salaliittoharhat siitä, että Desslerin artikkeli olisi julkaistu poikkeuksellisen nopeasti on kumottu täällä:
http://www.skepticalscience.com/Conspiracy-Dog-whistling-Dessler2011-GRL.html
Desslerin artikkelia nopeampia julkaisuja löytyy siis helposti, eikä Desslerin artikkelin julkaisun nopeus ollut mitenkään poikkeuksellinen. Miksi levittelet tällaisia väitteitä tarkistamatta niitä? Kutsut sitä vielä tieteen vinoutumaksi, mutta nähdäkseni vinoutuma on omalla suunnallasi, koska esität olevasi skeptinen ilmastotiedettä kohtaan, mutta ilmastonmuutoksen kieltäjien tutkimusartikkelien virheitä puolustat kynsin hampain sekä nielet tällaiset väärät väitteet koukkuineen päivineen. Etkö olekaan aito ”skeptikko”?
25.9.2011 21.48
Kylläpä osaat lukea tekstiä omalla tavallasi: ”Joo, se olisikin ok, jos keskitytään vain tarkastamaan “vastapuolen” tuloksia, mutta Spencer & Braswell keskittyivät käyttämään datasettiä oman hypoteesinsa pönkittämiseen.” S/B nimenomaan käyttivät samaa dataa osoittaakseen, että siitä saadaan poikkeavat tulokset. Mitä väärää siinä on?
Miksi oman vastineen mainostaminen on hölmöä. Hehän olivat saaneet ennakkotiedon Desslerin paperista. Siitä Spencer jopa lähetti Desslerille avoimen kirjeen:
http://www.drroyspencer.com/2011/09/an-open-letter-of-encouragement-to-dr-dessler/
Katsoin miten sinun mainostamasi skepticalscience.com pyrkii vähättelemään Desslerin saamaa nopeaa kohtelua. Ehkei se ole historian kaikkein nopein mutta joka tapauksessa poikkeuksellisen nopea ja vieläpä niin, että Sopencerille ei tarjottu vastineen paikkaa samassa julkaisussa kuten on toisinaan tapana.
Et ole vieläkään yksilöinyt S/B:n virheitä, joita olen mukamas niellyt koukkuineen päivineen. Pysyisit edes asiassa. Olet samalla tavalla puolueellinen viittaamasi sivuston kanssa kuin väität minun olevan aidan toisella puolella.
26.9.2011 7.29
Spencer ja Braswell tekivät tuloksistaan yleisiä johtopäätöksiä ilmastojärjestelmää koskien. He eivät pelkästään pyrkineet osoittamaan Desslerin aikaisempaa tutkimusta vääräksi tai kyseistä datasettiä epäilyttäväksi. Jos he olisisvat pyrkineet osoittamaan datasetin poikkeavaksi, niin kyllähän heidän silloin varsinkin olisi pitänyt käyttää myös muita tarjolla olleita datasettejä. He eivät tehneet niin, vaan käyttivät sitä ainoaa, joka ”sattumalta” tuki heidän etukäteisnäkemyksiään.
Taas vääristelet. Minä sanoin, että sen mainostaminen etukäteen on hölmöä. Kuten Spencerin pitäisi tietää, tutkimusartikkelien sisältö saattaa muuttua radikaalisti vertaisarvioinnin yhteydessä. Niistä voi löytyä vakavia virheitä. Sama pätee ”vastineisiin”. Nyt hän kuitenkin mainostaa tätä, vaikkei sitä ole vielä tarkistettu vertaisarvioinnissa.
Nyt sinä pyrit vähättelemään Skeptical Sciencen kirjoituksen sisältöä. Siellähän nimenomaan osoitetaan, ettei Dessler saanut poikkeuksellisen nopeaa kohtelua. Siellä jopa annetaan yksityiskohtaiset todisteet siitä.
Desslerin tutkimus julkaistiin toisessa julkasussa kuin Spencerin ja Braswellin. Vastineen mahdollisuutta olisi normaalikäytäntöjen mukaisesti tarjottu vain silloin, jos Dessler olisi tehnyt asiasta kommentin samaan julkaisuun, jossa Spencerin ja Braswellin tutkimus julkaistiin.
Olen yksilöinyt sen datasetin valintaan (ja siitä tehtyihin johtopäätöksiin) liittyneen virheen. Lisäksi olen antanut linkin Desslerin tutkimukseen, jossa osoitetaan myös mahdollisia virheitä Spencerin ja Braswellin teoreettisessa käsittelyssä (merestä ilmastojärjestelmään tuleva lämpö näyttää lisäävän meren energiaa, laskennassa käytetty epärealistisia lähtöarvoja – mikä on tuttu käytäntö jo Spencerin aikaisemmista tutkimuksista) sekä osoitetann myös Spencerin ja Braswellin näyttäneen vain osan mallien tuloksista (havaintojen kanssa yhteensopivat mallit oli jätetty pois kuvaajista).
Myös Trenberth ja muut ovat julkaisseet artikkelin Spencerin ja Braswellin virheistä:
https://ilmastotieto.wordpress.com/2011/09/19/viime-viikon-ilmastotutkimuksia-372011/
”Nyt Trenberth ja muut ovat julkaisseet Spencerin ja Braswellin tutkimusta kritisoivan artikkelin Remote Sensing -lehdessä. Spencerin ja Braswellin tutkimusta kritisoidaan muun muassa siitä, että siinä ei tarjottu minkäänlaista virheanalyysiä eikä tarkasteltu tuloksien pitävyyttä ilmaston luonnollisen vaihtelun näkökulmasta. Trenberthin ja muiden mukaan Spencerin ja Braswellin menetelmäkuvaus oli vaillinainen niin, ettei se salli tutkimuksen tarkkaa toistamista. Trenberth ja muut toistavat tutkimuksen niissä rajoissa kuin se on mahdollista ja tekevät myös virheanalyysin. Osoittautuu, että mallien tulokset eivät olekaan ristiriidassa havaintojen kanssa, kun otetaan virherajat huomioon (jotka siis Spencer ja Braswell jättivät esittämättä). Myös muita virheitä Spencerin ja Braswellin tutkimuksessa käsitellään.”
Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa?