Millainen on talven 2011-2012 sää? Tässä luettavaksenne tuoreimpia vuodenaikaisennusteita, jotka on tehty elo-syyskuussa 2011. Uusimmat ennusteet päivittyvät tämän tekstin linkkeihin. Tulossa näyttäisi olevan lämmin loppusyksy ja tavanomainen tai hieman tavanomaista kylmempi talvi. Heti aluksi on kuitenkin sanottava, että nämä pitkän aikavälin sääennustemallit ovat vasta kehittelyasteella. Niiden luotettavuus ei siis vielä ole kovinkaan hyvä.
© creAtive - Fotolia.com
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) vuodenaikaisennusteen mukaan loppusyksy ja alkutalvi (lokakuu, marraskuu, joulukuu) ovat meillä tavanomaista lämpimämpiä 70-80 prosentin todennäköisyydellä, kun tilastollisesti tavallista korkeamman lämpötilan todennäköisyys on 50 prosenttia. Lapissa on ennusteen mukaan normaalia sateisempaa. ECMWF:n vuodenaikaisennusteita ja kuukausiennusteita seurataan tarkemmin Suomen Ilmatieteen laitoksen nettisivuilla.
Myös Venäjän Ilmatieteen laitos ennustaa Suomeen loka-marras-joulukuuksi keskimääräisiä tai hieman normaalia lämpimämpiä lämpötiloja.
Yhdysvaltalainen NOAA/NWS ennustaa viimeisimmässä ennusteessaan meille (hieman) keskimääräistä kylmempää talvea, mutta kevät 2012 näyttää jo tavanomaiselta. Tuoreimmat ennustekartat päivittyvät jatkuvasti nettisivuille (linkki ei välttämättä aukea ensimmäisellä klikkauksella). Lisää ennustekarttoja löytyy täältä.
IRI:n (International Research Institute for Climate and Society) ennusteiden mukaan syksy 2011 näyttää meillä keskimääräistä lämpimämmältä, talvi taas tavanomaiselta. Päivitetyt ja yksityiskohtaiset ennusteet löytyvät nettisivulta, jossa aukeavat ensin sade-ennusteet (precipitation). Valitse Forecast Type > Temperature, jos haluat nähdä lämpötilaennusteet.
Positive Weather Solutions laatii Euroopan ennusteensa keskittyen Ranskaan, Saksaan ja Sveitsiin, joten ennusteen soveltuminen Suomeen on kyseenalainen. Toistaiseksi myös puuttuu talven ennusteen pohjaksi tarvittavia tietoja. Alustavan ennusteen mukaan syyskuu on tavanomaista lämpimämpi, lokakuu kostea mutta lämpötiloiltaan tavanomainen, marraskuu tavanomainen, joulukuu ja tammikuu hieman keskimääräistä kylmempiä.
Yksityiskohtaisimmilta näyttävät ennustekartat löytyvät Ranskan Ilmatieteen laitokselta. Niiden mukaan lokakuu 2011 on Suomessa kuiva ja asteen verran keskimääräistä lämpimämpi. Euroopassa on monin paikoin 0,5-2,0 astetta tavanomaista lämpimämpää. Marraskuu 2011 on Suomessa lämpötiloiltaan keskimääräinen mutta märkä. Tämä kosteus aiheuttaa erityisesti Ruotsissa ja Norjassa, joissa lämpötila on 0,5 astetta normaalia kylmempi, todennäköisesti runsaita lumisateita. Joulukuussa 2011 Suomessa on kuivaa ja 0,5 astetta keskimääräistä kylmempää. Tammikuu 2012 on kostea (lumisateinen), Etelä-Suomessa 0,5 astetta tavanomaista lämpimämpi, Pohjois-Suomessa lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Helmikuu 2012 taas on Etelä-Suomessa lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja, Pohjois-Suomessa 0,5 astetta tavallista kylmempi. Suurimmassa osassa Eurooppaa lämpötilat ovat 0,5-2,0 astetta tavanomaista korkeampia. Malliennusteeseen sisältyvien epävarmuuksien takia tällainen tulkinta näin tarkasti kuukausittain, valtioittain ja asteluvuin voi kuitenkin antaa hyvinkin virheellisiä tuloksia.
Kaikissa pitkän aikavälin sääennusteissa on huomattava, etteivät ne ole Pohjois-Euroopassa kovinkaan luotettavia. Täällä ei ole samanlaista jaksottaista vaihtelua niin kuin tropiikissa, jossa ennusteissa voidaan käyttää hyväksi ENSO-värähtelyä (El Niño – La Niña -syklin vaihtelua). Matalilla leveysasteilla (tropiikissa) vuodenaikaisennusteet ovatkin hieman luotettavampia kuin meillä, koska siellä säätyypit ovat pitkälti seurausta meriveden lämpötilan vaihteluista. Meillä taas äkilliset, hetkittäiset tekijät vaikuttavat enemmän.
Suomessa vallitsee väli-ilmasto, jossa on sekä meri-ilmaston että mannerilmaston piirteitä. Tuulen suunta vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kumpi näistä piirteistä on voitolla. Yleensä meillä vallitsevat lounais- ja länsituulet, mutta toisinaan voimme olla pitkäänkin Venäjältä tulevan mantereisen vaikutuksen alaisina.
Nämä vuodenaikaisennusteetkin ovat sääennusteita, eivät ilmastoennusteita. Säähän pääsevät hetkelliset tekijät vaikuttamaan voimakkaastikin, toisin kuin ilmastoon, joka on pitkän aikavälin keskiarvo. (Vertaa: Suurkaupungissa on mahdollista ennustaa, että tietyssä kaupunginosassa tapahtuu enemmän rikoksia kuin toisessa, mutta siitä huolimatta et hälytysajossa olevan poliisiauton perässä ajaessasi tiedä, mihin kaupunginosaan poliisiauto juuri sillä kerralla kääntyy.)
Esimerkiksi WSI:n talven 2010-2011 ennusteen (marras-joulu-tammikuu) paikkansa pitävyyden voi tarkastaa täältä (linkki voi vaatia tuplaklikkauksen) ja aiempien ennusteiden luotettavuuden täältä.
Vaikka pitkän aikavälin sääennusteet, ns. vuodenaikaisennusteet, pitäisivätkin paikkansa, on huomattava, että ne ovat vain useamman kuukauden ajalle ennustettuja keskiarvoja. Jos talvesta ennustetaan keskimääräistä kylmempää, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joko 1) sitä, että koko talvi on vähän tavanomaista kylmempi (ei silti hurjia pakkasia) tai 2) sitä, että talvilämpötilat ovat suurimman osan ajasta aivan normaaleja (vain vähän alle tai vähän yli tavanomaisen), mutta jossakin vaiheessa on kunnon paukkupakkaset.
Ilmastotieto 
