Mitä eurooppalaiset tietävät hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista?

Euroopan komission Eurobarometri-käyntikyselytutkimuksessa haastateltiin 9.2.-8.3.2011 kaikkiaan 13 091 vähintään 15-vuotiasta eurooppalaista, joista 1001 oli suomalaisia. Tutkimus toteutettiin 12 valtiossa: Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Kreikka, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Suomi ja Tšekki. Koko tutkimuksen tulokset painotettiin kunkin maan väestömäärän mukaisesti.

© Stefan Rajewski - Fotolia.com

Kyselyssä kartoitettiin ihmisten tietämystä hiilidioksidista sekä asenteita hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista. Julkaisimme ensimmäisen osan kyselyn tuloksista viime viikolla otsikolla ”Mitä eurooppalaiset tietävät hiilidioksidista?” Tämä nyt julkaistava toinen osa keskittyy eurooppalaisten tietoihin sekä mielipiteisiin hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista.

Oletteko kuullut CO2:n talteenotosta ja varastoinnista tai hiilen talteenotosta ja varastoinnista (CCS-tekniikka)?

Suomalaisista 12 % ja kaikista eurooppalaisista 10 % sanoo tietävänsä, mitä hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla tarkoitetaan. Ylivoimainen ykkönen on Alankomaat, jossa yli puolet (52 %) vastaajista sanoo tietävänsä asiasta. Suomalaisten tulos on Euroopan kolmanneksi paras alankomaalaisten ja saksalaisten (13 %) jälkeen.

Lisäksi 24 % suomalaisista ja 18 % kaikista eurooppalaisista sanoo kuulleensa hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista, mutta he eivät kuitenkaan mielestään tiedä, mitä tällä tekniikalla tarkoitetaan.

Suurin osa suomalaista (62 %) ja kaikista eurooppalaisista (67 %) ei ole edes kuullut koko asiasta.

Tietämys hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista näyttää olevan yhteydessä aktiiviseen tiedonhankintaan (Internetin ja sanomalehtien seuraaminen). Passiivisesti tietoa saavat (televisiota katsovat) eivät ole asiasta selvillä yhtä hyvin. Lisäksi hyvin koulutetut näyttävät tietävän asiasta enemmän kuin aikaisella iällä kouluttautumisen lopettaneet, samoin miehet naisia enemmän.

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) määritelmä

Ennen seuraavia kysymyksiä haastatelluille luettiin hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin määritelmä:

CCS on teknologia, jonka avulla otetaan talteen fossiilisia polttoaineita (esimerkiksi kaasua tai öljyä) käyttävien voimalaitosten tai raskaan teollisuuden (esimerkiksi teräs- ja sementtiteollisuus) toiminnassa syntyvä hiilidioksidi. Hiilidioksidi voidaan varastoida joko maalle (maan alle) tai merelle (merenpohjan alle) useiden kilometrien syvyyteen.

Kun kyse on tulevasta hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista EU:ssa, mitä seuraavista varastointitavoista suosisitte?

Kaikkien eurooppalaisten mielestä parhaat CCS-menetelmät ovat hiilidioksidin varastointi maan alla vain harvaan asutuilla alueilla (23 % vastaajista), merenpohjan alla (21 %) ja joko merenpohjan tai maan alla vain lähellä sitä voimalaa tai teollisuuslaitosta, joka hiilidioksidin on tuottanut (20 %). Viimeksi mainittu menetelmä oli erityisesti hyvin koulutettujen vastaajien suosikki. Myös Suomessa se sai paljon kannatusta ja oli suosituin vaihtoehto koko Euroopan korkeimmalla prosenttimäärällä (37 %).

Suomessa toiseksi suosituin tapa oli maan alla harvaan asutuilla alueilla varastointi (31 %). Tässäkin suomalaisten prosenttiarvo oli Euroopan korkein. Sen sijaan merenpohjan alle varastointi sai Suomessa vähiten kannatusta koko Euroopassa, vain 10 %.

Kun otatte huomioon kaiken hiilidioksidin tai hiilen talteenotosta ja varastoinnista tietämänne, uskotteko että se olisi tehokas keino taistelussa ilmastonmuutosta vastaan?

Kysymykseen vastasi myönteisesti 39 % eurooppalaisista. Vaihtelu eri valtioissa oli kuitenkin suurta. Yli puolet tšekkiläisistä ja kreikkalaisista vastasi myönteisesti, saksalaisista vain 23 %. Suomalaisten myönteisyys (41 %) oli hivenen yli Euroopan keskiarvon.

Kuitenkin kaikkein eniten kielteisiä vastauksia tuli Suomesta (42 %), toiseksi eniten Saksasta (34 %). Suomessa CCS-tekniikan mahdollisuuksiin myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien määrissä onkin koko Euroopan suurin kahtiajako. Saksalaiset olivat melko yksimielisesti skeptisiä tämän tekniikan mahdollisuuksista. Koko Euroopassa kielteisesti vastanneita oli 25 %.

Kantaa ottamattomien joukko oli melko suuri, koko Euroopassa 36 %, Suomessa 17 %.

Myönteisesti kysymykseen vastasivat erityisesti ne, jotka sanoivat tietävänsä CCS-tekniikasta, ja ne jotka arvioivat hiilidioksidin vaikuttavan voimakkaasti ilmastonmuutokseen. Samoin muita myönteisemmin suhtautuivat ydinvoimaa kannattavat, nuoret ja kouluttautumisen myöhemmällä iällä päättäneet vastaajat. Vaikka paras tietämys CCS-tekniikasta näyttäisi olevan Alankomaissa, siellä oli kuitenkin Euroopan toiseksi vähiten vastaajia, jotka uskoivat tekniikan olevan tehokas.

Kun toisessa kysymyksessä piti ottaa kantaa väitteeseen ”Hiilidioksidin varastointi auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan”, täysin tai melko samaa mieltä oli 47 % kaikista eurooppalaista ja 60 % suomalaisista. Suomalaisten prosenttiluku oli jaetulla toisella sijalla yhdessä Bulgarian kanssa. Ohi menivät vain kreikkalaiset (61 %). Melko tai täysin eri mieltä oli sekä kaikista eurooppalaisista että suomalaisista 23 %. Jälleen vastaamattomien joukko oli suuri (koko Euroopassa 30 %, Suomessa 17 %).

Eurooppalaisista 83 % uskoo hiilidioksidipäästöjen vaikuttavan suuresti ilmastonmuutokseen. Näin uskovista yli puolet (52 %) vastustaa hiilen käyttöä omassa maassaan ja vajaa puolet (43 %) pitää CCS-tekniikkaa tehokkaana.

Lähes kaksi kolmasosaa (60 %) eurooppalaisista on sitä mieltä, että hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin pitäisi olla pakollista uusissa hiiltä polttavissa voimaloissa. Suomalaisista näin ajattelee 68 %, mikä on Euroopan kolmanneksi suurin kannatus heti Tšekin (77 %) ja Kreikan (72 %) jälkeen.

Jos hiilidioksidin tai hiilen talteenotto- ja varastointitekniikkaa käytettäisiin alueellanne, uskoisitteko hyötyvänne siitä vai ette?

Myönteisesti kysymykseen vastasi 23 % eurooppalaisista. Kaikkein myönteisimpiä (33 %) olivat tšekit, puolalaiset ja bulgarialaiset. Vähiten myönteisiä vastauksia tuli Saksasta (10 %), Alankomaista (13 %), Ranskasta (18 %) ja Suomesta (22 %).

Kielteisesti vastanneita oli 38 % eurooppalaisista. Eniten kielteisiä vastauksia tuli Alankomaista (67 %) ja Suomesta (57 %).

CCS-tekniikasta vastaajat uskovat tulevan seuraavia hyötyjä: ilmanlaadun parantuminen 53 % vastaajista (71 % suomalaisista, suomalaisten prosenttiosuudet suluissa), työpaikkojen lisääntyminen 30 % (30 %), vesien paikallisen saastumisen vähentyminen 24 % (24 %), sähkön hinnan alentuminen 24 % (15 %), paikallisen liike-elämän hyötyminen 21 % (7 %, Suomessa Euroopan pienin prosenttiluku). Eniten (71 %) ilmanlaadun parantumiseen uskoivat suomalaiset, tšekit ja kreikkalaiset.

CCS-tekniikasta ei uskota tulevan hyötyä seuraavien syiden takia: tekniikalla ei uskota olevan myönteisiä vaikutuksia ympäristöön 36 % (37 %), tekniikasta aiheutuisi vesistöjen saastumisriski 29 % (30 %), tekniikasta aiheutuisi ilman saastumisriski 27 % (19 %), sähkön hinta nousisi 21 % (26 %), fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee joka tapauksessa huomattavasti tulevina vuosina 11 % (16 %), tekniikka haittaisi paikallista liike-elämää 9 % (6 %). Kolmeen viimeksi mainittuun syyhyn Suomesta tuli Euroopan toiseksi korkeimmat prosenttimäärät.

Puolet (49 %) eurooppalaisista uskoo, että EU:ssa käytetään fossiilisia polttoaineita sähkön tuotantoon vielä vuoden 2050 jälkeen. Suomalaisten usko fossiilisten polttoaineiden käyttöön EU:ssa on Euroopan korkein (69 %). Toisena tulevat saksalaiset ja alankomaalaiset (60 %).

Jos viiden kilometrin säteelle kodistanne syvälle maan alle olisi tulossa hiilidioksidin varastointipaikka, miten huolissanne olisitte?

Erittäin tai melko huolissaan olisi kaikista eurooppalaisista 61 % ja suomalaisista 50 %. Syitä huolelle olivat seuraavat asiat: negatiiviset vaikutukset ympäristöön ja terveyteen 64 % huolestuneista vastaajista (70 % huolestuneista suomalaisista), vuotoriski 63 % (68 %), hiilidioksidin kuljetus varastointipaikkaan ei ole turvallista 39 %, paikallisten kiinteistöjen hinnan aleneminen 16 % (25 %), terrorismin vaara 14 % (9 %). Erityisen huolissaan olivat ne vastaajat, joiden mielestä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ei ole tehokas menetelmä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ei lainkaan tai ei kovinkaan huolissaan olisi 23 % kaikista eurooppalaista. Vähiten huolestuneita oli Alankomaissa (43 %), Suomessa (36 %) ja Britanniassa (29 %).

Kaiken kaikkiaan koko EU:ta ajatellen yli puolet (55 %) vastaajista pitää CCS-tekniikkaa tulevaisuudessa turvallisuusriskinä. Vähiten huolestuneita on Romaniassa (39 %), Bulgariassa (49 %), Italiassa (49 %) ja Suomessa (49 %).

Jos maanalaisen hiilidioksidin varastointipaikan rakentamista ehdotettaisiin kotinne lähelle, mitä seuraavista vaihtoehdoista suosisitte?

Kaikista eurooppalaisista 39 % ja suomalaisista 28 % haluaisi, että heidän kansaan neuvoteltaisiin suoraan ja että he voisivat osallistua päätöksentekoprosessiin. Vaikka tämä vaihtoehto oli Suomessakin suosituin, sen kannatus prosentteina jäi Euroopan pienimmäksi yhdessä tšekkiläisten vastausten kanssa.

Toiseksi suosituin vaihtoehto (koko Eurooppa 19 %, Suomi 25 %, Suomessa Euroopan korkein prosenttiluku yhdessä Ranskan kanssa) oli neuvottelu kansalaisjärjestöjen kanssa ja niiden osallistuminen päätöksentekoon.

Kolmanneksi eniten kannatusta (Eurooppa 14 %, Suomi 20 %) sai vaihtoehto, jonka mukaan vastaaville viranomaisille voisi antaa täyden päätösvallan.

Eduskunnan osallistumista päätöksentekoon kannatti kaikista eurooppalaisista 11 % ja suomalaisista 19 %. Suomen prosenttimäärä oli Euroopan korkein.

Eurooppalaisista 77 % on sitä mieltä, että paikallisten viranomaisten pitäisi kuitenkin viime kädessä saada päättää CCS-tekniikan käyttöönotosta, vaikka 68 % vastaajista kaipaakin EU:n yhteisiä ohjeita. Suomessa ja Kreikassa yhteisiä EU-ohjeita kannatettiin eniten koko Euroopassa (82 % vastaajista). Seuraavaksi eniten kannatusta yhteisille ohjeille tuli Alankomaista (79 %), jossa kuitenkin eniten Euroopassa kannatettiin paikallisviranomaisten lopullista päätösvaltaa (89 %).

Mitä kolmea seuraavista pidätte luotettavimpina hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevan tiedon tarjoajina?

Luotettavimpina tiedon lähteinä pitää yliopistoja ja tutkimuslaitoksia 45 % kaikista eurooppalaista vastaajista (67 % suomalaista, suomalaisten prosentit suluissa), kansalaisjärjestöjä 31 % (28 %), television, radion ja sanomalehtien toimittajia 24 % (28 %), alueellisia ja paikallisia viranomaisia 23 % (39 %), oman maan hallitusta 20 % (26 %), Euroopan unionia 14 % (17 %), energiayhtiöitä 13 % (22 %) ja ystäviä sekä perhettä 13 % (10 %). Eurooppalaisista 5 % vastasi spontaanisti, ettei mistään saa luotettavaa tietoa.

Suomalaisten luottamus alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin oli Euroopan korkein (39 %). Toiseksi eniten alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin luotetaan Romaniassa (34 %). Alueellisia ja paikallisia viranomaisia vielä enemmän Suomessa kuitenkin luotetaan yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin (67 %). Tässä suomalaisten luottamusprosentti on Euroopan toiseksi korkein heti Alankomaiden (68 %) jälkeen.

Johtopäätökset

Ilmastonmuutoksen vakavuuteen ja hiilidioksidin talteenottoon sekä varastointiin negatiivisimmin suhtautuvat ne ihmiset, joiden epäluottamus tieteeseen ja viranomaisiin on kaikkein suurin. Passiivisesti tietoa saavat, esimerkiksi vain televisiota seuraavat, eivät ole asioista yhtä hyvin perillä kuin aktiivisemmin tietoa etsivät.

Parhaiten vaikeita asioita, esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja estämiskeinoja, ymmärtävät ja niistä tietävät hyvin koulutetut ihmiset, jotka yleensä myös luottavat viranomaisiin. Hyvä koulutus auttaa aktiivista tiedonhankintaa Internetistä ja monista erilaisista tietolähteistä, mikä puolestaan näkyy parempana tietämyksenä ilmastonmuutoksesta.

Kaiken kaikkiaan eurooppalaisten tiedot ilmastonmuutoksesta ja vaihtoehtoisista energianlähteistä ovat melko hyvät. Sen sijaan hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista tiedetään erittäin vähän. Siihen liittyy myös osin aiheettomia pelkoja. Parhaita tiedonlevittämiskanavia ovat televisio ja Internet. Varsinkin vanhemmille ihmisille kuitenkin myös sanomalehdet ovat tärkeitä.

Lähteet:

Special Eurobarometer 364, Public Awareness and Acceptance of CO2 capture and storage, Wave 75.1, TNS Opinion & Social, Publication May 2011

Tietämys hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista (CCS-tekniikka), Eurobarometer, European Commission, Factsheet in Finnish

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: