Viljankorjuuajat kertovat menneistä lämpötiloista

Keski-Euroopasta on tiedossa jatkuvia lämpötilan mittaussarjoja vain noin 1700-luvun puolivälistä lähtien. Sitä aikaisemmat lämpötilat joudutaan määrittelemään lämpötilan epäsuorien indikaattorien, eli proksien, avulla. Yleisesti käytettyjä lämpötilan prokseja ovat muun muassa puiden vuosirenkaat, siitepöly, tippukivet ja biologisen toiminnan vuodenaikaistoiminnan ajoittuminen (fenologia). Tällä tavalla saatu lämpötilatieto on luonnollisesti paljon epävarmempaa kuin lämpömittareilla mitattu.

Fenologisista prokseista käyttökelpoisimpia olisivat havainnot luonnonkasvien toiminnasta, mutta sellaisia havaintoja ei yleensä ole saatavilla kuin viimeisen 120 vuoden ajalta. Ainoastaan viljelyskasveista löytyy havaintoja paljon pitemmältä ajalta. Parhaiten tunnettu fenologinen proksi on viinirypäleiden sadonkorjuuaika, mihin perustuen on tehty paljon kevään ja kesän lämpötilan rekonstruktioita.

Uudessa tutkimuksessa on tehty lämpötilarekonstruktio Tšekin tasavallasta viljankorjuuajan perusteella. Viljankorjuun ajoittuminen riippuu sitä edeltävistä sääolosuhteista, minkä ansiosta viljankorjuaikoja voidaan käyttää proksina paikalliselle ilmastolle. Tšekin tasavallassa viljankorjuuaika on historiallisesti eniten muistiinmerkitty fenologinen tieto ja Tšekeistä on tehty aiemmin lämpötilarekonstruktio viljankorjuuaikoihin perustuen (saman tutkimusryhmän toimesta). Aiempi tutkimus rajoittui vuoteen 1701, mutta tämän uuden tutkimuksen rekonstruktio ulottuu vuoteen 1501.

Tutkimuksessa käytettiin vuoteen 1845 asti ulottuvia systemaattisia fenologisia havaintoja ja lisäksi tutkittiin kaikenlaisia tallella olevia dokumentteja kuten kronikoita, päiväkirjoja ja taloudellista kirjanpitoa. Näiden avulla oli mahdollista muodostaa sarja vehnän sadonkorjuuajasta vuosien 1501 ja 2008 välillä. Yleisimpien viljalajien (vehnä, ruis, ohra ja kaura) sadonkorjuuajoista muodostettiin regressioanalyysin avulla syysvehnän sadonkorjuuajat. Tämän aikasarjan perusteella tehtiin sitten rekonstruktio maalis-kesäkuun lämpötiloista Tšekin tasavallassa käyttäen yleisiä lämpötilarekonstruktiomenetelmiä.

Tuloksena oleva lämpötilarekonstruktio selittää 70 prosenttia lämpötilan vaihtelusta. Rekonstruktiossa näkyy merkittävä kylmä jakso vuosien 1659 ja 1705 välillä, jolloin syysvehnän sadonkorjuu tapahtui myöhään. Varhaisen sadonkorjuun jaksoja (eli lämpimiä jaksoja) rekonstruktiossa esiintyy ajanjaksoina 1517 – 1542, 1788 – 1834 ja 1946 – 2008. Vuoden 1951 jälkeinen ajanjakso näyttäisi olevan lämpimin vuodesta 1501 lähtien.

Vehnän sadonkorjuuajoista tehty rekonstruktio korreloi merkitsevästi muiden Euroopasta tehtyjen fenologisten rekonstruktioiden, kuten esimerkiksi viinirypäleiden sadonkorjuuajoista tehtyjen rekonstruktioiden kanssa. Sadonkorjuuaikarekonstruktio korreloi merkitsevästi myös puiden vuosirenkaisiin perustuvien rekonstruktioiden ja varsinaisten lämpötilamittausten kanssa. Vuosien 1650 ja 1750 välillä korrelaatio on kuitenkin heikompi, mikä luultavasti on selitettävissä tuolloin vallinneilla pitkittyneistä sodista aiheutuneilla huonoilla olosuhteilla. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että viljankorjuuaikoja voidaan käyttää ilmaston analysoimiseen.

Lähteet:

Martin Možný, Rudolf Brázdil, Petr Dobrovolný and Mirek Trnka, 2011, Cereal harvest dates in the Czech Republic between 1501 and 2008 as a proxy for March–June temperature reconstruction, Climatic Change, DOI: 10.1007/s10584-011-0075-z. [tiivistelmä]

Martin Možný, Daniel Bareš, Jiří Nekovář, Lenka Hájková, Martin Novák, Mirek Trnka, Zdeněk Žalud, Lenka Bartošová, Daniel Malátek, 2009. Cereal harvest dates as a proxy for Czech Republic March to June temperature reconstructions back to A.D. 1701. In.: Sustainable Development and boclimate, 5th to 8th October 2009, The High Tatras – Stará Lesná. [koko artikkeli]

%d bloggaajaa tykkää tästä: