Mitä eurooppalaiset tietävät hiilidioksidista?

Mitä CO2 tarkoittaa ja kuinka paljon se vaikuttaa ilmastonmuutokseen? Mitkä ovat maailmanlaajuisesti suurimmat hiilidioksidin päästölähteet? Kuinka suuri osuus Suomen sähköstä tuotetaan hiilellä ja kuinka paljon uusiutuvilla energianlähteillä? Mistä olet saanut tietoa ilmastonmuutoksesta ja miten ilmastonmuutosta mielestäsi voidaan torjua? Mieti omat vastauksesi ja vertaa niitä muiden eurooppalaisten tietoihin ja mielipiteisiin. Suomalaisten vastaukset poikkeavat yllättävästi muiden eurooppalaisten vastauksista.

(c) ferkelraggae - Fotolia.com

Euroopan komission Eurobarometri-käyntikyselytutkimuksessa haastateltiin 9.2.-8.3.2011 kaikkiaan 13 091 vähintään 15-vuotiasta eurooppalaista, joista 1001 oli suomalaisia. Tutkimus toteutettiin 12 valtiossa: Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Kreikka, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Suomi ja Tšekki. Koko tutkimuksen tulokset painotettiin kunkin maan väestömäärän mukaisesti.

Kyselyssä kartoitettiin ihmisten tietämystä hiilidioksidista sekä asenteita hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista. Julkaisemme tutkimuksen tuloksia kahdessa osassa. Tämä ensimmäinen osa keskittyy ihmisten tietoihin hiilidioksidista ja sen vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Myöhemmin julkaistavassa toisessa osassa tarkastelemme hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyviä asenteita.

Mitä CO2 tarkoittaa?

Haastatelluilta kysyttiin avoimessa kysymyksessä, mitä lyhenne CO2 tarkoittaa. Kaikista eurooppalaisista puolet ja suomalaisista 60 % vastasi aivan oikein sen tarkoittavan hiilidioksidia. Paras tietämys oli puolalaisilla (75 %), tšekeillä (73 %) ja romanialaisilla (71 %). Huonoiten asian hallitsivat ranskalaiset (29 %) ja italialaiset (31 %).

Euroopassa toiseksi yleisin (11 %) selitys CO2:lle oli virheellisesti hiilimonoksidi. Kolme prosenttia luuli sen tarkoittavan hiiltä ja toiset kolme prosenttia antoi jonkin muun väärän vastauksen. Vastaajista 13 % tunnusti, ettei tiedä lyhenteen merkitystä. Näin tietämättömiä tai täysin väärin vastanneita oli yhteensä 30 %.

Vastanneista 70 % antoi CO2-lyhenteelle jonkin hyväksyttävän rajoissa olevan selityksen (50 % hiilidioksidi, 10 % kaasu, 5 % kasvihuonekaasu, 4 % jotakin ilmastonmuutokseen liittyvää, 1 % kemikaali).

Hiilidioksidin vaikutus ilmastonmuutokseen

Eurooppalaisista 83 % pitää hiilidioksidin vaikutusta ilmastonmuutokseen suurena (35 % hyvin suurena ja 48 % melko suurena). Kaikkein isoin näin ajattelevien prosenttiosuus on Kreikassa (94 %). Jaetulle viimeiselle tilalle (77 %) jäävät Alankomaat, Bulgaria, Italia ja Suomi.

Pienenä hiilidioksidin vaikutusta ilmastonmuutokseen pitää 7 % eurooppalaisista (6 % melko pienenä ja 1 % hyvin pienenä). Suomalaisista hiilidioksidin vaikutusta pitää pienenä 18 %, mikä on koko Euroopan toiseksi suurin prosenttiosuus heti Alankomaiden (19 %) jälkeen.

Suomalaisista 5 % ja kaikista eurooppalaisista 9 % ei osannut tai halunnut arvioida lainkaan, kuinka suuri merkitys hiilidioksidilla on ilmastonmuutokseen. Lisäksi prosentti eurooppalaisista vastasi spontaanisti, ettei hiilidioksidilla ole mitään vaikutusta ilmastonmuutokseen, vaikkei tällaista vastausvaihtoehtoa tarjottu.

Hiilidioksidin päästölähteet

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan maailmanlaajuisesti suurimmat hiilidioksidin päästölähteet vuoden 2000 jälkeen ovat olleet järjestyksessä suurimmasta alkaen lueteltuina voimalaitokset, liikenne, tehtaat, kotitalouksien lämmitys ja maatalous.

Tutkimuksessa suurimmaksi globaaliksi päästölähteeksi 35 % eurooppalaisista luuli tehtaita, 28 % fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia, 15 % liikennettä, 7 % maataloutta ja 6 % kotien lämmitystä. Seitsemällä prosentilla ei ollut näkemystä asiasta. Suomalaisisista yhtä suuri prosenttiosuus (34 %) piti suurimpana päästölähteenä tehtaita ja voimalaitoksia, 18 % liikennettä, 8 % maataloutta ja 3 % lämmitystä. Tietoa ei ollut kahdeksalla prosentilla.

Tietämys ja mielipiteet energialähteistä

EU:n tilastojen mukaan vuonna 2007 Suomen sähköstä 30 % tuotettiin uusiutuvilla energianlähteillä ja 26 % hiilivoimalla. Tutkimuksessa 63 % haastatelluista suomalaisista arvioi aivan oikein hiilisähkön prosenttiosuuden Suomessa olevan yli kymmenen prosenttia, kun 28 % uskoi sen jäävän korkeintaan kymmeneen prosenttiin. Uusiutuvan energian (esimerkiksi tuuli, vesi, aurinko) prosenttiosuuden lähes puolet (48 %) suomalaisista luuli jäävän korkeintaan kymmeneen prosenttiin, kun 47 % arvioi oikein uusiutuvien energianlähteiden osuuden sähköntuotannossa olevan yli kymmenen prosenttia.

Hiilivoimaa kannattaa 43 % eurooppalaisista (suomalaisista 32 %, suomalaisten kannatus- ja vastustusprosentit suluissa), maakaasua 80 % (82 %) ja ydinenergiaa 36 % (52 %). Vastustajia hiilivoimalla on 48 % eurooppalaisista (64 % suomalaisista), maakaasulla 13 % (15 %) ja ydinenergialla 54 % (46 %). On hyvä huomata, että kysely tehtiin ennen Japanin maanjäristystä, joka on saattanut vaikuttaa ydinvoima-asenteisiin.

Mistä ja kuinka hyvin ilmastonmuutoksesta on saatu tietoa?

Pääasiallisina ilmastonmuutostiedon lähteinä eurooppalaiset pitävät televisiota (81 %), sanomalehtiä (44 %), nettiä (32 %), radiota (26 %), aikakausilehtiä (23 %), ystäviä ja perhettä (18 %) sekä kouluja ja yliopistoja (9 %). Television merkitys vaihtelee melko paljon. Bulgarialaisista 92 % pitää televisiota yhtenä päälähteenä ilmastonmuutostiedon hankkimisessa, suomalaisista 81 % ja italialaisista vain 70 %. Kaksi prosenttia eurooppalaisista sanoo saavansa ilmastonmuutostietoa ainoastaan netistä. Suomessa netin prosenttiosuus (52 %) on Euroopan korkein ja sanomalehtien osuus (68 %) heti Alankomaiden jälkeen Euroopan toiseksi korkein.

Lähes puolet eurooppalaisista kokee saaneensa hyvin tietoa ilmastonmuutoksen syistä (erittäin hyvin 8 %, melko hyvin 41 %). Tässä on kuitenkin seitsemän prosenttiyksikön pudotus vuoden 2009 vastaavaan tutkimukseen verrattuna. Vastanneista 14 % on sitä mieltä, etteivät he ole saaneet lainkaan tietoa ilmastonmuutoksen syistä. Tämä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Samat prosenttijakaumat saatiin kysymykseen, jossa tiedusteltiin, kuinka hyvin ihmiset ovat saaneet tietoa ilmastonmuutoksen seurauksista.

Suomalaisista 64 % sanoo saaneensa ilmastonmuutoksen syistä tietoa hyvin (erittäin hyvin 10 %, melko hyvin 54 %). Erittäin hyvin tietoa saaneiden osuus on Suomessa Euroopan neljänneksi korkein. Ohi pääsevät vain alankomaalaiset, ranskalaiset ja britit. Suomessa oli koko Euroopasta kaikkein vähiten (2 %) niitä, jotka eivät ole saaneet lainkaan tietoa ilmastonmuutoksen syistä.

Ilmastonmuutoksen seurauksista 66 % suomalaisista kokee saaneensa tietoa hyvin, mikä on koko Euroopassa brittien kanssa jaettu toinen sija heti alankomaalaisten (70 %) jälkeen. Vain 2 % suomalaisista sanoo, etteivät he ole saaneet lainkaan tietoa seurauksista. Tämä on koko Euroopan alhaisin tietämättömien prosenttiosuus.

Eurooppalaisista 7 % on saanut erittäin hyvin, 39 % melko hyvin ja 15 % ei lainkaan tietoa keinoista estää ilmastonmuutosta. Suomalaisilla vastaavat prosenttimäärät samassa järjestyksessä lueteltuina ovat 8 %, 59 % ja 3 %. Jälleen tietämättömien osuus on Suomessa Euroopan pienin.

Ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja torjuntakeinoista paremmin tietoisia tuntevat olevansa opintonsa myöhemmällä iällä päättäneet, johtotasolla työskentelevät, päivittäin nettiä käyttävät ja sosiaalisella asteikolla itsensä korkeammalle sijoittavat ihmisryhmät. Yli 55-vuotiaat kokevat tietoisuutensa nuorempia huonommaksi.

Miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä?

Tärkeimpinä ilmastonmuutoksen torjuntakeinoina eurooppalaiset pitävät teollisuuden ympäristöystävällistä teknologiaa (29 %), sähköllä tai vähähiilisillä polttoaineilla kulkevia, puhtaampia autoja (29 %), sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämistä (25 %), energiatehokkaampien talojen rakentamista ja entisten eristämistä (22 %), teollisuusprosessien energiatehokkuuden parantamista (18 %), hiilidioksidipäästöjen verotusta (14 %) ja maatalouden kasvihuonekaasujen vähentämistä (13 %).

Suomalaiset asettavat kolme tärkeintä ilmastonmuutoksen hillitsemiskeinoa tähän järjestykseen: puhtaammin toimivat autot (34 %), teollisuuden ympäristöystävällinen teknologia (32 %) ja sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen pienentäminen (16 %). Puhtaammin toimivien autojen prosenttiosuus on Suomessa Euroopan toiseksi korkein (Ranskassa 35 %) ja sähköntuotannon hiilipäästöjen vähentämisen prosenttiluku Euroopan pienin.

Lähteet:

Special Eurobarometer 364, Public Awareness and Acceptance of CO2 capture and storage, Wave 75.1, TNS Opinion & Social, Publication May 2011

Tietämys hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista (CCS-tekniikka), Eurobarometer, European Commission, Factsheet in Finnish

Yksi vastaus to “Mitä eurooppalaiset tietävät hiilidioksidista?”


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: