Kananmunan kuoret voivat auttaa estämään ilmastonmuutosta

Kananmunan kuorikalvot voivat sitoa seitsemän kertaa oman painonsa verran hiilidioksidia. Kuva: Jari Kolehmainen.

Elintarviketeollisuus tuottaa paljon jätteitä, mutta yksi niistä, nimittäin kananmunan kuoret, voisivat olla halpa ja helppo apukeino ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Asiaan liittyvä tutkimus julkaistiin International Journal of Global Warming -lehdessä tässä kuussa.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien, kun fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttäminen polttoaineena oli yleistynyt teollisen vallankumouksen myötä. Viime vuosikymmeninä havaittu maapallon keskilämpötilan nousu johtuu lähinnä kasvihuonekaasujen pitoisuuden kohoamisesta ilmakehässä. Vuonna 2005 hiilidioksidipitoisuus oli yli kolmanneksen suurempi kuin ennen teollista vallankumousta. Se oli noussut 280 tilavuuden miljoonasosasta (ppm) 381 miljoonasosaan. Lähes 300 miljardia tonnia hiiltä on päästetty ilmakehään fossiilisten polttoaineiden ja sementin tuotannosta alkaen vuodesta 1751 – puolet tästä 1970-luvun puolivälin jälkeen.

Basab Chaudhuri kollegoineen Kalkutan yliopistosta osoitti, että kananmunan kuoren sisäpuolella oleva kalvo voi imeä lähes seitsemän kertaa oman painonsa verran hiilidioksidia ilmasta. Kun käytettyä kalvoa liuotetaan etikkahapolla, samaa kalvoa on mahdollista käyttää jopa neljä kertaa. Hiilidioksidia olisi mahdollista tallettaa tähän muotoon, kunnes keksitään energiatehokkaita ja ympäristöongelmia aiheuttamattomia menetelmiä hyödyntää sitä. Hiilidioksidia käytetään laajalti kemianteollisuudessa monenlaisten tuotteiden valmistukseen sekä joissakin tapauksissa vaihtoehtona myrkyllisille liuottimille.

Kananmunan kuori koostuu kolmesta osasta: uloinna vahamainen kerros (ns. kutikula), keskellä kalsiumpitoinen kuori ja kuoren sisäpinnalla kuorikalvo (ulompi ja sisempi kuorikalvo). Kuori ja kuorikalvot koostuvat kalsiumkarbonaatteihin kiinnittyvistä proteiinisäikeistä. Kuorikalvo on noin 100 mikrometriä paksu, eikä sitä pystytä tehokkaasti erottamaan kuoresta. Koska jo yksin Intiassa kulutetaan noin 1,6 miljoonaa tonnia munia vuodessa, on varmasti kannattavaa kehittää menetelmiä, jotta kuorikalvoja olisi mahdollista hyödyntää materiaalina ilmastonmuutoksen estämisessä.

Tutkijat osoittivat, että on mahdollista käyttää heikkoa happoa, jonka avulla voidaan erottaa kalvo kananmunan kuoresta käytettäväksi hiilidioksidin sitojana. Artikkelissa kuitenkin huomautetaan, että teollisessa mittakaavassa kannattavaan erottamiseen tarvittaisiin sopiva mekaanisen erottelun menetelmä. Tutkijoiden mukaan käytettyjen kananmunien kuorien jättäminen ilmalle alttiiksi voisi olla jokamiehen keino vähentää ilman hiilidioksidipitoisuutta.

Lähteet:

Arghya Banerjee, Sriparna Panda, Manojit Sidhantha, Sampa Chakrabarti, Basab Chaudhuri, Sekhar Bhattacharjee. Utilisation of eggshell membrane as an adsorbent for carbon dioxide. International Journal of Global Warming, 2010; 2 (3): 252 DOI: 10.1504/IJGW.2010.036136 [tiivistelmä].

Inderscience Publishers. Eggshells Could Help Combat Climate Change, Research Suggests. ScienceDaily, 26 October 2010 [uutinen].

Lisätietoa teollisuuden hiilidioksidin talteenotosta ja hyödyntämisestä:

CO2-raportti. Kysy ilmastonmuutoksesta. Teollisuuden hiilidioksidin talteenotto [kysymys 17.6.2010].