Vuonna 2050 maailmassa on arvioiden mukaan kuusi miljardia kaupunkiasukasta. Tulevaisuuden kaupungit joutuvat kohtaamaan sekä kasvihuonekaasuista johtuvan lämpenemisen että voimistuvan kaupunkilämpösaarekkeen. Kaupunkilämpösaareke (urban heat island, UHI) on kaupungeissa vallitseva, ympäröivää maaseutua lämpimämpi alue. Ilmiö johtuu kaupungeissa yleisesti käytössä olevista tummista pinnoista, esim. asfaltti, jotka imevät tehokkaasti lämpöä. Lisäksi kaupungeissa käytetään paljon energiaa erilaisissa laitteissa sekä lämmityksessä ja näistä tuleva hukkalämpö lämmittää myös kaupunkialuetta. Kaupunkilämpösaarekkeen vaikutus on voimakkaimmillaan öisin, jolloin päivällä imeytynyt lämpö hohkaa kadun ja rakennusten pinnoista.
Monien kaupunkien yöt lämpenevät tulevaisuudessa. Kuva: Esko Pettay.
Joukko tutkijoita Met Officesta, Isosta-Britanniasta on tarkastellut kaupunkien lämpökehitystä tulevaisuudessa. He käyttivät tutkimuksessaan ilmastomallia, johon oli sisällytetty osamalli, joka kykeni simuloimaan kaupunkien pintaa. He tarkastelevat kaupunkioloja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa ja esittävät myös joidenkin kaupunkien tilanteen vuonna 2050.
Tämän tutkimuksen mukaan suurin vaikutus näkyy alueilla, joissa väkiluku kasvaa voimakkaimmin. Tutkijat mainitsevat erityisesti Lähi-idän, Intian ja Itä-Afrikan. Ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa jopa 30 %:n voimistumisen joidenkin alueiden kaupunkilämpösaarekkeeseen. Arvioitaessa koko maailman tilannetta kokonaisuutena, kaupunkilämpösaarekkeiden yhteisvaikutus näyttäisi tutkimuksen mukaan kuitenkin heikentyvän hieman (6 %).
Yölämpötilat tulevat nousemaan monissa kaupungeissa. Esimerkiksi Arabian niemimalla, Iranissa ja Intiassa kaupunkien yölämpötilat saattavat nousta 3-5 °C pelkästään hiilidioksidin kaksinkertaistumisesta. Kaupunkilämpösaarekkeen voimistuminen saattaa lisäksi nostaa lämpötiloja joillakin alueilla yhtä paljon kuin hiilidioksidin kaksinkertaistuminen. Todella kuumien öiden määrä tulee lisääntymään selvästi. Kaupungin todella kuuma yö tarkoittaa tässä sitä, että ympäröivän maaseudun öistä vain 1 % on yhtä kuumia tai kuumempia. Lontoossa on nykyään 1-2 todella kuumaa yötä vuodessa, mutta tämän tutkimuksen mukaan vuonna 2050 Lontoossa voi olla jopa 10 todella kuumaa yötä. Pekingissä kuumien öiden määrä saattaa nousta nykyisestä 3-6:sta jopa 50:een per vuosi. Nigerian Lagosissa on kaikista surkein tilanne; nykyisestä alle viidestä todella kuumasta yöstä tilanne kehittyy niin, että vuonna 2050 todella kuumia öitä saattaa olla jopa 150.
Kiitos kommenteista Jarille ja Timolle.
Lähteet:
McCarthy, M. P., M. J. Best, and R. A. Betts (2010), Climate change in cities due to global warming and urban effects, Geophys. Res. Lett., 37, L09705, doi:10.1029/2010GL042845. [tiivistelmä]
”City dwellers of the future: Urban heat island warming may be as large as doubling CO2” – Global Change, 2010
Ilmastotieto 
Jätä kommentti