Svensmark & Friis-Christensen (1997) tarkastelussa

Viime aikoina olen koonnut materiaalia yhteen aikeena kirjoittaa perinpohjainen katsaus kosmisten säteiden vaikutuksesta ilmastoon. Tätä varten luin ensimmäistä kertaa alkuperäisen Svensmarkin ja Friis-Christensenin (1997, ”SF97” tästä lähtien) tutkimusartikkelin. Yllätyksekseni huomasin, että heidän koko tutkimuksensa näyttää perustuvan vääriin pilvitrendeihin. Jotkut lukijoista ovat saattaneet lukea aikaisemman kirjoitukseni ISCCP:n ongelmista. Osoittautuu, että SF97 käyttää ISCCP:n pilvidataa osoittaakseen pilvien ja kosmisten säteiden korreloivan keskenään.

Yhdessä kohdassa he sanovat näin pilvipeitteestä:

”Kuvasta 2 nähdään, että voimakasta vaihtelua (joka vastaa 3-4 %:a) esiintyy tämän jakson aikana maksimin ollessa noin 1986-1987, joka on lähellä Auringon aktiivisuuden minimiä.”

Heidän kuvansa 2 sitten näyttää kosmisten säteiden ja pilvisyyden vaihtelut ja näiden kahden välillä todella näyttää olevan hyvä korrelaatio sinä lyhyenä ajanjaksona, jonka he esittävät. Kummatkin kasvavat noin vuodesta 1984 vuoteen 1987 ja sitten laskevat vuodesta 1987 vuoteen 1990.

Muutamien muiden tapaan Evan et al. (2007) ovat tutkineet ISCCP:n pilvidatan ongelmia. He huomasivat, että satelliittien lisääminen mittausverkostoon aiheuttaa mitatun pilvisyyden vähenemisen, joka johtuu muutoksista satelliittien katselukulmassa. He listasivat joitakin ajankohtia, jolloin satelliittiverkostossa oli tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yksi muutoksista oli GOES 7 -satelliitin laukaisu. Se tapahtui helmikuussa 1987 ja sattuu samaan aikaan hyvin voimakkaan vähenemisen kanssa ISCCP pilvidatassa. Evan et al. näyttivät myös kuinka pilvisyyden trendit muuttuvat, jos tilannetta tarkastellaan vain alueilla, joissa katselukulmaongelma ei vaikuta kovin paljon. He esittivät kyseisen tarkastelun kuvassaan 3. Kuva 1 täällä näyttää SF97:n kuvan 2 ja Evan et al. kuvan 3 vertailun. Huomatkaa, että pilvisyyden muutokset ovat hiukan erilaisia näissä kahdessa, koska SF97 käytti pilvidataa vain merien päältä.


Kuva 1. Kuva 2 SF97:stä (ylempi osa) ja Evan et al. kuva 3 (alempi osa). Katselukulmaongelman vähiten vaivaamien alueiden data on korostettu punaisella SF97:n käsittelemältä ajalta (noin 1984-1990).

Kun tarkastelemme kuvassa 1 punaisella korostettua dataa ajanjaksolta, jota SF97 käyttivät osoittaakseen korrelaation (joka on esitetty kuvan 1 ylemmässä osassa), huomaamme pilvisyyden muutosten hävinneen kyseiseltä ajanjaksolta melkein kokonaan. Tästä seuraa se, että SF97:ssä esitetty korrelaatio mitä todennäköisimmin ei ole todellinen, vaan seurausta ISCCP:n katselukulmaongelmasta.

Seuraavaksi SF97 esittää tilanteen muiden pilvisyyden mittaussarjojen kanssa kuvassaan 4, mutta kuva on hyvin epäselkeä. Siitä on vaikea arvioida, tukevatko muut mittaussarjat korrelaatiota. Luulin ensin, että kyseessä oli vain ongelma alkuperäisen artikkelin skannauksessa sähköiseen muotoon tai muuta vastaavaa, mutta Laut (2003) on myös huomannut kyseisen kuvan suttuisuuden, joten tämä ongelma oli olemassa jo alkuperäisen artikkelin julkaisussa. Lautin artikkelista kuitenkin nähdään, että muut pilvisyyden mittaussarjat eivät oikeastaan tue korrelaatiota (joka laittaa SF97:n kuvan suttuisuuden ja sen esittämisen korrelaation todisteena melko ikävään valoon), joten SF97:n esittämä korrelaatio näyttäisi nojaavan pelkästään ISCCP:n dataan.

SF97 myös esittävät, että korrelaatio on pienempi päiväntasaajan lähellä ja heidän mielestään se tukee heidän näkemystään. Jos korrelaatio johtuisikin ISCCP:n katselukulmaongelmasta, niin ongelman geometriasta johtuen korrelaatio näyttäisi siinäkin tapauksessa pienemmältä päiväntasaajan lähellä, koska päiväntasaajan lähellä on yleensä vähemmän ongelman vaivaamia alueita kuin muualla.

Siinäpä se. On oudolla tavalla huvittavaa ajatella, että koko tämä kosmisten säteiden ilmastovaikutuskysymys on saattanut nojata ISCCP:n katselukulmaongelmaan alkuperäisessä artikkelissa ja myöhemmissä tutkimuksissa olisi sitten vaan keskitytty joihinkin näennäisiin korrelaatioihin, joita etsivälle varmasti löytyy sieltä täältä. Tässä valossa ei ole yllättävää, että löydämme jatkuvasti ongelmia kosmisten säteiden hypoteesista.

Tämä artikkeli on alunperin julkaistu AGW Observer -blogissa englanninkielisenä.

Lähteet

Evan et al. (2007), ”Arguments against a physical long-term trend in global ISCCP cloud amounts”, Geophys. Res. Lett., 34, L04701, doi:10.1029/2006GL028083, [tiivistelmä, koko artikkeli]

Laut (2003), ”Solar activity and terrestrial climate: an analysis of some purported correlations”, Journal of Atmospheric and Solar-Terrestrial Physics, Volume 65, Issue 7, May 2003, Pages 801-812, [tiivistelmä, koko artikkeli]

Svensmark & Friis-Christensen (1997), ”Variation of cosmic ray flux and global cloud coverage—a missing link in solar-climate relationships”, Journal of Atmospheric and Solar-Terrestrial Physics, Volume 59, Issue 11, July 1997, Pages 1225-1232, [tiivistelmä, koko artikkeli]

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: