Havaintoja ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta

Meillä on paljon havaintoja Maapallon pinnan keskimääräisestä lämpenemisestä viimeisien vuosikymmenien aikana. Pintalämpötilamittaukset maalta ja mereltä [1,2], satelliittimittaukset [3,4], säähavaintopallomittaukset [5], meren lämpötilan mittaukset [6] ja porausreikien lämpötilamittaukset [7] näyttävät selkeää lämpenemistä Maapallon keskilämpötilassa. Näitä tukevat lämpenemisen indikaattorit, kuten muutokset eliölajien käyttäytymisessä ja esiintymisalueissa [8], sulavat jäätiköt [9], nouseva merenpinta [10], katoava merijää [11], yms.


Kuva 1. Maapallon pintalämpötilan kehitys kuvattuna 11 vuoden liukuvilla keskiarvoilla. Mittaussarjat ovat lähteistä [1] ja [2].

Hiilidioksidin on osoitettu kykenevän pysäyttämään osan lämpösäteilystä lukemattomissa laboratoriokokeissa, alkaen John Tyndallin julkistamista tuloksista vuonna 1859 [12]. Hän jo pystyi osoittamaan sen yksinkertaisen tosiseikan, että hiilidioksidi pysäyttää osan lämpösäteilystä. Sittemmin hiilidioksidin lämpösäteilyn pysäyttämiskykyä on tutkittu monenlaisissa eri olosuhteissa, esim. erilaisissa paineolosuhteissa, erilaisilla hiilidioksidipitoisuuksilla, erilaisissa kaasuseoksissa, eri säteilytaajuusalueilla, ja niin edelleen [13]. Kaikilla näillä laboratoriotutkimuksilla on yksi yhteinen nimittäjä; ne kaikki ovat tarkentaneet tietojamme hiilidioksidin ominaisuuksista. Tänään olemme entistä varmempia, että hiilidioksidi pysäyttää osan lämpösäteilystä. Lisäksi meillä on hyvä käsitys siitä, kuinka se sen tekee ja miten suuri sen vaikutus on [13].

Sen lisäksi, että olemme mitanneet hiilidioksidin lämpösäteilyn pidätyskykyä laboratorioissa, olemme myös mitanneet samat ominaisuudet suoraan ilmakehästä. Esimerkiksi satelliittien avulla pystymme mittaamaan Maapallon ulossäteilemän lämpösäteilyn spektrin, eli säteilyn voimakkuuden eri taajuuksilla, ja siinä näkyy samat piirteet kuin laboratoriomittauksissakin [14]. Pystymme erottamaan spektristä eri molekyylien vaikutukset (kuten hiilidioksidin ja vaikkapa muidenkin ihmisten ilmakehään päästämien yhdisteiden) [15]. Kaikki kasvihuonekaasut näkyvät lämpösäteilyn spektrissä juuri sen vuoksi, että ne pystyvät pidättämään lämpösäteilyä. Jokaisella kaasumolekyylillä on sille ominaiset taajuudet, joilla se pidättää lämpösäteilyä. Niinpä spektrissä näkyykin kuoppa kaikkien ilmakehässä olevien molekyylien ominaistaajuuksien kohdalla (jos kyseisiä molekyylejä on tarpeeksi ilmakehässä). Spektristä voi myös määritellä paljonko kyseisiä kaasuja ilmakehässä on. Nämä suorat mittaukset hiilidioksidin lämmönpidätyskyvystä laboratoriossa ja ilmakehässä tehtynä eivät paljasta yhtään sellaisia ominaisuuksia, jotka olisivat ristiriidassa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen teorian kanssa.

Teorian mukaan auringonvalo lämmittää ensin maan ja meren pintaa ja lämmennyt pinta lähettää sitten lämpösäteilyä. Pinnan lähettämä lämpösäteily kohtaa ilmakehässä kasvihuonekaasuja, jotka pysäyttävät osan säteilystä ja sitten lähettävät säteilyn uudelleen mielivaltaiseen suuntaan, jolloin noin puolet palaa takaisin maan pintaa kohti. Kun kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmassa kasvaa, ne pidättävät enemmän lämpösäteilyä ja enemmän säteilystä palaa takaisin maan pinnalle. Näin ilmakehän alakerroksissa lentelevää lämpösäteilyä on enemmän ja se taas tarkoittaa lämpötilan nousua. Vastaavasti ylemmässä ilmakehässä, erityisesti stratosfäärissä (noin 15-50 km korkeudella), on vähemmän lämpösäteilyä ja se tarkoittaa viilenemistä [16]. Stratosfäärin odotettu viileneminenkin on havaittu mittauksissa [17].

Tiedämme siis, että hiilidioksidi kykenee pysäyttämään lämpösäteilyä. Lisäksi tiedämme, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut vakaassa nousussa vuosikymmenien ajan. Tiedämme sen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden mittauksista, jotka on mitattu suoraan ilmakehästä monilla eri tavoilla. Olemme mitanneet hiilidioksidipitoisuuden nousun ilmanäytteistä mittaamalla. Tarkat mittaukset aloitti Charles Keeling 1950-luvulla [18], mutta sitä ennenkin oli jo tehty paljon vastaavia mittauksia [19], mutta sen verran huonolla tarkkuudella, että ennen Keelingin työtä emme pystyneet määrittelemään hiilidioksidipitoisuuden pitkän ajan muutoksia ilmakehässä. Näitä näytteitä otetaan edelleen monista paikoista Maapallolta [20]. Näytteitä otetaan esimerkiksi lentokoneista tai mittausasemien läheisestä ilmasta. Monilla mittausasemilla näytteenotto on nykyään automaattista. Olemme myös mitanneet hiilidioksidipitoisuutta monin eri tavoin suoraan ilmakehästä spektrimittauksia hyödyntämällä [19]. Pystymme mittaamaan hiilidioksidipitoisuuden muun muassa auringonvalosta maan pinnalta käsin, heijastuneesta auringonvalosta satelliittien avulla [21] ja Maapallon ulossäteilemästä lämpösäteilystä, sekin satelliittien avulla [22]. Huomion arvoista on se, että kun mittaamme hiilidioksidipitoisuuden Maan säteilemästä lämpösäteilystä, me itse asiassa mittaamme suoraan hiilidioksidin aiheuttaman kasvihuoneilmiön suuruutta. Nykyään alkaa olla arkipäivää hiilidioksidipitoisuuden mittaaminen satelliiteista Maapallon eri paikoissa lyhyin väliajoin, joten meillä on tiedossa miten hiilidioksidipitoisuus vaihtelee eri alueilla [23].


Kuva 2. Ilman hiilidioksidipitoisuuden vuotuiset keskiarvot mitattuna kolmelta eri paikalta; Etelänavalta, Havaijilta (Mauna Loa) ja Alaskasta. Mittaussarjat ovat lähteestä [20].

Tiedämme siis, että hiilidioksidi kykenee pysäyttämään lämpösäteilyä ja että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Lisäksi tiedämme, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu johtuu pääasiassa ihmiskunnan polttamasta fossiilisesta hiilestä. Tiedämme sen, koska fossiilisesta hiilestä peräisin oleva hiilidioksidi on hiukan erilaista kuin ilmakehässä oleva hiilidioksidi keskimäärin. Ero on hiilidioksidissa olevan hiiliatomin massassa. Atomeita, jotka ovat muuten samanlaisia, mutta niiden massa on erisuuruinen, kutsutaan isotoopeiksi. Käytännössä massan ero isotoopeissa johtuu atomin ytimessä olevien neutronien määrästä. Hiilen luonnossa esiintyvät isotoopit ovat 12C, 13C ja 14C, jossa 12C on kevyin ja 14C raskain. Kun arvioidaan, mistä lähteestä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisäys on tullut, isotooppi 14C on oleellisin. Isotooppia 14C kutsutaan myös radiohiileksi. Isotoopeista 12C ja 13C poiketen radiohiili ei ole vakaa, vaan hajoaa itsestään puoliintumisajan ollessa 5730 vuotta [24]. Uutta radiohiiltä syntyy ilmakehässä kosmisten säteiden reagoidessa typpiatomien kanssa, joten ilmakehässä on aina myös hiukan radiohiiltä, vaikka sen elinikä onkin rajallinen. Sen takia elävät kasvit käyttävät yhteyttämisessä myös hiukan radiohiiltä ja silloin myös elävien kasvien tuhoutuessa (esim. polttamalla) niistä vapautuu muiden isotooppien mukana myös hiukan radiohiiltä. Sen sijaan fossiilisissa polttoaineissa (öljy, kivihiili) ei ole radiohiiltä ollenkaan. Fossiiliset polttoaineet ovat peräisin miljoonia vuosia sitten fossilisoituneista kasveista ja koska radiohiili hajoaa itsestään pikku hiljaa, käytännössä katsoen kaikki radiohiili on ehtinyt poistumaan fossiilisista polttoaineista. Niinpä fossiilisia polttoaineita poltettaessa ilmakehään ei vapaudu lainkaan radiohiiltä. Me pystymme mittaamaan ilmakehän isotooppikoostumuksen ja sellaisissa mittauksissa on havaittu, että hiilidioksidipitoisuuden noustessa ilmakehän radiohiilipitoisuus laskee [25]. Tämä voidaan selittää ainoastaan sillä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisäys on peräisin fossiilisista polttoaineista (ja tämä tunnetaan nimellä Suessin efekti).

Meillä on toinenkin hiilen isotooppeihin liittyvä menetelmä, jolla saadaan radiohiilimenetelmää tukeva tulos. Kasvit suosivat kevyitä hiilen isotooppeja, joten niissä on eniten isotooppia 12C. Fossiileista peräisin oleva hiili on pääosin muodostunut muinaisista kasveista ja isotoopit 12C ja 13C ovat vakaita isotooppeja (eli ne eivät hajoa itsestään), joten niiden osalta fossiileista peräisin olevan hiilen isotooppikoostumus on melkein sama kuin nykykasveilla. Ilmakehän mittaukset ovat paljastaneet, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on peräisin hiilestä, jossa on paljon kevyintä hiilen isotooppia (12C). On havaittu, että ilmakehässä hiilen isotooppi 12C yleistyy ja samalla isotooppi 13C harvinaistuu. Tämä on juuri odotettu tulos jos lisähiilidioksidi on peräisin fossiilisesta hiilestä tai kasveista. Isotoopin 13C harvinaistuminen on tapahtunut samaan aikaan kuin fossiilisten polttoaineiden päästöt ovat lisääntyneet, joten sen perusteella on todennäköistä, että hiilidioksidin lisäys on pääosin fossiilisista polttoaineista [26]. Kun vielä huomioidaan yllä kuvatut isotooppiin 14C liittyvät havainnot, on jo käytännössä varmaa, että lisäys on fossiilisista polttoaineista peräisin. Hiilidioksidia ei saada ilmakehään pitoisuuden muutoksen edellyttämiä määriä muutenkaan kuin ihmiskunnan polttamasta puusta (ja sen takia hävitetyistä metsistä) ja fossiilisista polttoaineista (öljy, kivihiili). Esimerkiksi tulivuorista, joita yleisesti pidetään merkittävinä hiilidioksidin lähteinä, tulee ilmakehään paljon vähemmän hiilidioksidia kuin ihmiskunnan päästöistä. Tulivuorien hiilidioksidipäästöt ovat noin 1 % ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä [27].

Tiedämme siis, että hiilidioksidi kykenee pysäyttämään lämpösäteilyä ja että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa ihmisestä johtuen. Lisäksi tiedämme, että Maapallon ulossäteilemä lämpösäteily vähenee kasvihuonekaasujen spektrialueilla ja Maapallon pinnalle tulee ilmakehästä kasvava määrä lämpösäteilyä. Senkin tiedämme suorista mittauksista. Olemme mitanneet Maapallon ulossäteilevän lämpösäteilyn vähenevän juuri niissä spektrin osissa, jossa hiilidioksidin tiedetään pysäyttävän lämpösäteilyä [28]. Lisäksi tuo mitattu väheneminen vastaa suuruudeltaan hyvin sitä, mitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden perusteella on odotettavissa [29]. Olemme myös mitanneet Maapallon pinnalle saapuvan lämpösäteilyn kasvavan [30]. Tässäkin tapauksessa kasvun määrä sopii kasvihuonekaasujen pitoisuuksien odotettuun vaikutukseen ja olemme jopa mitanneet muutoksen hiilidioksidin spektrialueelta [31]. Maapallon lähettämä lämpösäteily näyttää siis vähenevän hiilidioksidin spektrialueella ja tämä uloslähtevän säteilyn vähennys näyttäisi näkyvän Maapallon pinnalle saapuvan säteilyn lisääntymisenä hiilidioksidin spektrialueella.

Yllä mainittujen asioiden lisäksi meillä on paljon tutkimustietoa, joka viittaa siihen, että hiilidioksidilla on ollut merkittävä rooli menneiden aikojen ilmastonmuutoksissa. Menneinä aikoina ei tosin ollut ihmiskuntaa syytämässä hiilidioksidia taivaalle, mutta silloin muutokset Maapallon pinnalle tulevassa auringonvalon määrässä aiheuttivat ensin hiukan lämpenemistä, joka sitten aiheutti hiilidioksidipitoisuuden kasvua ilmakehässä. Tämä johtui pääasiassa muutoksista lämpenevässä meressä. Lämpenevä meri voi aiheuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua ainakin kolmella eri tavalla; lämpeneminen vaikuttaa hiilidioksidin liukenemiseen meriveteen, meren sekoittumisen lisääntymiseen (joka huuhtoo syvemmältä lisää hiilidioksidia esiin) ja meren biologiseen toimintaan (joka käyttää hiilidioksidia). Näin kasvanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja siitä seuranneet vaikutukset sitten vahvistivat alkaneen ilmastonmuutoksen paljon voimakkaammaksi [32]. Menneinä aikoina hiilidioksidipitoisuus on joskus ollut hyvinkin korkea, moninkertaisesti korkeampi kuin nykyään, ja pääsääntöisesti silloin on myös ollut lämpimämpää kuin nykyään tai sitten meillä on hyvä selitys miksei ollut [32, 33].

Suurin osa yllämainitusta tiedosta on peräisin suorista mittauksista tukeutumatta teorioihin tai ilmastomalleihin. Olemme siis pelkillä mittauksilla pystyneet määrittelemään, että hiilidioksidi aiheuttaa Maapallon lämpenemistä (lisääntyvä lämpösäteily Maapallon pinnalla aiheuttaa pinnan lämpenemistä), eikä viime vuosikymmeninä ole ollut muita tunnettuja tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa havaitun lämpenemisen. Hiilidioksidi yksinään kuitenkin vaikuttaa vain vähän Maapallon pinnan lämpötilaan, ehkä noin yhden Celsius-asteen verran keskimäärin hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa. Kun hiilidioksidi lämmittää Maapalloa, tämä lämpeneminen aiheuttaa erinäisiä asioita. Lämpeneminen esimerkiksi sulattaa lunta ja jäätä. Kun lumi ja jää sulaa tietyltä alueelta paljastaen maan- tai merenpinnan, kyseisen alueen heijastuskyky muuttuu. Lumi ja jää heijastavat auringonvaloa paljon paremmin kuin maan- ja merenpinta. Kun auringonvaloa heijastuu vähemmän takaisin avaruuteen, auringonvaloa jää enemmän maan- tai merenpinnalle lämmittämään niitä. Tämä on esimerkki siitä, kuinka hiilidioksidin lämmitysvaikutus saa aikaan seurannaisvaikutuksen, jolla on lisää lämmittävä vaikutus. Tällaisia vaikutuksia kutsutaan takaisinkytkennöiksi tai palautevaikutuksiksi. Jos seurannaisvaikutuksella on lisää lämmittävä vaikutus, sanotaan sen olevan positiivinen takaisinkytkentä ja jos seurannaisvaikutus hillitsee lämpenemistä, sanotaan sen olevan negatiivinen takaisinkytkentä.

Takaisinkytkentöjen tutkimuksissa on ilmennyt, että on monia positiivisia takaisinkytkentöjä, mutta vain vähän negatiivisia takaisinkytkentöjä. Merkittävimmät takaisinkytkennät ovat vesihöyryn ja pilvisyyden muutokset. Vesihöyryn takaisinkytkentä on todettu monissa mittauksissa selvästi positiiviseksi [34]. Lämmetessään ilmakehä pystyy pitämään yllä suurempaa vesihöyrypitoisuutta ja koska vesihöyry on erittäin voimakas kasvihuonekaasu, se aiheuttaa paljon lisää lämpenemistä. On yleisesti tiedossa, että pilvisyyden muutoksiin sisältyy suurin epävarmuus tällä hetkellä ennustettaessa tulevan lämpenemisen määrää. Ongelma johtuu lähinnä siitä, että meillä ei ole ollut tarpeeksi vakaita ja tarkkoja mittauksia tarpeeksi pitkältä ajalta, jotta olisimme pystyneet mittaamaan pilvien muutokset lämpenemisen yhteydessä tarpeeksi tarkasti [35]. Tilanne on parhaillaan korjaantumassa ja viimeisimmät tutkimustulokset osoittavat pilvien takaisinkytkennän olevan positiivinen [36]. Jos tämä pitää paikkansa, se tarkoittaa sitä, että hiilidioksidin aiheuttama lopullinen lämmitysvaikutus on suuri, koska pilvien muutokset on ollut jokseenkin ainoa tekijä, josta on voitu arvella aiheutuvan voimakas negatiivinen takaisinkytkentä. Jos pilvetkin ovat positiivinen takaisinkytkentä, kuten viimeisten tutkimustulosten valossa näyttää, ei ole enää paljon asioita, jotka voisivat hillitä voimakasta lämpenemistä tulevaisuudessa.

Kiitän Eskoa, Kaitsua, Jaria, Mattia ja Timoa hyvistä kommenteista tekstini parantamiseksi.

Lähteet

1. NASA GISS (Goddard Institute for Space Studies) pintalämpötila-analyysi

2. HadCRUT3 (Hadley Centre ja Climate Research Unit, East Anglia) pintalämpötila-analyysi

3. RSS (Remote Sensing Systems)

4. UAH (University of Alabama in Huntsville) (linkki on suoraan UAH:n dataan, heillä ei tunnu olevan omaa kunnollista sivustoa)

5. HadAT: Upper-air temperatures from weather balloons

6. Pierce et al. (2006), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Anthropogenic Warming of the Oceans: Observations and Model Results”

7. Huang et al. (2000), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Temperature trends over the past five centuries reconstructed from borehole temperatures”

8. Parmesan (2006), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Ecological and Evolutionary Responses to Recent Climate Change”

9. Zemp et al. (2009), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Six decades of glacier mass-balance observations: a review of the worldwide monitoring network”

10. Church & White (2006), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”A 20th century acceleration in global sea-level rise”

11. Comiso et al. (2008), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Accelerated decline in the Arctic sea ice cover”

12. Wikipedia: Tyndall’s Setup For Measuring Radiant Heat Absorption By Gases

13. AGW Observer: Papers on laboratory measurements of CO2 absorption properties

14. Niro et al. (2005), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Spectra calculations in central and wing regions of CO2 IR bands between 10 and 20 μm. III: atmospheric emission spectra”

15. Clerbaux et al. (2003), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Trace gas measurements from infrared satellite for chemistry and climate applications”

16. Uherek (2006), [koko artikkeli], ”Stratospheric cooling”

17. AGW Observer: Papers on temperature trends in stratosphere

18. Keeling (1960), [koko artikkeli], ”The concentration and isotopic abundances of carbon dioxide in the atmosphere”

19. AGW Observer: Papers on atmospheric carbon dioxide concentration measurements

20. CDIAC Trends: Atmospheric Carbon Dioxide and Carbon Isotope Records

21. Buchwitz et al. (2007), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”First direct observation of the atmospheric CO2 year-to-year increase from space”

22. Chédin et al. (2003), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”First global measurement of midtropospheric CO2 from NOAA polar satellites: Tropical zone”

23. Buchwitz (2008), [koko artikkeli], ”Visualization of the global distribution of greenhouse gases using satellite measurements”

24. Wikipedia: Suess effect

25. Levin & Hessheimer (2000), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Radiocarbon – a unique tracer of global carbon cycle dynamics”

26. RealClimate, Steig (2004), ”How do we know that recent CO2 increases are due to human activities?”

27. Hards (2005), [koko artikkeli], ”Volcanic Contributions to Global Carbon Cycle”

28. AGW Observer: Papers on changes in OLR due to GHG’s

29. Griggs & Harries (2004), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Comparison of spectrally resolved outgoing longwave data between 1970 and present”

30. AGW Observer: Papers on changes in DLR

31. Evans & Puckrin (2006), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Measurements of the Radiative Surface Forcing of Climate”

32. AGW Observer: Papers on GHG role in historical climate changes

33. Royer (2008), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Linkages between CO2, climate, and evolution in deep time”

34. AGW Observer: Papers on water vapor feedback observations

35. Loeb et al. (2007), [tiivistelmä], ”Variability in global top-of-atmosphere shortwave radiation between 2000 and 2005”. Oleellinen lainaus: ”As a minimum, radiation budget instruments should be stable enough to detect a change in net cloud forcing corresponding to a 25% cloud feedback. A 25% cloud feedback would reduce or amplify the influence of the anthropogenic radiative forcing by the same amount. Estimates of anthropogenic total radiative forcing in the next few decades are 0.6 Wm−2 per decade [IPCC, 2001, Figure 9.13]. A 25% cloud feedback would change cloud net radiative forcing by 25% of the anthropogenic radiative forcing, or 0.15 Wm−2 per decade. The global average shortwave (SW) or solar reflected cloud radiative forcing by clouds is ~50 Wm−2, so that the observation requirements for global broadband radiation budget to directly observe such a cloud feedback is approximately 0.15/50 = 0.3% per decade in SW broadband calibration stability [Ohring et al., 2005]. Achieving this stability per decade in calibration is extremely difficult and has only recently been demonstrated for the first time by the ERBS and CERES broadband radiation budget instruments [Wong et al., 2006; Loeb et al., 2007].”

36. Clement et al. (2009), [tiivistelmä, koko artikkeli], ”Observational and Model Evidence for Positive Low-Level Cloud Feedback”

Mainokset

24 vastausta to “Havaintoja ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta”

  1. Mauno Joukamaa Says:

    Erinomainen teksti, en muista aiemmin nähneeni suomeksi vastaavanlaista tiivistä ja yleistajuista esitystä ilmastonmuutoksesta (tai juuri muillakaan kielillä).

  2. Ari Jokimäki Says:

    Kiitoksia palautteesta! 🙂

    Jänniä runoja tuolla sinun blogissasi.

  3. Talven Puhuri Says:

    Tiivis ja selkeä teksti myös meille tavallisille sääharrastajille, joiden tähänastiset tiedot perustuu erittäin sekaviin ja tunnepitoisiin kirjoituksiin.On hienoa miten eri otoksia analysoidaan ja validiutta kritisoidaan.Mutta miksi tuota spekulaatiota on niin paljon. Miksi ei vaan esitetä eri tutkimustuloksia ja jätetä tunteilut esim. tällaisille ala-arvoisille keskustelupalstoille http://www.tiede.fi/keskustelut/geologia-maa-meri-ja-ilma-f7/backman-horhoilee-taas-t42376-120.html
    Itse haluaisin esim. todellisia perusteluja sille miksi suomalainen lustotukimus ei kelpaa ilmastomuutosmalleihin.
    Miksi meidän pohjoisistakin järvistä löytyy todella järeitä lehtipuita? Mikä aiheutti sen ajan lämpenemisen.
    Esim.( http://lustiag.pp.fi/past_models5.pdf )
    Mikä vaikutus golf-virralla todellisuudessa on pohjolaan.( http://www.wetterzentrale.de/topkarten/fsdivka.html )

    Esitelkää eri teorioita ilman tunteita… KIITOS etukäteen

  4. Ari Jokimäki Says:

    Mutta miksi tuota spekulaatiota on niin paljon.

    En mielestäni kovin paljon spekulaatiota kirjoitukseeni laittanut, mutta koska tieteessä ei mikään ole ikinä täysin varmaa, eksyy tälläisiin teksteihin väkisinkin kohtia, joissa on hiukan spekulaatiota.

    Itse haluaisin esim. todellisia perusteluja sille miksi suomalainen lustotukimus ei kelpaa ilmastomuutosmalleihin.

    En ole tutustunut tähän aiheeseen kovinkaan tarkasti, mutta tälläinen osui silmään:
    http://lustiag.pp.fi/LK_27072004_s3.pdf

    Siinä on näköjään vuonna 2004 on joku suomalainen lustotutkimusprojekti päässyt mukaan kansainvälisiin hankkeisiin.

    Miksi meidän pohjoisistakin järvistä löytyy todella järeitä lehtipuita? Mikä aiheutti sen ajan lämpenemisen.

    Yleisesti ottaen menneisyyden ilmasto-oloja ovat säädelleet muutokset auringonvalon voimakkuudessa (johtuen hitaista muutoksista Maapallon radassa ja kallistuskulmassa) ja kasvihuonekaasut. Toki muitakin tekijöitä on ollut, mutta nuo kaksi tekijää ovat ne kaksi oleellisinta lyhytaikaisissa muutoksissa (pitempiaikaisissa muutoksissa on esim. mannerlaattojen liikkuminen tärkeässä osassa). Aikomuksena on jossain vaiheessa kirjoittaa tästä aiheesta tarkemmin.

    Joskus ilmasto-olot myös vaihtelevat kovasti paikallisesti. Esim. viimeisten vuosituhansien ilmasto näyttäisi aika usein olleen sellaista, että lämpimät ja kylmät kaudet ovat näkyneet enemmän tietyissä paikoissa Maapallolla ja ovat näkyneet eri aikaan muissa paikoissa tai sitten eivät ole näkyneet ollenkaan muualla. Tässä esimerkiksi tutkimus, jossa näkyy kyseisen aikakauden tilanne eri osissa Eurooppaa (Davis et al., 2003):

    http://www.bosci.net/papers/Holocenetemperaturefrompollenrecords.pdf

    Siellä näkyy kuvissa 3 ja 4 kuinka erilaiset ilmasto-olot ovat olleet niinkin pienellä alueella kuin Euroopassa. Esim. Suomen alueella (kuvien ”NE”) nähdään, että lämpötilat ovat olleet aika korkeat 6000 vuotta sitten (pääasiassa kesällä). Noita kuvia katsellessa kannattaa huomioida se, että niissä se nollapiste on otettu vuoden 1890 tilanteen mukaan, eli siitä puuttuu koko 1900-luku. Syistä en osaa niin tarkkaan Suomen osalta sanoa, mutta tuossa paperissa siitäkin hiukan ohimennen puhutaan.

  5. jussi Says:

    Miksi jätät kuitenkin mainitsematta että ylätroposfäärin moninkertaista lämpeämistä ei ole pystytty mittaamaan, vaikka mallit sellaista selkeästi ennustavat. Kyseessä on aivan selkeä epävarmuustekijä, minkä jätät kylmästi mainitsematta.

    Stratosfäärin viilenemisestäkin jätät mainitsematta, että viimeiseen 15 vuoteen viilenemistä ei ole tapahtunut, vaan ihan flat kehitys:

    Tässä kaksi aivan selkeää fysikaalista ilmiötä todistaa että AGW-teoria on pahasti putteellinen. Jokin muu lämmittää ilmastoa eikä yksikään tietokonemalli tiedä mikä se on.

  6. Ari Jokimäki Says:

    Miksi jätät kuitenkin mainitsematta että ylätroposfäärin moninkertaista lämpeämistä ei ole pystytty mittaamaan, vaikka mallit sellaista selkeästi ennustavat.

    Ensinnäkin, minä kirjoitin havainnoista, en malleista. Toiseksi, minä kirjoitin ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta kasvihuonekaasupäästöjen välityksellä; mainitsemallasi asialla ei ole oikeastaan mitään tekemistä kasvihuonekaasujen kanssa. Ylemmän troposfäärin lämpötilakehitykseen tropiikissa on tosiaan liittynyt sellainen ongelma, että useimmat ilmastomallit ovat ennustaneet tropiikin ylemmän troposfäärin lämpenevän enemmän kuin maan/meren pinta. Tämä on riippumaton ongelma siitä, mikä pintaa alunperin lämmitti. Ongelmaan liittyy lämpötilan laskeminen ilmakehässä korkeammalle mennessä. Tropiikissa, kun maan/meren pinta lämpenee, konvektio nostaa kosteutta ylemmäs ilmakehään ja tämä kosteus (sen latentti lämpö) sitten vaikuttaa siihen, miten paljon lämpötila laskee korkeuden myötä. Tämä on monimutkainen prosessi ja sitä on ollutkin vaikea sekä mallintaa että mitata.

    Väite, että kyseistä lämpeämistä ei ole kyetty mittaamaan, ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska jo alunperin oli mittauksia, joissa lämpeneminen näkyi (RSS:n analyysi satelliittimittauksista). Tämä ongelma onkin ollut luonteeltaan sellainen, että eri havainnot ovat näyttäneet erilaisia tuloksia. Vaikka tämä ongelma ei vaikutakaan kasvihuonekaasuihin liittyvään tilanteeseen, ongelma on kuitenkin tiedostettu tiedeyhteisössä, ja se onkin nykyään jo käytännössä ratkaistu. Havainnoista on löytynyt paljon korjattavaa (Sherwood et al. 2008, Haimberger et al. 2008, McCarthy et al. 2008). Lisäksi myös malleissa voi olla hieman säätämistä (Bengtsson & Hodges 2008), joka ei ole mikään ihme kun ajattelee, miten vaikea asia tuo on mallinnettavaksi.

    Stratosfäärin viilenemisestäkin jätät mainitsematta, että viimeiseen 15 vuoteen viilenemistä ei ole tapahtunut, vaan ihan flat kehitys:
    http://www.remss.com/data/msu/graphics/plots/sc_Rss_compare_TS_channel_tls_v03_2.png

    Stratosfääriin liittyen annoin viittauksen [17], jossa tämä asia selviää lähdeviitteineen, mutta tässä nyt kuitenkin linkki yhteen viimeaikaisista tutkimuksista (Randel et al. 2009):

    http://acd.ucar.edu/~randel/2008JD010421.pdf

    Randel et al. esittävät myös muita mittaussarjoja kuin tuon yhden, johon viittasit. Selkeästi viilenevää on stratosfäärissä havaittavissa, mutta Randel et al. huomauttavat, että näissä mittauksissa on ongelmia ja varoittavat, ettei näitä trendejä kannattaisi käyttää stratosfäärin lämpökehityksen määrittelyyn. Pelkkä yhden stratosfäärin lämpötilakehityksen kuvaajan esittely ei kerro mitään ihmisen osuudesta ilmastonmuutokseen jos kuvaa ei analysoida sen pidemmälle. Stratosfäärin lämpötilaan vaikuttaa monta merkittävää tekijää (otsoni, tulivuoret, vesihöyry), joista kasvihuonekaasut ovat vain yksi. Osoittamalla yhtä kuvaajaa (ilman yksityiskohtaisempaa viitettä siitä, mistä kuvaaja on peräisin) ei vielä voida julistaa kasvihuonekaasujen ylläosoitettua lämmitysvaikutusta mitättömäksi. Ensin on selvitettävä, onko kuvan kertoma asia tosi (Randel et al. varoittavat, ettei välttämättä ole) ja sitten, mikä kuvaajan kertoman asian aiheuttaa. Jos sellaisen analyysin jälkeen käy ilmi, että odotettua kasvihuonekaasujen aiheuttamaa viilenemistä näy stratosfäärissä, on selvitettävä miksi ei näy ja myös miksi se näkyy muissa mittauksissa. Sitten on korjattava teorioita ja muita mittauksia. Jos niidenkään jälkeen ei saada havaintoja sopimaan teoriaan, sitten voimme alkaa hiukan epäillä kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Meillä olisi kuitenkin silti kaikki yllä mainitut havainnot stratosfäärin viilenemistä lukuunottamatta edelleen olemassa, joten meillä olisi todella vaikea tilanne selittää, miksi kasvihuonekaasut eivät aiheutakaan lämpenemistä ja miksi kaikki havainnot kuitenkin viittaavat, että ne aiheuttavat lämpenemistä. Jos nämä kaikki saat selitettyä, sitten voit julistaa, että lämpenemisen ehkä aiheuttaakin joku muu.

  7. Tuomas Helin Says:

    Jussi kirjoitti toisaalla pilviin liittyvästä palautekytkennästä:

    kuten juuri tuossa pilvipeitteen takaisinkytkennässä on monia eri näkökantoja tieteellisessä kirjallisuudessakin. Palautekytkentä ei muutu positiiviseksi sillä että siteeraat vain papereita missä niin väitetään (ja usein puutteellisin perustein).

    Kaipaan lähdeviitteitä väitteellesi. Tässä listaus aihetta käsittelevästä tieteellisestä kirjallisuudesta Arin blogista jota voinet jatkaa:

    http://agwobserver.wordpress.com/2009/10/26/papers-on-cloud-feedback-observations/

    Ymmärryksemme pilvien palautekytkennästä kun kai nimenomaan perustuu siihen, mitä siitä tieteellisessä kirjallisuudessa on kirjoitettu.

  8. jussi Says:

    No miksi esim tämä ei ole listalla?:
    http://www.drroyspencer.com/Spencer_07GRL.pdf

    Tuo paperihan osoittaa että konsensusta pilvipeitteen vaikutuksesta ei ole. Mutta se puuttuu Jokimäen listalta, miksi?

  9. Ari Jokimäki Says:

    Kyseiset listat ovat pintaraapaisu asiasta. Tarkkaan asiaa katsovalle on toki selvää, että listalta löytyy myös sellaisia tutkimuksia, jossa pilvitakaisinkytkentä näyttäisi olevan negatiivinen. Ei ole mitään järkeä sisällyttää listalle tuollaisia töitä, joissa tutkitaan pilvien muutosta hyvin lyhyellä aikavälillä, kun odotettu muutos vuosikymmenienkin skaalalla on hyvin pieni ja vaikeasti havaittava. Spencer tutkii kohinaa, jolla ei ole mitään tekemistä ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen aiheuttaman pilvitakaisinkytkennän kanssa.

  10. Tuomas Helin Says:

    Tässä muillekin luettavaksi IPCC AR4:n kappale 8.6.3.2 jossa käsitellään pilvien palautekytkentää. Siihen liittyvä epävarmuus on yksi suurimmista syistä miksi tuo ilmastoherkkyyden haarukka on vielä niinkin suuri, +2…4,5 C.

  11. Jouni Says:

    Hieno yhteenveto. Arvostan kuitenkin enemmin sellaisia yhteenvetoja, jossa todetaan faktat ilman kannanottoja ja johtopäätöksiä, mutta se taitaa olla ihmisluonteelle vaikeaa. Minusta myös tässä on hienoa debattia:

    – hätähousuille:

    ja pitempi versio

  12. Mikko Heiskanen Says:

    Erittäin selkeäsanainen yhteenveto, kiitoksia.

    Osaisiko joku selittää kaltaiselleni ummikolle, miten hiilidioksidin lämpösäteilyn pysäyttämiskyky toimii toisinpäin, eli kuinka paljon tuo sama hiilidioksidi vähentää lämpösäteilyn pääsemistä maahan asti? Maallikkona kuvittelisin, että se toimii fysiologisesti samoin suuntaan mihin hyvänsä, vai? Jos näin on, niin mihin perustuu ”lämmittävä” vaikutus, lämpösäteilyn ”kumulaatioon” hiilidioksidin alle, niinkö?

  13. Esko Pettay Says:

    ”Kasvihuonekaasut päästävät lähes täydellisesti lävitseen auringosta tulevan säteilyn, varsinkin näkyvän valon, mutta absorboivat eli imevät huomattavan osan planeetan pinnalta lähtevästä pitkäaaltoisemmasta lämpösäteilystä (infrapunasäteilystä).” Auringon säteilystä iso osa pääsee ilmakehän läpi lämmittämään maanpintaa. Lämmennyt maa säteilee lämpösätelyä, jota kasvihuonekaasut eivät läpäise yhtä hyvin.
    Ilmiö on selitetty aika hyvin esim. tässä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuoneilmi%C3%B6

  14. Ari Jokimäki Says:

    Osaisiko joku selittää kaltaiselleni ummikolle, miten hiilidioksidin lämpösäteilyn pysäyttämiskyky toimii toisinpäin, eli kuinka paljon tuo sama hiilidioksidi vähentää lämpösäteilyn pääsemistä maahan asti? Maallikkona kuvittelisin, että se toimii fysiologisesti samoin suuntaan mihin hyvänsä, vai? Jos näin on, niin mihin perustuu “lämmittävä” vaikutus, lämpösäteilyn “kumulaatioon” hiilidioksidin alle, niinkö?

    Lämpösäteilyn pysäyttämiskyky toimii suunnasta riippumatta, kuten oletit. Olen nähnyt selityksen, miksi auringosta tulevan lämpösäteilyn pysäytys ei kumoa maapallon lähettämän lämpösäteilyn pysäytystä, mutten juuri nyt muista missä sen näin. Yritän kaivella jotain kunnon lähteitä tähän huomenna, mutta alustavasti arvelen, että vastaus löytyy siitä, että suuri osa Auringon energiasta maapallolle tulee näkyvän valon alueella eikä lämpösäteilynä ja näin kasvihuonekaasujen pysäyttämä suhteellinen osuus koko tulevasta säteilystä on pienempi kuin lähtevästä säteilystä (josta suurempi osa on lämpösäteilyä) pysäytetty suhteellinen osuus.

    Sen tiedän kuitenkin, että tästä aiheesta on 1960-luvulla ilmestynyt yksi tutkimus, jossa tosiaan väitettiin näiden vaikutusten kumoavan toisensa. Kaivan huomenna siihenkin linkin – onhan se ainakin historiallisesti mielenkiintoinen.

  15. Tuomas Helin Says:

    Koska tituleerasit itsesi ummikoksi, en ole aivan varma että selvittikö vai sekoittiko Arin vastaus enemmän! Rajusti yksinkertaistaen; Kasvihuonekaasut siis pystyvät sitomaan vain lämpösäteilyä, ei näkyvää valoa. Auringon energia saapuu ilmakehään näkyvänä valona (pääsee läpi), mutta maan pinta lähettää tämän energian lämpösäteilynä, jota kasvihuonekaasut pystyvät sitomaan. Eskon laittama Wikipedia-linkki on hyvä.

    -Tuomas

  16. Ari Jokimäki Says:

    Kaivelin muuten eilen hiukan niitä paikkoja, joissa oletin vastauksen olleen, mutten löytänyt. Täytyy jatkaa salapoliisihommia.

  17. Boris Winterhalter Says:

    Koska toisessa jutussa https://ilmastotieto.wordpress.com/2011/06/06/ovatko-tulivuoret-aiheuttaneet-ilmaston-lampenemisen/#comment-588 Ari esittää minun suoltavan kaikenlaista (tarkoittanee soopaa) totean, että edellä ollut haastattelu (Richard Lindzen ja Hadi Dowlatabadi) kuvastaa lähes 100%:sti omaa kantaani, kuten olen yrittänyt kirjoitteluissani tuoda julki.

    Tämän takia haluaisin kuulla Arilta ja miksei myös Tuomakselta missä edellä esiintyneet herrat ovat väärässä tai vaikkapa missä väitteeni ovat ristiriidassa videossa esitettyjen ajatusten kanssa.

    Toteaisin vielä, että Hadia en tunne, mutta Richardin kanssa olen keskustelut aiheesta seikkaperäisesti mm. 2006 kaksipäiväisen seminaarin http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/LEOprize/LEO%20Prize.htm aikana.

  18. Ari Jokimäki Says:

    Minä olen tutustunut Lindzenin tutkimustyöhön ja huomannut sen olevan huonolaatuista:

    http://agwobserver.wordpress.com/2009/12/05/comments-on-lindzen-choi-2009/
    http://agwobserver.wordpress.com/2009/11/13/papers-on-the-iris-hypothesis-of-lindzen/

    En aio tuhlata aikaani hänen videoesiintymisiensä katseluun. Julkaiskoon ensin jotain järkevää tieteellisessä kirjallisuudessa – sen jälkeen saatan olla kiinnostunut hänen muista lausunnoistaan. Hänhän tunnetusti myös esittää vielä perättömämpiä lausuntoja tieteellisen kirjallisuuden ulkopuolella:

    http://www.skepticalscience.com/Lindzen_Illusions.htm

    Lisäksi on huomautettava, että minun kommenttini sinun väitteitesi suoltamisesta ei liittynyt millään tavalla mainitsemaasi videoon. Tämän videon mainitsit paljon aikaisemmin keskustelussa ja minun kommenttini oli vastaus myöhempään kommenttiisi, jossa lähdit esittämään taas lisää erilaisia väitteitä. Tämä käy mainitusta keskustelusta hyvin ilmi, joten onkin aika ihmeellistä, että yrität asian esittää tässä valossa. Väitteitesi oikeellisuus ei myöskään mitenkään riipu tuosta videosta. Olemme täällä keskusteluissa kerta toisensa jälkeen nähneet sinun väitteitesi olevan vääriä. Jo tuossa yllä mainitussa viestiketjussa yritit esittää minun siteeraavan pääasiassa tutkimuksia, jotka rakentuvat mallituloksien varaan. Tämä oli helppo osoittaa vääräksi. Lisäksi väitit, ettei antamassani aurinkotutkimusten listassa otettu kosmisia säteitä huomioon, mikä oli jälleen helppo osoittaa vääräksi väitteeksi. Tätä listaa voidaan jatkaa hyvin pitkälle kun kaivellaan vanhempia viestiketjuja täällä.

  19. Boris Winterhalter Says:

    Varsin hupaisa yritys mustamaalata Lindzeniä (Lindzen-illusions.htm) tarjoamalla vasta-argumenttina esimerkiksi James Hansenin näkemyksiä, esim: ”Since the Industrial Revolution, atmospheric CO2 has increased from 280 to 390 parts per million (ppm). Don’t be fooled by the small number – 390 ppm is higher than CO2 has been in millions of years. CO2 is rising by 2 ppm per year as we continue to burn fossil fuels. To stabilise the Earth’s climate, we must reduce CO2 to the relatively safe level of 350 ppm. And we must hurry, because the task will soon be an impossible one.”

    Hansenin näkemys kynnysarvon uhkaavasta ylittymisestä (tipping point) ei perustu muuhun kuin mutuun. Maapallon historiassa olosuhteet ovat vaihdelleet luonnollisten tekijöiden sanelemina varsin hurjissa rajoissa ja aina palattu takaisin samalle vesiplaneetan omaksumalle elämälle otolliselle tasolle.

    On aivan ilmeistä, että kumpikaan meistä ei hevin luovu asemistaan, joten jatkakaamme entiseen tapaan, eli minä luen hyvin mielelläni sinun monesti varsin ansiokkaita kirjoituksiasi, mutta pidätän itselläni oikeuden kritisoida perustelujasi, jos ne poikkeavat selkeästi omistani.

  20. Ari Jokimäki Says:

    Varsin hupaisa yritys mustamaalata Lindzeniä…

    Yritys saattaa asia naurunalaiseksi on yleisesti tunnettu argumentointivirhe – yrittäisit välttää niitä.

    …(Lindzen-illusions.htm) tarjoamalla vasta-argumenttina esimerkiksi James Hansenin näkemyksiä, esim: “Since the Industrial Revolution, atmospheric CO2 has increased from 280 to 390 parts per million (ppm). Don’t be fooled by the small number – 390 ppm is higher than CO2 has been in millions of years. CO2 is rising by 2 ppm per year as we continue to burn fossil fuels. To stabilise the Earth’s climate, we must reduce CO2 to the relatively safe level of 350 ppm. And we must hurry, because the task will soon be an impossible one.”

    Hansenin näkemys kynnysarvon uhkaavasta ylittymisestä (tipping point) ei perustu muuhun kuin mutuun. Maapallon historiassa olosuhteet ovat vaihdelleet luonnollisten tekijöiden sanelemina varsin hurjissa rajoissa ja aina palattu takaisin samalle vesiplaneetan omaksumalle elämälle otolliselle tasolle.

    Tuleville sukupolville sillä ei ole hirveästi merkitystä, jos maapallo voimakkaan lämpenemisen jälkeen palaisikin takaisin vaikkapa nykyisenkaltaiseen tilaan, jos palautumiseen kuluu tuhansia tai jopa miljooonia vuosia. Lisäksi on huomattava se, ettei maapallolla ole mitään tiettyä tilaa mihin se aina palaa takaisin, vaan maapallon ilmasto menee aina sinne, mihin pakotteet osoittavat. Jos pakotteet määräävät maapallon jonkinlaiseen Venusta muistuttavaan tilaan, ei se siitä palaudu ennenkuin kyseiset lämmittävät pakotteet poistuvat.

    On myös huomattavaa, että vaikka minä tarjosin huomattavan määrän todisteita, joissa osoitetaan Lindzenin väitteitä vääräksi, sinua se ei näytä huolettavan, vaan päinvastoin kaivoit sieltä yhden pienen kulman, josta esitit näennäisen vastalauseen, jonka perusteella yritit julistaa koko asian naurettavaksi. Jäitit kuitenkin valtavan määrän Lindzenin virheitä kommentoimatta. Esimerkiksi Lindzenin ja Choin tutkimus vuodelta 2009 oli niin häpeällisen virheellinen, että Lindzen ei kehtaa mainita sitä omassa julkaisuluettelossaan. Lisäksi hän suorastaan pillastui ja alkoi rääkymään Desslerin puheen päälle, kun Dessler mainitsi kyseisen julkaisun heidän väittelyssään.

  21. Boris Winterhalter Says:

    Toki olin tietoinen Lindzenin ja Choin tutkimuksesta ja siihen liittyvästä kritiikistä. Muistelin, että Lindzen ja Choi ottivat kritiikin vakavasti kuten hyvien tutkijoiden tuleekin ja totesivat kritiikin aiheelliseksi korjasivat vakavimmat puutteet.

    Koska muistin varaan ei tällaisia asioita sovi jättää, päätin katsoa mitä uutta aiheesta löytyy ja mielenkiintoistahan löytyi 22 lokakuulta 2010. Tuolloin pidettiin Texas A&M yliopistolla 2-tuntinen tilaisuus, jossa Lindzen ja hänen pahin kriitikkonsa väittelivät ilmastonmuutoksesta. Siinä Dressler hyökkäsi varsin rajusti Lindzeniä vastaan, mutta jäi mielestäni selkeästi toiseksi. Tilaisuudessa taltioitu video
    http://www.globalclimatescam.com/2010/10/richard-lindzen-of-mit-debates-andrew-dessler-of-texas-am-on-global-warming/
    kertoo hyvin osapuolten näkemyseroista ja varsinainen Lindzen ja Choi kritiikki ajoittui kohtaan 1:11:20 – 1:17:58 ja siitä eteenpäin seuraa Lindzenin vastaus päättyen 1:21:06.

  22. Ari Jokimäki Says:

    Lindzen ja Choi ovat tehneet asiasta vain näennäisen korjauksen. Korjausta ei ole vertaisarvioitu ja silti Lindzen heiluttelee sitä ikäänkuin todisteena – näinhän hyvä tutkija ei tee.

  23. Boris Winterhalter Says:

    Olet nyt itse siirtämässä keskustelua off-topic puolelle, mutta jatketaan jos kerran haluat.

    Mistä päättelet, että korjaukset olivat näennäisiä, kun sitä uusinta verisota Lindzen/Choi tutkimuksesta ei ole vieläkään saatu julkaistua. Nyt kesäkuussa näyttää todennäköiseltä, että tutkimus julkaistaan kesän aikana [Lindzen: The final version is accepted (following review) by the Asian Pacific Journal of Atmospheric Sciences.] varsin monimutkaisten ja jopa törkeiden vaiheiden jälkeen. Tätä kieroilua kuvaa hyvin Lindzenin kirjeenvaihto mm. PNAS:n toimittajan kanssa: http://www.masterresource.org/2011/06/lindzen-choi-special-treatment/
    Monet muutkin valtavirtaa vastaan toimivat tutkijat ovat törmänneet vastaavanlaisiin vaikeuksiin, eli tapaus heijastelee sitä törkeätä peliä, mistä Climategate-vuodossa jo todettiin.

  24. Ari Jokimäki Says:

    Tämä on joka tieteenalalla normaali käytäntö, että valtavirtaa vastaan olevat tutkijat ruikuttavat kuinka heitä on kaltoin kohdeltu vertaisarvioinnissa. Lindzenin ja Choin tutkimus oli törkeän virheellinen ja silti se pääsi vertaisarvioinnin läpi, joten minun nähdäkseni häntä on kohdeltu liiankin hyvin. Muistetaan nyt edelleen yllä esitetyt asiat, joista käy ilmi, että Linzenillä on tapana syytää julkisuuteen virheellistä tietoa ilmastotieteestä. Tämä ei ole sitä, mitä ”hyvältä tutkijalta” voisi odottaa.

    Keskustelu oli jo alunperinkin off-topic, kun tämän Lindzenin asian mainitsit. Minun olisi tietysti pitänyt jo siinä vaiheessa taas kerran huomauttaa sinua, mutta kun ei vaan aina jaksa. Helpompaa on näyttää lukijoille minkälaisia tyyppejä sinä mainostat asiantuntijoina. Asia voisi kummastuttaa, ellei tietäisi, että sekä sinä että Lindzen olette kytköksissä Heartland Instituteen, joka on omistautunut ilmastoasioiden vääristelyyn.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: