Sää vaihteli eri puolilla maapalloa viime viikolla paljon. Roomassa satoi lunta ensimmäistä kertaa vuoden 2005 jälkeen, eikä näin suurta lumisadetta ole ollut 24 vuoteen. Sen sijaan Brasiliassa Rio de Janeiron alueella oli pahin helleaalto 50 vuoteen. Sähkön kulutus nousi Brasiliassa uuteen ennätyslukemaan, koska jäähdytyslaitteiden käyttäminen vaatii paljon sähköä. [Digital Journal 10.2.2010, La Repubblica 12.2.2010, Latin American Herald Tribune 13.2.2010, Reuters 12.2.2010]
Lämpötila on pysytellyt nollan alapuolella isossa osassa Suomea jo joulukuusta saakka. Lehdissä olleet tiedot kaikkien aikojen pisimmästä pakkasjaksosta eivät pidä paikkaansa, mutta esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa tämän talven pakkasjakso pääsee jo kolmen pisimmän joukkoon tarkasteltaessa tilastoja vuoden 1960 jälkeen. [Ilmatieteen laitos 11.2.2010]
Tällaisilla lyhytaikaisilla sääilmiöillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä ilmastonmuutokseen. Meteorologi, filosofian tohtori Jeff Masters kuitenkin arvioi Yhdysvaltojen koillisosan lumimyrskyjen olevan mahdollisesti ainakin osittain seurausta ilmastonmuutoksesta.
Ennätyksellisen suuret lumimyrskyt vaativat tavallista isomman ilmankosteuden ja tarpeeksi kylmän lämpötilan lumen muodostumiseksi. Maapallon keskilämpötilan nousun on ennustettu lisäävän haihdunnan määrää. Ilmakehän alaosan vesihöyrypitoisuus kasvoikin 5 % viime vuosisadalla (1900-luvulla) ja 4 % vuoden 1970-jälkeen. Lämpötilan kohoaminen vähentää lumisten päivien ja siten myös lumimyrskyjen määrää. Lisääntynyt ilmankosteus kuitenkin kasvattaa voimakkaiden lumimyrskyjen syntytodennäköisyyttä. Niinpä voimakkaiden lumimyrskyjen määrä suhteessa tavallisten lumisateiden määrään voi kasvaa. [Dr Jeff Masters’ WunderBlog 8.2.2010, Dr Jeff Masters’ WunderBlog 12.2.2010]
Kuva 1. Maa- ja merialueiden kuukausilämpötilojen anomaliat (poikkeamat verrattuna vertailujaksoon 1951-1980) joulukuussa 2009. Harmaalla merkittyjen alueiden tiedot puuttuvat. [Lähde: NASA GISS Surface Temperature Analysis.]
Lisää vaikeuksia kosmisten säteiden ilmastovaikutushypoteesille
Juuri julkaistu tutkimus on tutkinut Forbush-vähenemien vaikutuksia pilviin. Forbush-vähenemä on kosmisten säteiden äkillinen voimakas väheneminen, jonka on väitetty vaikuttavan pilvien muodostumiseen. Tässä uudessa tutkimuksessa tutkittiin kuutta Forbush-vähenemää käyttäen ISCCP:n pilvidataa vertailussa kosmisten säteiden dataan. Forbush-vähenemille ei löytynyt mitään vaikutusta pilviin.
Tiivistelmä:
”Kosmisten säteiden ja pilvien välinen yhteys (CRC) on voimakkaan kiistelyn alainen tällä hetkellä. Siinä edellytetään, että galaktiset kosmiset säteet (GCR), jotka tunkeutuvat Maan ilmakehään, vaikuttavat pilvipeitteeseen. Jos se pitäisi paikkansa, sillä olisi merkittäviä seurauksia ymmärrykselleme ilmastoa ohjaavista prosesseista. Tässä raportoimme vaihtoehtoisesta ja tiukasta CRC-hypoteesin testistä, jossa etsimme äkillisten GCR-vähenemien (niin kutsuttujen Forbush-vähenemien) mahdollista vaikutusta pilviin. Emme löydä Forbush-vähenemille mitään vaikutusta pilvipeitteeseen millään korkeudella tai leveysasteella.” (Calogovic, J., C. Albert, F. Arnold, J. Beer, L. Desorgher, and E. O. Flueckiger (2010), Sudden cosmic ray decreases: No change of global cloud cover, Geophys. Res. Lett., 37, L03802, doi: 10.1029/2009GL041327. [tiivistelmä, koko artikkeli] )
Itä-Antarktiksen rannikon lumisateiden lisääntymisen ja lounaisen Länsi-Australian kuivuuden välillä yhteys
Kun Australian lounaiskulma kärsii kuivuudesta, itäisessä Antarktiksessa esiintyy voimakkaita lumisateita. Joidenkin ilmastomallien mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos voi edelleen voimistaa tätä yhteyttä. Tutkijat löysivät Itä-Antarktiksen ja lounaisen Länsi-Australian sademäärien käänteisen yhteyden tutkittuaan 30 vuotta jäänäytteitä Antarktiksella Law Domen alueella (jääkenttä Cape Poinsett -niemen lähellä), joka sijaitsee lähes täsmälleen Australian lounaisimmasta pisteestä etelään. Havaintojen mukaan tuo alue on kärsinyt epätavallisen voimakkaista lumisateista muutaman vuosikymmenen ajan, kun taas samaan aikaan Lounais-Australiassa on ollut ankaria kuivuusjaksoja. Jäänäytteet kertovat ilmaston vaihteluista 750 vuoden ajalta, ja näitä tietoja verrattiin säähavaintoihin. Antarktiksen rannikon lumisateet näyttävät viime vuosikymmeninä voimistuneen niin paljon, ettei tämä mahdu luonnolliseen vaihteluun. Vastaavasti Lounais-Australian kuivuus vaikuttaa epänormaalilta. Troposfäärin (ilmakehän alaosan) lisääntynyt hiilidioksidi ja myös stratosfäärin ohentunut otsonikerros voimistavat kiertoliikettä, joka tuo entistä enemmän kuivaa ilmaa Lounais-Australiaan. Tämä saattaakin olla esimerkki ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhden alueen ilmastoon.
Tiivistelmä:
”Läntisen Australian lounaiskolkka on ollut alttiina ankarille kuivuuksille viime vuosikymmeninä. Useat tekijät, kuten luonnollinen vaihtelu sekä muutokset maankäytössä, valtameren lämpötilassa ja ilmakehän kiertokulussa, ovat vaikuttaneet tähän kuivuuteen, mutta perimmäinen syy ja eri tekijöiden suhteellinen merkitys ovat olleet epäselviä. Tässä raportoimme merkittävästä käänteisestä korrelaatiosta itäisen Antarktiksen Law Domen ja lounaisen Länsi-Australian sademäärissä mittaushistorian aikana mukaanlukien viimeisimmät vuosikymmenet. Tämä riippuvuus selittää sekä vuosien sisäisestä että vuosikymmenen sademäärävaihtelusta 40 %, ja sen näyttää aiheuttavan ilman meridionaalinen kiertoliike (etelä-pohjoissuuntainen kierto) Australian eteläpuolella, mikä samanaikaisesti saa suhteellisen viileän ja kuivan ilman virtaamaan pohjoiseen kohti lounaista Länsi-Australiaa sekä lämpimän ja kostean ilman etelään kohti itäistä Antarktista. Tällainen meridionaalinen virtaus on yhdenmukainen joidenkin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksia kuvaavien mallien kanssa. Viimeisimpien muutaman vuosikymmen sademääräanomalia (poikkeama normaalista) Law Domessa on suurin 750 vuoteen, mikä viittaisi vastaavasti myös Länsi-Australian kuivuuden olevan epätavallista.” (Ommen van, Tas D. and Morgan, Vin (2010), Snowfall increase in coastal East Antarctica linked with southwest Western Australian drought, Nature Geoscience, 07 February 2010, doi:10.1038/ngeo761. [tiivistelmä] )
Uutisia kokosivat Ari (kosmisten säteiden ilmastovaikutukset) ja Jari (muut uutiset).
Ilmastotieto 