Uudet suositukset ehdottavat Barentsin luonnon turvaamista

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]

Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Barents Protected Area Network (BPAN) -hankkeessa selvitettiin Barentsin alueen luonnonsuojeluverkoston nykytilaa ja puutteita. Hankkeen tulosten perusteella tehtiin Barentsin alueen yhteiset suositukset siitä, kuinka suojelualueverkostoa tulisi kehittää pohjoisen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi sekä sopeutumisessa ilmastonmuutokseen. Yhteistyössä laaditut suositukset koskevat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Luoteis-Venäjän pohjoisia alueita.

BPAN-hankkeen suositusten tavoitteena on säilyttää riittävästi alkuperäistä luontoa, että lajien ja ekosysteemien häviäminen saataisiin pysähtymään YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Suojelualueverkostoa kehitetään yli valtionrajojen, jotta Barentsin alueen valtiot voivat yhdessä turvata pohjoisten luontotyyppien edustavuuden ja suojelualueiden kytkeytyneisyyden. Luonnontilaisina säilyneille metsä- ja suoalueille ehdotetaan perustettavan suojelualueita.

Viisi Luoteis-Venäjän arvokasta luontoaluetta nostettiin BPAN-hankkeen pilottikohteiksi. Mukana ovat muun muassa koko Euroopan laajin koskematon metsäerämaa Dvina- ja Pinega-jokien valuma-alueella sekä Muurmannin alueella sijaitseva vanha ja yhtenäinen Itä-Saariselän mäntymetsä. Tavoitteena on säilyttää toimivia ekologisia käytäviä Suomen ja Venäjän välillä.

Rakentavaa yhteistyötä

BPAN-hanketta ovat rahoittaneet Pohjoismainen ministerineuvosto, Suomen, Ruotsin ja Norjan ympäristöministeriöt ja Venäjän WWF:n Barentsinmeren osasto. Hankkeessa toteutetut suojelualuearvioinnit on tehty yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelun ja mukana olevien maiden tutkimus- ja tiedelaitosten sekä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoima luonnonsuojeluyhteistyö käynnistyi vuonna 1997. Vuosien mittaan on tuotettu runsaasti tietoa arvokkaista luontoalueista ja tuettu niiden säilyttämistä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Onegan niemimaan kansallispuisto Arkangelin alueella, Kalevalan kansallispuisto Karjalan tasavallassa ja Lapin metsän rauhoitusalue Muurmannin alueella. Vuonna 2011 päättyneen Luoteis-Venäjän luonnonsuojelualueverkoston arvioinnissa (Gap-analyysi) arvokkaimmiksi arvioidut alueet ovat pääosin sisällytetty alueellisiin ja kansallisiin luonnonsuojelusuunnitelmiin.

Ensi vuonna Barentsin luonnonsuojelualueverkoston kehittämishankkeen tuloksista viestitään niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin alueellisesti. Tuloksia esitellään Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) World Parks Congressissa ja YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa sekä Barentsin alueen tilaisuuksissa.

Barentsin alueen ympäristöministerit korostivat kokouksessaan 5. joulukuuta luonnon monimuotoisuuden, erityisesti luonnontilaisten metsien ja soiden, suojelun tärkeyttä. Barentsin alueen suojelusuunnitelmissa olevat arvokkaat luontoalueet tulisi perustaa pysyviksi suojelualueiksi. Ministerit kehottivat Barentsin alueen luonnonsuojelutoimijoita jatkamaan rakentavaa yhteistyötä.


Suojelualueet kattavat 13,2 prosenttia Barentsin alueesta. Kartassa suojelualueet on jaettu suojelun vahvuuden perusteella kolmeen luokkaan: vihreä tiukasti suojellut, keltainen keskivahvasti suojellut ja oranssi heikosti suojellut alueet. Pääosin Luoteis-Venäjälle sijoittuvien suunniteltujen (violetti) suojelualueiden perustaminen nostaisi suojeluntasoa 16,6 prosenttiin.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Anna Kuhmonen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0295 251 322 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,

Johtava asiantuntija Tapio Lindholm, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0295 251 379, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä:

Barentsin alueen luonnonsuojelualueverkosto BPAN
BPAN pages
BPAN Policy Brief
Evaluation of the Protected Area Network in the Barents Region. Using the Programme of Work on Protected Areas of the Convention on Biological Diversity as a Tool

Lehdistökuvat:

Dvina-Pinegan suunniteltu suojelualue on BPAN-hankkeen pilottikohde Arkangelin alueella Luoteis-Venäjällä.jpg Kuva: Artem Stolpovsky

Barentsin alueen havumetsää Suomen Lapista.jpg Kuva Esa Nikunen

Kartta Barentsin alueen suojelualueista

Väitös: Arktisen alueen heijastavuus vähentynyt

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitoksen tutkija Aku Riihelä väittelee arktisen alueen lumen ja jään heijastavuuden muutoksesta.


Kuva: Panu Lahtinen, Ilmatieteen laitos.

Heijastavuuden eli albedon vähentyminen viime vuosikymmenien aikana tulee ilmi satelliitti-mittauksien avulla saaduista aikasarjoista.

Väitöstyössä on kehitetty menetelmiä entistä tarkempaan arktisen lumen ja jään albedon laskentaan, sekä luotu niiden avulla pitkiä satelliittimittauksiin perustuvia aikasarjoja. Kehitettyä aikasarjaa on käytetty tutkittaessa arktisen merijään heijastavuuden muutoksia vuosina 1982¬ – 2009. Riihelä havaitsi väitöksessään merijään keskimääräisen heijastavuuden selvästi heikentyneen viimeisten vuosikymmenien aikana. Tulos on sopusoinnussa muissa tutkimuksissa havaittujen arktisen merijää-alueen ominaisuuksien muutosten kanssa.

Muutokset arktisen lumen ja jään heijastavuudessa eli albedossa ovat merkittäviä alueen ilmaston muuttumista tutkittaessa. Lumen ja jään sulaminen kiihtyy heijastavuuden pienentyessä, kun Auringon valoa imeytyy enemmän. Tehokkaimmin arktisen alueen heijastavuus ja sen muutokset voidaan määrittää satelliittimittauksin.

Satelliittimittauksia on myös verrattu maan päällä tehtyihin referenssimittauksiin ja kehitetty aikasarjojen luotettavuuden arviointimenetelmiä entistä pidemmälle. Lasketut albedo-aikasarjat on julkaistu Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSAT:in tutkimusprojektissa ja ovat myös muiden alan tutkijoiden vapaasti käytettävissä.

Ilmatieteen laitoksen tutkija, DI Aku Riihelä on syntynyt Miehikkälässä ja hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Lappeenrannan lyseon lukiosta 1998. Väitöksen nimi on “The surface albedo of the Arctic from spaceborne optical imagers: retrieval and validation. Riihelä väittelee 17.12.2013 klo 12 Aalto-yliopistolla, osoitteessa Otakaari 5 A, Espoo, Sali 1. Vastaväittäjä on professori Donald Perovich, CRREL / Thayer School of Engineering at Dartmouth.

Lisätietoja:

Tutkija Aku Riihelä, puh. 050 380 3308, aku.riihela@fmi.fi

%d bloggers like this: