Talouskriisi on vaikuttanut ympäristön tilaan

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]

Vuonna 2008 alkanut talouskriisien jatkumo on vaikuttanut maamme ympäristön tilaan. Näin arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen juuri ilmestyneessä ympäristön tila -katsauksessa. Vaikutukset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä; samalla kun taantuma on vähentänyt luonnonvarojen käyttöä ja muuta kuormitusta, se on myös hidastanut monia ympäristöpolitiikan prosesseja, kuten kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.

Ympäristön tila Suomessa 2013 on tiivis ja yleistajuinen katsaus maamme ympäristön tilasta, sen kehityssuunnista ja suojelutoimien riittävyydestä. Suomen ympäristökeskuksessa toimitetun valtakunnallisen katsauksen lisäksi ELY-keskukset julkaisevat 13 alueellista katsausta ympäristön tilasta. Tietolähteinä on käytetty yleisiä tilastoja, ympäristöhallinnon asiantuntijoita ja tietojärjestelmiä sekä muita viranomaisia ja tutkimuslaitoksia.

Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen vakavimmat ongelmat

Moni katsauksen indikaattoreista osoittaa, että maamme ympäristön tila on kehittymässä paremmaksi. Esimerkiksi päästöt ilmaan ja vesiin ovat vähentyneet selvästi viime vuosikymmeninä. Myönteistä on myös, että jotkut luonnonlakeina pidetyt asiat, kuten autoilun ja energiankulutuksen jatkuva kasvu, osoittavat ainakin jonkinlaisia hiipumisen merkkejä.

”Myönteistä kuvaa synkentää se, että kaikkein vakavimmat ongelmat – ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen – ovat yhä ratkaisematta ja tilanne pahenee jatkuvasti. Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi on asetettu jo useita tavoitevuosia, mutta toistaiseksi tavoitetta on aina jouduttu siirtämään eteenpäin. Ilmastonmuutos on haluttu rajoittaa siihen, että maapallon keskilämpötila nousisi korkeintaan kaksi astetta vuoteen 2100 mennessä. Nykyisillä toimilla tämän tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa mahdottomalta,” SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi sanoo.

Hyvinvointimme perustuu merkittävästi ulkomaisiin luonnonvaroihin

Päästöjen väheneminen johtuu pääosin polttoaineiden kehittymisestä ja teollisuuden prosessi- ja puhdistustekniikoiden parantumisesta. Siitäkin on ollut apua, että merkittävä osuus Suomen taloudellisesta kasvusta on viime vuosikymmeninä perustunut ulkomaisiin luonnonvaroihin. Kun tavaroita tuodaan muualta, myös niiden valmistamiseen liittyvä ympäristökuormitus jää maamme rajojen ulkopuolelle.

Luonnonvarojen käytön vähentäminen vaatii ekotehokkuuden kasvattamista eli tavaroiden ja palvelujen tuottamista pienemmällä määrällä luonnonvaroja ja päästöjä. Tässä onkin viime vuosina onnistuttu, sillä Suomen bruttokansantuote on kasvanut suhteessa enemmän kuin energiankulutus, luonnonvarojen käyttö ja hiilidioksidipäästöt. Ekotehokkuuden lisäys on ollut erityisen selvää 1990-luvun puolivälistä alkaen.

Talouskriisi hidastaa ympäristöongelmien ratkomista

Viime vuosina ympäristön tilaan on vaikuttanut talouskriisi. Sen ansiosta monet viime vuosien tavoitteista, kuten Kioton sopimuksen mukaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähenemin, oli lopulta helppo saavuttaa. Taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen rajoittaa automaattisesti myös luonnonvarojen ja energian käyttöä sekä näistä koituvia päästöjä.

Talouden ongelmat ovat toisaalta myös vaikuttaneet kielteisesti ympäristön tilaan. Esimerkiksi kansainvälinen ilmastopolitiikka ei ole talouskriisin alkamisen jälkeen saavuttanut merkittäviä edistysaskelia. Vuosina 2009–2013 on pidetty viisi YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokousta – viimeksi marraskuussa Varsovassa – mutta sitovista päästövähennystavoitteista ei ole syntynyt päätöksiä.

Tuorein ympäristön tila -tieto verkosta

Euroopan unionin ympäristötietodirektiivi velvoittaa jäsenmaat tarjoamaan kansalaisille tietoa ympäristön tilasta. Nyt julkaistu Ympäristön tila Suomessa 2013 ja alueelliset ympäristön tila -katsaukset ovat osa velvoitteen täyttämistä. Vastaavia katsauksia julkaistaan noin neljän–viiden vuoden välein. Kaikki nyt julkaistut katsaukset ja vuoden 2008 katsaukset ovat saatavilla sähköisinä julkaisuina ymparisto.fi-verkkopalvelun kautta.

Ymparisto.fi-verkkopalvelusta löytyy myös aina tuorein tieto Suomen ympäristön tilasta. SYKE on lisäksi avannut Twitter-tilin, jossa kerrotaan uusimmista ympäristön tilaan liittyvistä tilastoista, trendeistä ja tavoitteista.
• http://www.ymparisto.fi/ymparistontila
• Twitter: @ymparistontila

Katsauksen sähköinen versio
• Ympäristön tila Suomessa 2013

Bruttokansantuotteen, energian kokonaiskulutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kokonaiskäytön kehitys 1975-2011.

Lisätietoja:

Pääjohtaja Lea Kauppi,
Suomen ympäristökeskus SYKE,
p. +358 295 251 700,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintäasiantuntija Matti Lindholm,
Suomen ympäristökeskus SYKE,
p. +358 295 251 380,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueelliset tiedotteet

• Päästöt ilmaan ovat vähentyneet, mutta pintavesien laadussa on edelleen parantamisen varaa (Etelä-Pohjanmaa)
• Etelä-Savon ympäristö on hyvässä kunnossa
• Kaakkois-Suomen ympäristön tilassa näkyy teollisuuden rakennemuutos
• Kainuu on maan huippua uusiutuvassa energiassa, jätteiden hyötykäytössä ja luomuviljelyssä
• Katsaus Keski-Suomen ympäristön tilaan ilmestynyt
• Pirkanmaalla hiilidioksidipäästöt ovat laskussa, vesien tila on parantunut, mutta yhdyskuntajätettä ei vielä saada hyödynnettyä tehokkaasti
• Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus arvioi alueen ympäristön tilaa tuoreessa katsauksessaan
• Uudenmaan ympäristön tilassa joitain merkkejä paremmasta
• Vesi, maa, ilma – se mikä on arvokasta, on myös riskialtista (Varsinais-Suomi)

Maapallon uusi kylmyysennätys -93,2 astetta?

Tällä viikolla  uutisissa kerrottiin, että nyt on mitattu Etelämantereella maapallon kaikkien aikojen pakkasennätys, -93,2 astetta. Kertomatta kuitenkin jäi se, että mittaus tehtiin jo elokuussa 2010, ja että likimain yhtä kylmät lukemat ovat alueella normaaleja joka talvi. Samoin kertomatta jäi myös se, että kyseessä on satelliitista tehty mittaus menetelmällä, jota on käytetty vasta vuosina 2003-2013. Aiemmat, viralliset kylmyysennätykset on mitattu kahden metrin korkeudelta sääasemien standardoiduilla lämpömittareilla ja hieman eri paikasta kuin uusi ennätys. Vanha ja uusi ennätys eivät siis ole vertailukelpoisia. Uuden pakkasennätyksen paikalta aiempia mittauksia ei edes ole olemassa. Kun lyhyessä uutisessa ei näitä perusteita mainittu, ei olekaan ihme, että nettikommenttien kirjoittelijat ovat virheellisesti tulkinneet uuden ennätyksen tarkoittavan maapallon kylmenemistä. Tutkijat arvelevat jatkotutkimuksissa löytyvän vieläkin kylmempiä lämpötiloja.

Image Credit: Ted Scambos, National Snow and Ice Data Center

Maapallon entinen – ja oikeastaan yhä vieläkin virallinen – kylmyysennätys -89,2 mitattiin Etelämantereen Vostok-sääasemalla 21. heinäkuuta 1983. Nasan ja NSIDC:n mukaan uusi kylmyysennätys -93,2 astetta puolestaan mitattiin satelliitista Etelämantereen Dome Valkyrielta Kuningatar Maudin maalta 10. elokuuta 2010 lähes neljän kilometrin korkeudella olevalta jäätiköltä.

Joissakin tiedoissa, esimerkiksi aiheesta ensimmäisenä uutisoineen The Guardian -lehden artikkelissa, uudeksi kylmyysennätykseksi on mainittu -94,7 celsiusastetta. Tämä lienee kuitenkin muunnosvirhe, koska sekä -93,2:n että -94,7:n asteen ennätyksestä kertovat uutiset ilmoittavat ennätyksen olevan fahrenheitasteina -135,8, joka on celsiusasteina -93,2.

Tämän vuoden kylmin lämpötila -93,0 astetta saavutettiin Etelämantereella 31.7.2013. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Suomen pakkasennätys on -51,5 astetta, mikä mitattiin 28. tammikuuta vuonna 1999 Kittilän Pokan kylästä.

Pilvettömän, kirkkaan, kuivan sään vallitessa lämpösäteily katoaa maan pinnalta nopeasti avaruuteen. Kaikkein kylmimmät kohdat syntyvät vuorten rinteillä oleviin notkelmiin, joihin kylmä, tiheä ilma painautuu. Etelämantereen itäosien korkeilta alueilta löytyikin satelliittimittauksissa tuhat kilometriä pitkä kaistale, jolta mitattiin 92-93 pakkasasteen lukemia. Kylmimmät lämpötilat saatiin Dome Argusin ja Dome Fujin väliltä noin 5 x 10 kilometriä kokoisista painanteista, joiden syvyys oli 2-4 metriä. Useilla näistä kylmistä alueista saavutetaankin lähes joka vuosi yli 90 pakkasasteen lukemia. Kannattaa katsoa Nasan havainnollistavat videot Etelämantereen mittauksista ja siitä, millaisissa olosuhteissa kylmimmät pakkaslukemat syntyvät.

Tutkijat arvelevat jatkotutkimuksissa löytyvän vieläkin kylmempiä lämpötiloja. Satelliittidatan tutkimukset nimittäin ovat vielä kesken. Nyt ilmoitettu maapallon kylmin lukema on vasta alustava tulos meneillään olevasta tutkimuksesta. Jo kerätystä aineistosta saattaa siis löytyä vieläkin kylmempiä lukemia. Aineiston tutkimisen keskeneräisyys on myös syynä siihen, että tieto uudesta kylmyysennätyksestä julkaistiin vasta kolme vuotta havainnon jälkeen.

Yhä tarkempia tietoja saadaan tämän vuoden alussa laukaistun Landsat 8 -satelliitin avulla. Tutkijat yrittävät myös kehitellä maan pinnalle rakennettavien sääasemien elektroniikkaa siten, että ne kestäisivät näiden kylmimpien paikkojen lämpötiloja. Näin satelliittimittaukset olisi mahdollista varmistaa perinteisemmillä menetelmillä.

Vertailun vuoksi kannattaa lukea myös Ilmastotiedon artikkeli maapallon kuumimmista paikoista. Virallisesti kuumin mitattu varjolämpötila maapallolla on ollut 56,7 celsiusastetta Kalifornian Kuolemanlaaksossa (Death Valley) 10. heinäkuuta 1913. Joskus ennätyksenä mainittu Libyan (El Azizia 13.9.1922) lukema 57,8 astetta on todettu mitä todennäköisimmin virheelliseksi.

Lähteet

NASA: NASA-USGS Landsat 8 Satellite Pinpoints Coldest Spots on Earth

National Snow & Ice Data Center (NSIDC): Landsat 8 helps unveil the coldest place on Earth

The Guardian: Coldest temperature ever recorded on Earth in Antarctica: -94.7C (-135.8F)