Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.
Ilmastomallien ohjelmistojen vikatiheys on pienempi kuin monien vastaavien avoimen lähdekoodin projektien
Ilmastomalleissa on ilmastotieteen teoriat sellaisessa muodossa, että niitä voidaan suorittaa tietokoneessa ja tehdä simulaatioita niiden seurauksista. Ilmastomallit ovat ohjelmistoja ja jotta niihin voidaan luottaa, on luotettava siihen, että ohjelmistot on tehty oikein.
Uudessa tutkimuksessa on selvitetty ilmastomallien ohjelmiston luotettavuutta. Tutkimuskohteina olivat kaikki johtavat ilmastomallit. Tutkimuksessa analysoitiin ilmastomallien ohjelmistoihin tehtyjä korjauksia ja vikaraportteja. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ilmastomallien ohjelmistojen vikatiheys on hyvin pieni verrattuna samankokoisiin, tunnettuihin avoimen lähdekoodin projekteihin.
Lähde: Pipitone, J. and Easterbrook, S.: Assessing climate model software quality: a defect density analysis of three models, Geosci. Model Dev., 5, 1009-1022, doi:10.5194/gmd-5-1009-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]
Neljännes ilmakehän pölystä on peräisin ihmisen toiminnasta
Ilmakehässä olevan pölyn alkuperän selvittämistä vaikeuttaa pölylähteiden valtava määrä, mikä koskee erityisesti pienessä mittakaavassa toimivia pölylähteitä, joilla saattaa kuitenkin olla suuri merkitys pölyn kokonaismäärässä. Uudessa tutkimuksessa on arvioitu pölylähteitä satelliittimittauksien avulla. Pölylähteet jaettiin luonnollisiin ja ihmisen toiminnasta (pääasiassa maanviljelyksestä) aiheutuviin.
Tutkimuksen tuloksien mukaan ilmakehän pölystä 75 prosenttia on peräisin luonnollisista lähteistä ja 25 prosenttia on peräisin ihmisen toiminnasta aiheutuvista pölylähteistä. Pohjois-Afrikasta tulee paljon luonnollisista lähteistä peräisin olevaa pölyä, sillä Pohjois-Afrikan osuus koko ilmakehän pölystä on 55 prosenttia, mutta Pohjois-Afrikan pölystä vain kahdeksan prosenttia on peräisin ihmisen toiminnasta. Muualla ihmisen toiminnasta aiheutuvan pölyn osuus voi olla huomattavasti suurempi. Esiemrkiksi Australiasta tulevasta pölystä 75 prosenttia on peräisin ihmisen toiminnasta.
Lähde: Ginoux, P., J. M. Prospero, T. E. Gill, N. C. Hsu, and M. Zhao (2012), Global-scale attribution of anthropogenic and natural dust sources and their emission rates based on MODIS Deep Blue aerosol products, Rev. Geophys., 50, RG3005, doi:10.1029/2012RG000388. [tiivistelmä]
Muita viime viikon tutkimuksia
– Uudessa tutkimuksessa esitellään pienikokoinen säteilykamera (”radianssikamera”), jolla voidaan tehdä tarkkoja säteilymittauksia vedenpinnan alla: David Antoine, André Morel, Edouard Leymarie, Amel Houyou, Bernard Gentili, Stéphane Victori, Jean-Pierre Buis, Nicolas Buis, Sylvain Meunier, Marius Canini, Didier Crozel, Bertrand Fougnie, and Patrice Henry, Underwater radiance distributions measured with miniaturized multispectral radiance cameras, Journal of Atmospheric and Oceanic Technology 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JTECH-D-11-00215.1. [tiivistelmä, koko artikkeli]
– Aiemmissa tutkimuksissa on nähty maapallon kasvillisuuden nettoprimäärituottavuuden lähteneen vähenemään vuoden 2000 tienoilla, mutta uuden tutkimuksen mukaan on liian aikaista väittää niin: Ahlström, A., P. A. Miller, and B. Smith (2012), Too early to infer a global NPP decline since 2000, Geophys. Res. Lett., 39, L15403, doi:10.1029/2012GL052336. [tiivistelmä]
– Ilmansaasteet vaikuttavat puihin niin, että ne saattavat peittää ilmaston vaihteluiden näkymisen puiden vuosirenkaissa: Giovanni Leonelli, Giovanna Battipaglia, Rolf T.W. Siegwolf, Matthias Saurer, Umberto Morra di Cella, Paolo Cherubini, Manuela Pelfini, Climatic isotope signals in tree rings masked by air pollution: A case study conducted along the Mont Blanc Tunnel access road (Western Alps, Italy), Atmospheric Environment, Volume 61, December 2012, Pages 169–179, http://dx.doi.org/10.1016/j.atmosenv.2012.07.023. [tiivistelmä]
– Jään pinnan sulaminen saattaa ulottua koko Grönlannin jäätikölle kymmenen vuoden sisällä, jos lämpeneminen jatkuu nykyisenlaisena: Box, J. E., Fettweis, X., Stroeve, J. C., Tedesco, M., Hall, D. K., and Steffen, K.: Greenland ice sheet albedo feedback: thermodynamics and atmospheric drivers, The Cryosphere, 6, 821-839, doi:10.5194/tc-6-821-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]
– Japaninmerellä on tehty metaanipitoisuuden mittauksia merivedestä ja pohjan kerrostumista: Olga F. Vereshchagina, Elena V. Korovitskaya, Galina I. Mishukova, Methane in water columns and sediments of the north western Sea of Japan, Deep Sea Research Part II: Topical Studies in Oceanography, http://dx.doi.org/10.1016/j.dsr2.2012.08.017. [tiivistelmä]
– Satelliittimittauksien avulla olisi ehkä voitu saada varoitus Japanin vuoden 2011 tsunamista aiemmin: Hamlington, B. D., R. R. Leben, O. A. Godin, E. Gica, V. V. Titov, B. J. Haines, and S. D. Desai (2012), Could satellite altimetry have improved early detection and warning of the 2011 Tohoku tsunami?, Geophys. Res. Lett., 39, L15605, doi:10.1029/2012GL052386. [tiivistelmä]
– Uudessa tutkimuksessa esitetään todisteita siitä, että menneiden aikojen ilmastonmuutoksilla oli voimakas vaikutus Euroopan ekosysteemeihin: Pál Sümegi, Enikő Magyari, Péter Dániel, Mihály Molnár, Tünde Törőcsik, Responses of terrestrial ecosystems to Dansgaard-Oeshger cycles and Heinrich-events: A 28,000-year record of environmental changes from SE Hungary, Quaternary International, http://dx.doi.org/10.1016/j.quaint.2012.07.032. [tiivistelmä]
– Analyysi ennätyksellisen pienistä otsonipitoisuuksista arktisilla alueilla talvella 2010-2011: Kuttippurath, J., Godin-Beekmann, S., Lefèvre, F., Nikulin, G., Santee, M. L., and Froidevaux, L.: Record-breaking ozone loss in the Arctic winter 2010/2011: comparison with 1996/1997, Atmos. Chem. Phys., 12, 7073-7085, doi:10.5194/acp-12-7073-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]
Ilmastotieto 
Jätä kommentti