Tässä on joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmestyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko. Edellisten viikkojen julkaisut löytyvät ilmastouutiset-sivulta.
Keskiajan lämpökausi oli hyvin erilainen kuin nykyinen ilmaston lämpeneminen
Lämpötilarekonstruktioissa etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy keskiajalla lämpöjakso (noin vuosina 950-1250), jonka lämpimyyttä ei ole ylitetty sittemmin ennen kuin viime vuosikymmeninä. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty keskiajan lämpökauden syitä käyttäen mallisimulaatioita, joiden tuloksia on verrattu keskiajan lämpökauden alueelliseen esiintymiseen. Näin on yritetty selvittää ne tekijät, jotka parhaiten saavat aikaan todellisuutta vastaavan kuvan keskiajan lämpökauden alueellisesta esiintymisestä.
Tutkimuksen tuloksien perusteella keskiajan lämpökauden aiheuttivat verraten pienet muutokset ilmastopakotteissa, joihin yhdistyi muutokset ilmakehän kiertoliikkeissä sekä merivirtojen (esimerkiksi Golf-virran) siirtyminen pohjoisemmaksi. Näyttää siis siltä, että keskiajan lämpökauteen vaikuttavat tekijät ovat hyvin erilaiset kuin nykyisessä ilmaston lämpenemisessä.
Lähde: Hugues Goosse, Elisabeth Crespin, Svetlana Dubinkina, Marie-France Loutre, Michael E. Mann, Hans Renssen, Yoann Sallaz-Damaz and Drew Shindell, The role of forcing and internal dynamics in explaining the “Medieval Climate Anomaly”, Climate Dynamics, DOI: 10.1007/s00382-012-1297-0. [tiivistelmä]
Yhdysvaltain kansalaiset eivät anna tieteellisen tiedon ohjata suhtautumistaan ilmastokysymyksiin
Uudessa tutkimuksessa on selvitetty tekijöitä, jotka vaikuttavat Yhdysvaltain kansalaisten suhtautumiseen ilmastonmuutoksen uhkaan. Tutkimuksessa käytettiin 74 erillisen kansalaiskyselyn tietoja vuosien 2002 ja 2010 väliseltä ajalta. Selvitettävänä oli viisi eri tekijää: 1) äärimmäiset sääilmiöt, 2) tarkka tieteellinen tieto, 3) median antama tieto, 4) eliitin lausunnot ja 5) aktivistijärjestöjen toiminta.
Tutkimuksen tuloksien mukaan eliitin lausunnot ja taloudelliset tekijät määräävät eniten kansalaisten suhtautumista ilmastokysymyksiin. Median antamat tiedot ovat kylläkin tärkeitä, mutta mediaa näyttävät ohjaavan eliitin lausunnot ja taloudelliset tekijät. Äärimmäisillä sääilmiöillä ei näytä olevan kokonaisuuden kannalta merkitystä mielipidevaikuttajana. Tieteellisen tiedon antaminen kansalaisille näyttäisi vaikuttavan vain hyvin vähän.
Tutkimuksen perusteella näyttää siis siltä, että tietoon pohjaavalla tiedotuksella ei ole ollut juurikaan merkitystä sille, miten Yhdysvaltain kansalaiset suhtautuvat ilmastokysymyksiin. Poliittisilla liikkeillä ja eliitillä sen sijaan näyttää olevan suurin merkitys asiassa.
Lähde: Robert J. Brulle, Jason Carmichael and J. Craig Jenkins, Shifting public opinion on climate change: an empirical assessment of factors influencing concern over climate change in the U.S., 2002–2010, Climatic Change, DOI: 10.1007/s10584-012-0403-y. [tiivistelmä]
Puiden vuosirenkaisiin perustuvat lämpötilarekonstruktiot aliarvioivat tulivuorten vaikutusta ilmastoon
Suurin tulivuorenpurkaus viimeisen tuhannen vuoden aikana tapahtui vuosina 1258-1259. Sen aiheuttaman säteilypakotteen on arveltu olleen useita kertoja suurempi kuin Pinatubo-tulivuoren purkauksesta vuonna 1991 aiheutunut säteilypakote. Niin suuren säteilypakotteen pitäisi aiheuttaa noin kahden celsiusasteen viilenemisen. Tämä ei kuitenkaan ole nähtävissä puiden vuosirenkaisiin perustuvissa lämpötilarekonstruktioissa. Lisäksi rekonstruktioissa, jotka käyttävät muita menetelmiä puiden vuosirenkaiden lisäksi, vuosien 1258-1259 viileneminen näkyy vain heikosti. Tämän takia on epäilty, ettei tuolloin tapahtunut tulivuorenpurkaus vaikuttanut merkittävästi ilmastoon.
Michael Mannin ja muiden uudessa tutkimuksessa tätä asiaa on tutkittu puiden kasvun mallin avulla. Tutkimuksen tuloksien mukaan näyttää siltä, että puurajan lähellä kasvavat puut ovat reagoineet viilenemiseen vain heikosti. Lisäksi osalla puista on tuolloin ilmennyt puuttuvia vuosirenkaita, mikä on aiheuttanut ajoitusvirheitä vuosirengasrekonstruktioihin. Näyttää siis siltä, että tulivuorilla on voimakkaampi ilmastovaikutus, kuin puiden vuosirenkaisiin perustuvista rekonstruktioista on pääteltävissä.
Lähde: Michael E. Mann, Jose D. Fuentes & Scott Rutherford, Underestimation of volcanic cooling in tree-ring-based reconstructions of hemispheric temperatures, Nature Geoscience, (2012), DOI: doi:10.1038/ngeo1394. [tiivistelmä]
Muita viime viikon tutkimuksia
– Italian vuoristoissa kasvavilla puilla vuosirenkaat ovat olleet hyviä kuvaamaan ilmastoa, mutta joidenkin alueiden puilla vuosirenkaiden kyky kuvata kesäkuun lämpötilaa on vähentynyt. Tämän ajatellaan johtuvan pidentyneestä kasvukaudesta: Anna Coppola, Giovanni Leonelli, Maria Cristina Salvatore, Manuela Pelfini, Carlo Baroni, Weakening climatic signal since mid-20th century in European larch tree-ring chronologies at different altitudes from the Adamello-Presanella Massif (Italian Alps), Quaternary Research, http://dx.doi.org/10.1016/j.yqres.2012.01.004. [tiivistelmä]
– Uudessa tutkimuksessa on saatu hyviä tuloksia hiilen kierron simuloinnissa kokonaisen jäätiköitymisjakson yli (viimeisen 126 tuhannen vuoden ajalta): Brovkin, V., Ganopolski, A., Archer, D., and Munhoven, G.: Glacial CO2 cycle as a succession of key physical and biogeochemical processes, Clim. Past, 8, 251-264, doi:10.5194/cp-8-251-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]
– Vanhojen mereen ja ilmakehään liittyvien havaintojen uudelleenkäsittelyllä saadaan tarkempaa tietoa menneisyyden (1900-luvun alun) ilmaston vaihtelusta: Carton, J. A., H. F. Seidel, and B. S. Giese (2012), Detecting historical ocean climate variability, J. Geophys. Res., 117, C02023, doi:10.1029/2011JC007401. [tiivistelmä]
– Tilastollisia menetelmiä sään ääriolosuhteiden esiintymiseen liittyen on arvioitu uudessa tutkimuksessa: Visser, H. and Petersen, A. C.: Inferences on weather extremes and weather-related disasters: a review of statistical methods, Clim. Past, 8, 265-286, doi:10.5194/cp-8-265-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]
– Etelämantereelta otetusta jääkairanäytteestä tehdyssä lämpötilarekonstruktiossa näkyy talviaikainen viilenemistrendi, joka ei ole yhtenevä alueelta tehtujen lämpötilamittausten kanssa: Kate E. Sinclair, Nancy A. N. Bertler, Tas D. van Ommen, Twentieth century surface temperature trends in the western Ross Sea, Antarctica: Evidence from a high-resolution ice core, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-11-00496.1. [tiivistelmä]
– Uudessa suomalaistutkimuksessa on tarkasteltu ilmakehän hiukkasmuodostusta ja tullaan siihen johtopäätökseen, että ilmansaasteiden (joista osa viilentää ilmastoa) vähennystoimien seurauksena kasvihuonekaasujen aiheuttama lämpeneminen saattaa muuttua huomattavan nopeaksi: Makkonen, R., Asmi, A., Kerminen, V.-M., Boy, M., Arneth, A., Hari, P., and Kulmala, M.: Air pollution control and decreasing new particle formation lead to strong climate warming, Atmos. Chem. Phys., 12, 1515-1524, doi:10.5194/acp-12-1515-2012, 2012. [tiivistelmä, koko artikkeli]
– Uuden Yhdysvaltojen pintalämpötilaa analysoineen tutkimuksen mukaan kolme lämpimintä vuotta Yhdysvalloissa vuoden 1895 jälkeen ovat olleet vuodet 1998, 2006 ja 1934. Kolme kylmintä vuotta ovat olleet vuodet 1917, 1895 ja 1912: Samuel S. P. Shen, Christine K. Lee, Jay Lawrimore, Uncertainties, Trends, and Hottest and Coldest Years of US Surface Air Temperature since 1895: an Update Based on the USHCN V2 TOB Data, Journal of Climate 2012, doi: http://dx.doi.org/10.1175/JCLI-D-11-00102.1. [tiivistelmä]
– Beringinmeren yläkerrokset lämpenevät 1-2 celsiusastetta hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa uuden ilmastomallin avulla tehdyn tutkimuksen mukaan: Hyun-Chul Lee, Thomas L. Delworth, Anthony Rosati, Rong Zhang, Whit G. Anderson, Fanrong Zeng, Charles A. Stock, Anand Gnanadesikan, Keith W. Dixon and Stephen M. Griffies, Impact of climate warming on upper layer of the Bering Sea, Climate Dynamics, DOI: 10.1007/s00382-012-1301-8. [tiivistelmä]
– Uuden tutkimuksen mukaan auringonpilkkujakso näkyy Madden-Julian -oskillaation toiminnassa: Elena Blanter, Jean-Louis Le Mouël, Mikhail Shnirman, Vincent Courtillot, A correlation of mean period of MJO indices and 11-yr solar variation, Journal of Atmospheric and Solar-Terrestrial Physics, http://dx.doi.org/10.1016/j.jastp.2012.01.016. [tiivistelmä]
Ilmastotieto 
Jätä kommentti