Uudessa järven sedimenttikerroksesta löytyneisiin muinaisten hyönteisten jäänteisiin perustuvassa lämpötilarekonstruktiossa on havaittu, että Alaskan kesälämpötilat alkoivat laskea tasaisesti noin 4000 vuotta sitten jatkuen aina 1900-luvulle saakka. Tämän oletetaan johtuvan maapallon ratamuutoksista.
Maapallon muinaisten lämpötilojen selvittämiseksi on olemassa monia eri menetelmiä, kuten esimerkiksi puiden vuosirenkaiden leveyden tulkitseminen tai syvältä maan sisältä mitatut lämpötilat. Eräs tällainen menetelmä on järvien sedimenteistä löytyvien hyönteisten jäännöksien tutkiminen. Esimerkiksi surviaissääsket ovat tutkimuksien mukaan hyvä lämpötilan indikaattori. Jotkut surviaissääskilajit viihtyvät kylmemmissä olosuhteissa kuin toiset lajit. Siksi surviaissääskilajien kirjo tiettynä aikana kertoo sen aikaisen lämpötilan. Jos kylmässä viihtyviä lajeja löytyy normaalia enemmän, kyseisenä aikana on ollut normaalia kylmempi lämpötila. Lajien määrällisiä suhteita tarkemmin tutkimalla voidaan määrittää lämpötilalle numeerinen arvo. On kuitenkin huomattava, että tulos kertoo ainoastaan kesän lämpötilan kyseiseltä paikalta.
Surviaissääskien toukkien jäännöksiä löytyy järvien pohjiin kertyvistä sedimenttikerrostumista. Toukkien pää on hyvin säilyvä erityisesti toukilla, jotka ovat kolmannessa tai neljännessä toukkavaiheessa. Näitä hyvin säilyneitä surviaissääsken toukkien fossilisoituneita päitä löytyy jopa tuhansien vuosien takaa. Niistä voidaan lämpötilan lisäksi määrittää ainakin muinaisia suolapitoisuuksia, happipitoisuuksia ja järvien rehevöitymisastetta.
Joukko tutkijoita Yhdysvalloista, Kanadasta ja Sveitsistä on selvitellyt Alaskassa sijaitsevan Moose-järven lämpötilaa 6000 vuoden taakse. He määrittivät heinäkuun keskimääräisen ilmalämpötilan surviaissääskien avulla. Tutkittu aikaväli alkoi vuodesta 6000 BP (BP tarkoittaa ennen vuotta 1950) ja loppui vuoteen 1970. Tulokseksi saadut lämpötilat ovat jokseenkin yhteensopivia alueelta mitattujen lämpötilojen kanssa sekä alueelta tehtyjen puiden vuosirenkaisiin perustuvien lämpötilarekonstruktioiden kanssa.
Alaskan heinäkuun lämpötilat 6000 vuoden ajalta.
Tuloksena olevan lämpötilarekonstruktion perusteella Moose-järven alueen heinäkuun lämpötila oli melko korkea aikavälillä 6000-4000 BP, mutta kyseisellä ajanjaksolla esiintyi voimakkaita, suhteellisen lyhytaikaisia lämpötilanvaihteluita. Tämä osuu ajallisesti yhteen holoseenin lämpökaudeksi kutsutun ajanjakson kanssa. Vuoden 4000 BP paikkeilla heinäkuun lämpötila alkoi laskea tasaisesti jatkuen aina rekonstruktion loppuun 1900-luvun puolivälin jälkeen. Tämän oletetaan johtuneen maapallon ratamuutoksien, erityisesti prekession, vaikutuksesta.
Yleisesti laskevassa lämpötilassa näkyy kuitenkin paljon vaihteluita, joista monet näkyvät myös muualta Alaskasta ja pohjoiselta pallonpuoliskolta saaduissa rekonstruktioissa. Keskiajan lämpökausi (vuoden 1000 paikkeilla) näkyy rekonstruktiossa selvästi. Myös pieni jääkausi (vuoden 1700 paikkeilla) näkyy rekonstruktiossa, samaten viileneminen ensimmäisen vuosituhannen aikana.
Lähde: Benjamin F. Clegg, Gina H. Clarke, Melissa L. Chipman, c, Michael Chou, Ian R. Walker, Willy Tinner and Feng Sheng Hu, Quaternary Science Reviews, Article in Press, Corrected Proof, doi:10.1016/j.quascirev.2010.08.001. [tiivistelmä, tutkimuksen data]
Lisätietoja:
Brodersen & Anderson (2000) tutkimusartikkeli, jossa kuvaus surviaissääskiin perustuvasta lämpötilarekonstruktiosta.
Moose-järven sijainti.
Ilmastotieto 
Jätä kommentti