Merenpinta nousee, Tyynen valtameren saaret kasvavat toistaiseksi

Tähän asti on luultu, että vain vähän merenpinnan yläpuolelle ulottuvat valtamerten saaret hukkuvat nopeasti merenpinnan noustessa. Uusimman tutkimuksen mukaan useimmat Tyynen valtameren saaret ovat kuitenkin toistaiseksi pysyneet vakaina tai jopa nousseet viimeisimmän 60 vuoden aikana.

Kuvan lähde: COP 15 Visualised (WWF & Bigger Picture). Creative Commons -lisenssi Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 3.0 Muokkaamaton

Tutkijat Paul Kench (Aucklandin yliopisto, Uusi-Seelanti) ja Arthur Webb (South Pacific Applied Geoscience Commission, Fiji) käyttivät vanhoja ilmavalokuvia ja korkean resoluution satelliittikuvia, joiden avulla he selvittivät 27 saaren pinta-alan muutosta Tyynellä valtamerellä viimeisimmän 60 vuoden aikana. Tänä aikana tutkitun alueen merenpinta on noussut 12 senttimetriä, siis keskimäärin kaksi millimetriä vuodessa. Kuitenkin vain neljän saaren (14 % tutkituista saarista) koko on pienentynyt 1950-luvun jälkeen. Muiden 23 saaren pinta-ala on joko pysynyt samana (43 % saarista) tai kasvanut (43 % saarista).

Tuvalun korkein kohta on vain 4,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen on ennustettu olevan yksi ensimmäisistä ilmastonmuutoksen ja merenpinnan kohoamisen seurauksena mereen kokonaan hukkuvista saarista. Tutkimuksessa kuitenkin ilmeni, että seitsemän sen yhdeksästä atollista eli kehäriutasta on laajentunut keskimäärin yli kolme prosenttia 1950-luvun jälkeen. Funamanu-saaren pinta-ala on kasvanut 0,44 hehtaaria, melkein 30 prosenttia.

Myös Kiribatin saaret ovat kasvaneet: Betio 36 hehtaaria (30 %), Bairiki 5,8 hehtaaria (16,3 %) ja Nanikai 0,8 hehtaaria (12,5 %).

Selityksenä havainnoille on se, etteivät nämä pienet Tyynen valtameren saaret ole muodostuneet hiekasta vaan korallien jäänteistä. Saaria ympäröivistä koralliriutoista irtoaa kappaleita, joita tuuli, aallot ja merivirrat työntävät saarille. Elävät korallieliöt tuottavat jatkuvasti uutta ainesta. Atollit muodostuvatkin kuolleesta aineksesta, jota tulee koko ajan lisää. Lisäksi pengertiet ja muut saaria yhdistävät rakennelmat edistävät kasvua estämällä sedimenttien valumista valtamereen.

Tutkimuksen 27 saarta ovat toki hyvin pieni otos Tyynen valtameren tuhansista lähellä merenpintaa olevista saarista. Näyttää kuitenkin siltä, että saarilla on luonnollinen keino sopeutua merenpinnan nousuun. Tämä ei kuitenkaan auta tulevaisuudessa, jos merenpinnan kohoaminen kiihtyy saarten luontaista uusiutumiskykyä nopeammin.

Ihmisten elämistä vaikeuttaa myös saarten muodon muuttuminen. Toisissa kohdissa maa-ainesta häviää, kun toisaalla maa-alue kasvaa. Lisääntyneen eroosion vuoksi esimerkiksi Carteret-saaren (Papua-Uusi-Guinea) asukkaita on joutunut muuttamaan ja joutuu jatkossakin muuttamaan uusille asuinalueille. Heitä onkin kutsuttu maailman ensimmäisiksi ilmastopakolaisiksi.

Kiitän Aria kommenteista.

Lähteet:

Webb, A.P., and Kench, P.S.: ”The dynamic response of reef islands to sea level rise: evidence from multi-decaded analysis of island change in the Central Pacific”, Global and Planetary Change, May 21, 2010  [tiivistelmä].

Woodroffe, C. D.: ”Reef-island topography and the vulnerability of atolls to sea-level rise”, Global and Planetary Change, November 21, 2007, doi:10.1016/j.gloplacha.2007.11.001 [tiivistelmä].

Zukerman, W.: ”Shape-shifting islands defy sea-level rise”, New Scientist, June 2, 2010 [koko artikkeli].

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: