Ilmaston vaikutus väestön muuttoliikkeisiin

Etienne Piquet tarkastelee uudessa katselmusartikkelissaan erilaisia menetelmiä arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta ihmisten väestönliikkeisiin eli ilmastopakolaisuuteen. Käytämme tässä Piquet’n artikkelia ohjenuorana ja tutustumme pintapuolisesti tähän vaikeaan aiheeseen.


Pakolaisvaroitusliikennemerkki Yhdysvalloista. Kuva: Jari Kolehmainen.

Julkisuudessa on esitetty monenlaisia arvioita ilmastopakolaisten määrästä tulevaisuudessa. Kun asiaa lähestytään tieteellisesti, meillä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä hyviä menetelmiä arvioida tätä asiaa kovinkaan täsmällisesti. On myös vaikeaa määritellä, milloin ihminen on ilmastopakolainen. Väestön muuttoliikeisiin vaikuttavat monet tekijät, kuten ympäristön tila, poliittinen tilanne, taloudellinen tilanne sekä sosiaaliset ja kulttuurilliset tekijät. Ihminen ei myöskään reagoi aina samalla tavalla ympäristön muutoksiin esimerkiksi ilmastonmuutoksen johdosta. Ihmiset ovat sopeutuvaisia eivätkä välttämättä lähde muuttamaan pahankaan ympäristökatastrofin yhteydessä. Kaikki nämä tekijät vaikeuttavat ilmastopakolaisuuden määrän arviointia etukäteen.

Meillä on kuitenkin ainakin kaksi tieteellisesti merkityksellistä tutkimussuuntausta, joiden avulla asiaa on mahdollista arvioida. Toisessa tutkimussuuntauksessa arvioidaan mitkä alueet kärsivät pahimmin ilmastonmuutoksesta ja sitten arvioidaan kyseisten alueen asukkaiden sietokykyä, jonka perusteella voidaan sitten arvioida mahdollisten ilmastopakolaisten määrää. Toisessa tutkimussuuntauksessa arvioidaan ympäristön merkitystä jo meneillään olevissa muuttoliikkeissä ja sen perusteella arvioidaan mahdollista ilmastonmuutoksen vaikutusta.

Piquet’n katselmusartikkeli paneutuu jälkimmäiseksi mainitussa tutkimussuuntauksessa käytettyihin menetelmiin. Tällaista menetelmien järjestelmällistä arviointia ei tähän aiheeseen liittyen ole aiemmin tehty. Piquet luetteloi kuusi erilaista menetelmätyyppiä ja käsittelee niitä yksityiskohtaisesti.

Tyyppi 1 käsittää menetelmät, joissa tutkitaan tietyllä alueella tapahtuvia muutoksia ympäristössä. Tässä lähtöoletuksena on se, että tietyn alueen ympäristöolosuhteiden muutokset vastaavat samalla alueella tapahtuvan muuttoliikkeen muutoksia. Tähän mennessä erilaisten ympäristöllisten vaikutusten tutkimuksissa on löydetty merkittävää vastaavuutta ympäristöolosuhteiden ja muuttoliikkeen välillä, mutta näissä tutkituissa tapauksissa ympäristöolosuhteet ovat kuitenkin olleet vain yksi muuttoliikkeeseen vaikuttava tekijä muiden joukossa. Näiden tuloksien perusteella tämä menetelmätyyppi vaikuttaa kuitenkin lupaavalta. Tähänastiset tutkimukset ovat kuitenkin olleet hiukan rajoittuneita erilaisten ympäristöllisten vaikutusten huomioonotossa, eli yleensä on tutkittu vain perusasioita kuten sateisuuden tai luonnonkatastrofien vaikutusta. Menetelmätyypin toinen heikkous on se, että siinä tutkitaan vain ympäristön vaikutusta alueellisesti, eikä ympäristön vaikutusta yksilöön huomioida ollenkaan. Siten ei voida olla varmoja, oliko muuttamispäätös tehty ympäristön vai jonkun muun syyn takia.

Menetelmätyyppissä 2 tutkimus kohdistuu yksilöihin tai yksittäisiin kotitalouksiin. Tiedon kerääminen tapahtuu kyselytutkimuksien avulla. Tässä menetelmätyypissä ympäristönmuutoksesta saadaan hyvin epätäydellinen kuva, koska yleensä tieto rajoittuu vain yksittäiseen luonnonkatastrofiin ja siitäkin saadaan vain ”ennen ja jälkeen” tyyppiset tiedot. Siksi tulevaisuuden ennustaminen tähän menetelmään perustuen on vaikeaa.

Menetelmätyypit 3, 4 ja 5 ovat tyyppien 1 ja 2 parannuksia. Aikasarjojen käyttö vastaa menetelmää 1, mutta siinä tutkitaan tietyn alueen sijasta tiettyä aikajaksoa. Tämän tyyppisiä tutkimuksia on tehty vain vähän, joten menetelmän kelpoisuutta on vaikea arvioida. Monitasoanalyysissä käytetään kaikenlaista tarjolla olevaa tietoa, kuten esim. satelliittikuvia, kyselytutkimusten tuloksia ja aikasarjoja. Tätäkään menetelmää ei ole vielä käytetty kovin paljon, mutta menetelmä vaikuttaa melko lupaavalta. Ns. agenttipohjaisten mallien käyttö perustuu yksilöiden käytöksen simulointiin tietokoneella. Perusajatuksena tässä on antaa tietokonemallille yksilöiden säännöt muuttopäätöksien tekemiseen liittyen. Näiden sääntöjen perusteella sitten simuloidaan suuremman väestön käyttäytymista. Hyvä puoli tässä menetelmässä on se, että siinä voidaan ottaa huomioon erilaiset yksilöt. Tästäkään menetelmästä ei ole vielä paljon esimerkkitutkimuksia olemassa, eikä menetelmästä ole vielä saatu yhtään lupaavia tuloksia. Tämän menetelmän heikkous on se, että yksilöiden suhtautuminen ympäristön vaikutuksiin tunnetaan vielä melko huonosti ja lisäksi ympäristöön liittyvät tapahtumat ovat usein äkillisiä ja poikkeavia, joten yksilön rutiinikäytöksen tuntemus ei auta.

Menetelmätyyppi 6 ei perustu mittauksiin tai numerotietoon vaan siinä tilanne arvioidaan kvalitatiivisesti, mutta kuitenkin olemassolevaan tietoon perustuen. Menetelmää on vaikea verrata muihin, koska se ei tarjoa numeerista tietoa.

Tutkittaessa ilmastopakolaisuutta pitäisi myös tutkia muita siihen liittyviä asioita, kuten paikalla tapahtuvaa sopeutumista ilmastonmuutokseen. Arvioitaessa asiaa kokonaisuutena, on huomionarvoista se, että ympäristöolosuhteiden ja muuttoliikkeen suhteesta on vielä melko vähän empiiristä tutkimusta. Tällä hetkellä on vielä mahdotonta tutkia erilaisten yksittäisten tekijöiden vaikutusta muuttoliikkeeseen. Mittaustietoa tarvitaan lisää.

Kiitos kommenteista Jarille.

Lähde: Piguet, Etienne, Linking climate change, environmental degradation, and migration: a methodological overview, Wiley Interdisciplinary Reviews: Climate Change, Published Online: 25 May 2010, doi: 10.1002/wcc.54. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: