Valaiden uloste lannoittaa raudan puutteesta kärsiviä "aneemisia" meriä. Lannoituksen seurauksena tuottajat kasvavat paremmin ja sitovat fotosynteesissään enemmän kasvihuonekaasuna toimivaa hiilidioksidia. Kuvan hetulavalas Etelä-Afrikassa. Kuvaaja Stefan Jacobs.
Valaat voivat pelastaa ”aneemisen” meren. Uuden tutkimuksen mukaan valaiden uloste lannoittaa merkittävästi Eteläistä jäämerta. Tämä on tärkeää hiilidioksidia sitovan kasviplanktonin ja suurempien levien kasvulle.
Rauta on merissä usein se ravinne, jota on tuottajaeliöiden vaatimuksiin nähden vähiten saatavilla, ja joka siis eniten rajoittaa tuottajien kasvua. Kolmasosassa maailman merialueita on hyvin vähän hivenaineena toimivaa rautaa. Kun kasviplanktonit kuolevat, ne vajoavat ja vievät sitomaansa rautaa pois meren pintaosista.
Eläinplanktoniin kuuluvat krillit ovat erityisen tärkeitä Eteläisen jäämeren ekosysteemissä (ks. Ilmastouutiset, viikko 9/2010). Krillit syövät suuren osan kasviplanktonista ja ovat puolestaan itse pingviinien, hylkeiden ja valaiden ravintoa.
Tutkimuksessa analysoitiin neljän hetulavalaslajin kudos- ja ulostenäytteitä sekä seitsemän krillilajin kudosnäytteitä. Tulosten mukaan rauta rikastuu krilleihin ja pysyy meren yläosissa siellä elävien krillien ansiosta.
Koko Eteläisen jäämeren raudasta noin 24 % on sitoutuneena krillien kudoksiin. Uusimpien arvioiden mukaan krillien biomassa Eteläisellä jäämerellä on 379 miljoonaa tonnia ja niihin on varastoituneena 15 000 tonnia rautaa.
Kun valaat syövät rautapitoisia krillejä, ne erittävät suurimman osan raudasta takaisin mereen ja siten lannoittavat merta. Tutkimuksessa hetulavalaiden ulosteen rautapitoisuuden laskettiin olevan noin kymmenen miljoonaa kertaa niin suuri kuin Antarktiksen meriveden rautapitoisuus. Valaiden ulosteesta raudan kiertokulku alkaa jälleen uudelleen.
Ennen kuin kaupallinen valaanpyynti aloitettiin viime vuosisadan alussa, valaat kuluttivat noin 190 miljoonaa tonnia krillejä, jolloin syntyi noin 7 600 tonnia rautapitoista ulostetta. Valaat ovatkin kierrättäneet ehkä noin 12 % Eteläisen jäämeren pintaosien nykyisestä raudasta.
Enemmän rautaa saavat tuottajat kasvavat tehokkaammin ja sitovat siis enemmän kasvihuonekaasuna toimivaa hiilidioksidia fotosynteesissään. Hetulavalaiden ja krillien populaatioiden kasvulla voisikin olla suotuisa vaikutus koko Eteläisen jäämeren ekosysteemin tuottavuuteen ja valtameren kykyyn sitoa hiilidioksidia.
Kiitokset kommenteista Arille ja Merimarille.
Lähde: Australian Antarctic Division, Whales fertilising the Southern Ocean, April 22, 2010 [uutistiedote].
Ilmastotieto 