Video: Juhani Rinne luennoi aiheesta ”Ristiriitainen ilmastonmuutos”

Meteorologian emeritusprofessori Juhani Rinne on yksi pisimpään ilmastonmuutosta seurannut suomalainen tutkija. Hän on tehnyt pitkän uran meteorologian parissa mm. Ilmatieteen laitoksella ja onkin ollut kehittämässä ensimmäistä suomalaista ilmakehämallia jo 1960-luvulla. Rinne tunnetaan myös siitä, että hän oli ensimmäisenä Suomessa nostamassa ilmastonmuutoksen julkiseen keskusteluun kirjoittaessaan artikkelin ilmaston lämpenemisestä Helsingin Sanomiin vuonna 1976. Hän on yksi keskeisistä ilmastotieteen asiantuntijoista Suomessa.

Nykyisin Juhani Rinne on aktiivinen ilmastonmuutoksesta luennoija. Viimeksi hän luennoi aiheesta ”Ristiriitainen ilmastonmuutos: Erot maallikoiden ja ammattilaisten tavassa hahmottaa ilmastonmuutosta” Kirkkonummella 25.11.2009. Luennolla hän käsitteli ilmastotiedettä, ilmastoennusteita sekä viimeaikoina mediassa esitettyjä moninaisia väitteitä ilmastosta. Ohessa on äänitteestä ja kalvoista koostettu video luennosta, jonka katsomista suosittelemmen kaikille ilmastonmuutoksesta ja sen tieteellisistä perusteista kiinnostuneille. Alla on myös Juhani Rinteen mielenkiintoinen haastattelu!

YouTube videosarja on jaettu kahdeksaan kymmenen minuutin osaan. Ensimmäinen osa:

YouTubessa myös osat (2), (3), (4), (5), (6), (7) ja (8). Koko reilun tunnin mittaisen luennon voi seurata yhdessä osassa täältä.

Pahoittelen videon heikohkoa äänenlaatua, kuulokkeet lienevät paras ratkaisu äänentoistoon.

Saimme videon koostamisen yhteydessä Juhani Rinteeltä myös seuraavan haastattelun.

******

Olet kirjoittanut ilmaston lämpenemisestä ensimmäisen lehtijutun jo vuonna 1976 Helsingin Sanomiin. Milloin sinulle alkoi ensimmäistä kertaa valjeta, että ihminen voi toiminnallaan aiheuttaa ilmaston lämpenemistä?

Rinne: Olen jäljittänyt ilmastonmuutoskeskustelun alkamisen Suomessa vuoteen 1969. Tosin meitä keskustelijoita ei alkuun ollut paria tutkijaa enempää mutta alku se oli sekin.

Milloin Suomessa ja maailmalla tehtiin ensimmäiset mallinnukset ilmaston tulevaan kehitykseen liittyen? Mitkä tekijät saivat sinut tutkijana vakuuttuneeksi ilmastonmuutoksesta?

Rinne: Svante Arrhenius laski jo vuonna 1896 kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta ilmastoon. Arrheniuksen mukaan pohjoisessa lämpiää enemmän kuin tropiikissa, yöt lämpiävät enemmän kuin päivät, talvet enemmän kuin kesät ja mantereet enemmän kuin meret. Hänen tuloksistaan ei ennusteiden pääsisältö ole olennaisesti muuttunut. Tarkemmat laskut jäivät kuitenkin odottamaan ilmakehämalleja. Itse katson, että ensimmäiset ratkaisevat malliaskeleet tehtiin USA:ssa vuonna 1967.

Ilmastoennusteet ovat koko ajan tulleet yksityiskohtaisemmiksi ja niihin liitetään myös virhearviot. Näitä joutui vielä 1970-luvulla itse arvioimaan. Aluksi aiheesta ilmestyi suomeksikin vain tiedeyhteisön sisäisiä artikkeleita. Puntaroituani vastakkain ennusteiden luotettavuutta ja ilmastonmuutoksen seurauksia kirjoitin lopulta v. 1976 Helsingin Sanomiin ilmastonmuutoksesta päättäen tekstini hiilidioksidivaroitukseen. Tilanne oli siis suunnilleen sama kuin on meteorologilla hänen harkitessaan myrskyvaroituksen antamista.

Minulla oli onni päästä 1960-luvulla mukaan siihen vaiheeseen, jossa ilmakehän mallitus tuli Suomeen. Siksi ilmaston mallintaminen on minulle ollut luonnollinen asia. Missään vaiheessa ei ole ollut tarvetta muodostaa mielipidettä ilmaston muutoksesta, koska kyseessä on fysikaalinen laskenta. On vain mallien antama tulos ja sen luotettavuuden arviointi.

Pystytkö arvioimaan miten hyvin nuo varhaiset ennustukset ovat toteutuneet? Ja miten ilmastotutkimus nykyään poikkeaa siitä mitä se oli urasi alkupuolella?

Rinne: Ilmaston laskemisessa ei ole koko aikana tapahtunut mitään periaatteellista muutosta, vain jatkuvaa kehitystä.  Niinpä vuonna 1979 julkaistu ennuste antoi oikean (maailmanlaajuisen) lämpötilan nykyhetkelle. Merkittävänä yksittäisenä askeleena pitäisin ns. vuokorjauksen selvittämistä. Ratkaisun merkittävä sisältö ei mitenkään ole näkynyt ulkopuolisille ja on tieteenkin osalta jo historiaa. Uusia yksittäisiä asioita ilmaantuu. Ehkä noin kymmenkunta vuotta sitten havaittiin, että ennusteiden perusteella Amazonas näyttäisi kuivuvan. Uusia ratkaisemattomia kysymyksiä ilmaantuu. Miksi Pohjoinen Jäämeri sulaa syyskesällä nopeammin kuin on ennustettu?

Mitkä ovat Suomessa tehdyn ilmastotutkimuksen painopisteet ja mikä on kotimaisen tutkimuksen rooli kansainvälisessä ilmastotutkimuksessa?

Rinne: Meteorologia on voimavaroiltaan pieni tiede ja siksi se on käytännössä maailmanlaajuista. Pienet maat eivät muuten olisi voineet edes olla mukana, koska ilmastomallinnus vaatii suuret tietokoneet ja riittävän tutkimusryhmän. Tänä päivänä mahdollisuudet ovat paremmat mutta edelleenkin Suomi on osa kansainvälistä yhteistyötä.

Onko urasi aikana näkemissäsi ilmastoa käsittelevissä tutkimuksissa ilmennyt jotain sellaista, mikä on ilmestyessään saanut sinut epäilemään johtopäätöksiä ihmiskunnan kyvystä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä?

Rinne: Ei. Tulokset perustuvat laskentaan, ei johtopäätöksiin.

Entä viimeaikoina?

Rinne: Viime aikojen huomattava kohu on pelkästään ilmastonmuutoksen karnevalisointia negatiivisella tavalla. En tiedä mitään, mihin se olisi tieteen tuloksissa voinut vaikuttaa tai voisi vaikuttaa.

Miten osallistut nyt työurasi jälkeen ilmastotieteen tutkimukseen ja siitä viestintään?

Rinne: Luen aktiivisesti tuoreimpia tieteellisiä artikkeleita ja käyn niitä läpi kollegoiden kanssa. Pidän esityksiä. Kommentoin joillekin kiinnostuneille kysyjille.

******

Juhani Rinteelle suuri kiitos haastattelusta ja yhteistyöstä videon koostamisessa! Lisäksi Kaitsulle suuret kiitokset osallisuudestasi videon koostamisessa ja Arille hyvistä kommenteista.

Ohessa on vielä lisätiedoksi kaksi Juhani Rinteen kirjoitusta tästä 2000-luvulla eriskummallisia piirteitä saaneesta ilmastokeskustelusta:

Kuinka te saatoitte? Tieteessä tapahtuu 4/2007

Miksi julkisuudessa ollaan niin eri mieltä ilmastonmuutoksesta? Tieteessä tapahtuu (2002 tai 2003)