Yläilmakehän mittaukset saamassa enemmän huomiota ilmastotutkimuksessa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Viime aikoina on ilmastotutkimuksessa yhä enemmän kiinnitetty huomiota yläilmakehän prosesseihin.


Kuva: Rigel Kivi.

Tutkijat ovat huomanneet, että maanpinnalla tapahtuvien muutosten ymmärtämiseksi tulisi tutkimukseen sisällyttää myös ns. yläilmakehän takaisinkytkentäprosesseja. Yksi esimerkki on stratosfäärin vesihöyry. ”Ilmatieteen laitoksella on tutkittu stratosfäärin vesihöyryn pitkäaikaisia vaihteluita käyttäen satelliitti- ja luotaushavaintoja, sekä säämalleja”, kertoo erikoistutkija Rigel Kivi. Suomessa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että stratosfäärin vesihöyryn pitkäaikainen lisääntyminen on myös lisäännyt stratosfäärin pilvien muodustumista, joka puolestaan voi kiihdyttää stratosfäärin otsonikatoa.

Yläilmakehän prosessien ymmärtäminen edellyttää tarkkoja havaintoja. Riittävän tarkkuuskynnyksen ylittäviä havaintoja tehdään tänään noin 25 ns. referenssiasemalla eri puolella maapalloa. Referenssiasemien verkosto on saanut alkuunsa noin 10 vuotta sitten. Suomessa referenssiasemien verkostoon osallistuu Ilmatieteen laitos ja Sodankylän mittausasema. Ilmatieteen laitos on osallistunut verkoston perustamisesta alkaen. Sodankylässä sijaitsevalla asemalla tehdään ilmakehän referenssimittauksia sekä in situ- että kaukokartoitusmenetelmillä. Esimerkiksi yläilmakehän vesihöyryn tarkkoja in situ -mittauksia on Sodankylässä tehty jo vuodesta 1996 alkaen.

Referenssiasemien kansainvälisen verkoston työ on laajentumassa ja on odotettavissa uusien korkeatasoisten asemien liittymistä verkostoon. Verkosto on tunnettu nimellä Global Climate Observing System (GCOS) Reference Upper-Air Network (GRUAN).

GRUAN-verkoston yhdeksäs vuosikokous järjestetään 12.-16.6.2017 Ilmatieteen laitoksella Helsingissä. Kokouksen teemana on yläilmakehän mittaukset ja erityisesti ilmastonmuutos arktisilla alueilla. Kokoukseen osallistuu ilmakehätutkimuksen huippuasiantuntijoita mm. USA:sta ja EU-maista, Japanista, Kiinasta, Kuubasta, Uudesta-Seelannista ja Venäjältä.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Rigel Kivi, puh. 029 539 2728, rigel.kivi@fmi.fi

Tutkimusprofessori Jouni Pulliainen, puh. 029 539 4701, jouni.pulliainen@fmi.fi

Professori Peter Thorne, Co-Chair, GCOS Working Group on the GCOS Reference Upper Air Network

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: