Kasvihuonekaasujen mittaus avaruudesta kuuma aihe juuri nyt – alan huippututkijat kokoontuvat ensimmäistä kertaa Helsingissä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Satelliittien tuottamilla mittauksilla on mahdollista todentaa tulevaisuudessa yhä paremmin, kuinka valtiollisesti sovitut kasvihuonekaasujen päästövähennykset toteutuvat.

Ilmakehän kasvihuonekaasuja mitataan yhä enemmän satelliiteilla. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa satelliittien tuottamaa tietoa voitaisiin käyttää myös ilmastosopimusten tekemisessä ja valvomisessa. Ensimmäiset askelet tähän suuntaan on juuri otettu: suurkaupunkien hiilidioksidipäästöjä on Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa pystytty havaitsemaan avaruudesta käsin. Haasteita satelliittimittauksissa kuitenkin riittää, erityisesti arktisella alueella.

Satelliiteilla havaintoja myös arktisilta alueilta

Ilmatieteen laitoksen professori Johanna Tamminen korostaa satelliittien merkitystä globaaleissa havainnoissa. ”Esimerkiksi arktisella alueella on laajalti maastoa, josta ei ole saatavilla maanpintamittauksia. Kuitenkin juuri arktiseen alueeseen liittyy tärkeitä kysymyksiä erityisesti metaanin lähteistä. Arktinen alue on haastava nykyisille satelliiteillekin pitkän valottoman ajan takia, ja mittausten tulkitsemiseksi tarvitaan tieteellistä yhteistyötä”. Tamminen lisäksi muistuttaa, että satelliiteilla on mahdollista havaita myös raportoimattomia kasvihuonekaasupäästöjä. Satelliittien mittaustarkkuus kehittyy jatkuvasti, mutta kehitystyö vaatii vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Tarkkuus ja satelliittien lähitulevaisuus ovatkin keskeisinä teemoina esillä Ilmatieteen laitoksen järjestämässä kokouksessa, joka kerää alan huippututkijat Helsinkiin.

Ilmatieteen laitos järjestää 6.–8.6. kansainvälisen kokouksen kasvihuonekaasujen satelliittimittauksista. Kokoukseen osallistuu yli 160 tutkijaa mm. Euroopan avaruusjärjestö ESA:sta, Yhdysvaltain Nasasta, sekä Japanin ja Kiinan avaruusjärjestöistä. Kokous on myös yksi Ilmatieteen laitoksen järjestämistä tapahtumista liittyen Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauteen. Vuosittainen kokous järjestetään nyt 13. kertaa, mutta ensimmäistä kertaa Suomessa. Tiedekokous on osa Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmaa.

Lisätietoja:

Professori Johanna Tamminen, puh. 040 737 8733, johanna.tamminen@fmi.fi

Tutkijatohtori Hannakaisa Lindqvist, puh. 040 725 5651, hannakaisa.lindqvist@fmi.fi

Tohtori Iolanda Ialongo, puh. 0440112140, iolanda.ialongo@fmi.fi

Kokouksen verkkosivut: http://iwggms13.fmi.fi/

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakehan-kaukokartoitus

Ilmatieteen laitos kerää palautetta ilmastonmuutosaineistojen käytettävyydestä

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Oletko joskus tarvinnut tietoa ilmastonmuutoksesta? Oletko käyttänyt tai yrittänyt käyttää ilmastoskenaarioaineistoja? Ilmatieteen laitoksen koordinoima EU-hanke selvittää mm. sitä, miten ilmastoskenaariodata tulisi tuoda kaikkien käyttöön mahdollisimman helpolla ja sopivalla tavalla käyttötarkoituksen mukaan. Osallistumalla kyselyyn, voit sanoa painavan sanan ja toivoa parannusta ilmastoskenaarioaineistojen saatavuuteen.


Kuva: Tommi Mäkelä.

Linkki kyselyyn: https://www.esurveycreator.com/s/DECM

Ilmastoskenaariot kuvaavat erilaisia tutkijoiden tekemiä vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä tulevaisuuden ilmastosta. Tulevaisuuden Euroopassa ilmastoskenaariodatat ovat vapaasti kenen tahansa saatavilla. Tämän mahdollistaa EU:n Copernicus ilmastonmuutos -palvelu. Erilaisten havaintoaineistojen lisäksi palvelusta voi ladata myös ilmastomallien skenaariodatoja. Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa Copernicus-palvelun osahankkeessa tuotetaan tietoa siitä, miten nämä ilmastoskenaariodatat saadaan mahdollisimman helppokäyttöisiksi, mutta toisaalta tuodaan selvästi esille niiden rajoitukset ja epävarmuudet.

Ilmastomallikeskuksia, joissa ilmastoennusteita tuotetaan, on kymmeniä ympäri maailmaa. Kaikki nämä tuottavat hieman erilaisen kuvan tulevaisuuden ilmastosta riippuen alueesta ja sääsuureesta.

”Jokin malli ei välttämättä kuvaa läheskään oikein Suomen havaittua ilmastoa, joten voi kysyä, kuinka luotettavasti kyseinen malli ennustaa maamme tulevaa ilmastoa”, toteaa dosentti Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitokselta. ”Kuitenkin tämä samainen malli voi olla varsin hyvä jollakin toisella alueella”.

”Luotettavin ennuste tulevaisuuteen saadaan useiden mallien keskiarvona, ja mallijoukosta pitäisi voida karsia pois sellaiset, jotka eivät sovellu kyseiselle käyttäjälle. Hankkeessa tuotamme mahdollisimman käyttäjäystävälliset, mutta vahvasti tieteeseen pohjautuvat menetelmät mallien valintaan kunkin eri käyttäjäryhmän tarpeita varten”, Jylhä summaa.

Parhaillaan hankkeessa kerätään tietoja käyttäjien tarpeista ja vaatimuksista. Voit käydä vastaamassa kyselyyn alla olevasta linkistä (kysely on englannin kielinen ja yhteinen koko Euroopassa): https://www.esurveycreator.com/s/DECM

Hankkeessa ovat mukana myös Helsingin yliopisto ja Tieteellisen laskennan keskus CSC sekä viisi muuta eurooppalaista tutkimuslaitosta. Hanketta johtaa yksikönpäällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Kirsti Jylhä, puh. 050 4336 554, kirsti.jylha@fmi.fi

Ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä, puh.050 3011 988, antti.makela@fmi.fi

Yksikönpäällikkö Hilppa Gregow, puh. 050 598 6881 hilppa.gregow@fmi.fi (lomalla ja matkoilla 15.6.2017 asti)

http://www.copernicus.eu/

http://decm.climate.copernicus.eu/

%d bloggers like this: