Uuden tutkimuksen mukaan nykyinen ilmaston lämpeneminen näyttää olevan poikkeuksellinen ilmiö maapallolla viimeisen 20 000 vuoden aikana tapahtuneisiin muihin ilmastonmuutoksiin verrattuna. Nykyisen lämpenemisen tekee poikkeukselliseksi se, että ilmasto lämpenee nopeasti samaan aikaan molemmilla pallonpuoliskoilla.
Yleinen väite ilmaston lämpenemistä vastaan on se, että ilmasto on aina vaihdellut. Ruotsalaisen Lundin yliopiston ilmastotutkija Svante Björck on kuitenkin julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan koko maapallon ilmaston lämpenemistä, eli samanaikaista lämpenemistä pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla, ei ole tapahtunut viimeisten 20 000 vuoden aikana nykyiseen ilmaston lämpenemiseen verrannollisella tavalla. Tämän kauemmas ajassa taaksepäin ei tämän hetkisillä tiedoilla asiaa voi analysoida riittävän tarkasti, jotta vertailu nykykehitykseen voitaisiin tehdä. Björckin tutkimus ulottuu 14 000 vuotta kauemmaksi historiaan kuin aiemmat tutkimukset. ”Tämä, mikä nykyään on tapahtumassa, on ainutlaatuinen historiallisesta näkökulmasta”, hän sanoo.
Björck on käynyt läpi maapallon ilmaston arkistot, jotka on esitetty monien eri tutkimuksien julkaisuissa, ja jotka käsittelevät ilmastotapahtumia edellisen jäätiköitymisen jälkeiseltä ajalta (eli viimeisen 20 000 vuoden ajalta). Björck etsi näyttöä sellaisista ilmastotapahtumista, jotka olisivat voineet nykyisen ilmaston lämpenemisen tapaan aiheuttaa samanlaisia vaikutuksia pohjoiselle ja eteläiselle pallonpuoliskolle samanaikaisesti. Hän ei kuitenkaan löytänyt sellaista näyttöä. Sen sijaan hän löysi näyttöä tapahtumista, joissa lämpötila esimerkiksi nousi toisella pallonpuoliskolla, mutta laski tai pysyi vakaana toisella pallonpuoliskolla.
”Tutkimukseni osoittaa, että lukuun ottamatta isomman mittakaavan kehitystä, kuten yleiset lämpimät kaudet ja jääkaudet, ilmastonmuutos on aiemmin tuottanut samankaltaisia vaikutuksia ainoastaan paikallisella tai alueellisella tasolla”, Björck sanoo.
Esimerkkinä voidaan ottaa pienenä jääkautena tunnettu ilmastonmuutos, joka tapahtui vuosien 1600 ja 1900 välillä. Euroopassa koettiin silloin hyvin kylmiä vuosisatoja ja kylmyydellä oli vakavia vaikutuksia muun muassa maataloudelle. Eteläiseltä pallonpuoliskolta ei kuitenkaan ole näyttöä vastaavista samanaikaisista lämpötilan muutoksista tai vaikutuksista. Ilmastoarkistot, joita saadaan kairanäytteistä meren ja järvien sedimenteistä sekä jäätiköistä, tallentavat lämpötilan, sademäärän ja ilmakehän kaasujen sekä hiukkasten määrien muutokset historiassa. Nämä arkistot ovat täynnä vastaavia esimerkkejä kuin pieni jääkausi. Myös usein nykyiseen ilmaston lämpenemiseen verrattu keskiajan lämpökausi oli Björckin tutkimuksen mukaan lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla esiintynyt ilmastotapahtuma.
Sen sijaan ilmasto-oloiltaan ”rauhallisempina” aikoina, kun ulkoiset prosessit vaikuttavat ilmastojärjestelmään, voidaan nähdä samankaltaisia muutoksia sekä pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla.
”Tämä voi tapahtua esimerkiksi suuren meteoriitin törmäyksestä asteroidin osuttua maahan tai voimakkaan tulivuorenpurkauksen jälkeen, kun tuhka leviää ympäri maailmaa. Tällöin voimme nähdä samanlaisia vaikutuksia ympäri maailmaa samanaikaisesti ”, Björck sanoo.
Professori Björck vertailee asiaa nykypäivään. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet ovat parhaillaan muuttumassa erittäin nopeasti. Samaan aikaan maapallon ilmasto on lämpenemässä.
”Niin kauan kuin emme löydä mitään todisteita aikaisempien ilmastonmuutosten aiheuttamista samansuuntaisista ja samanaikaisista vaikutuksista maailmanlaajuisesti, meidän täytyy nähdä nykypäivän ilmaston lämpeneminen poikkeuksena, jonka ihmisen vaikutus maapallon hiilen kiertokulkuun on aiheuttanut”, Björck sanoo ja jatkaa: ”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten geologisen tiedon avulla voidaan ymmärtää maailmaa. Se tarjoaa näkökulmia siihen, miten maapallo toimii ilman meidän suoraa vaikutustamme ja siten myös siihen miten ja missä määrin ihmisen toiminta vaikuttaa järjestelmään.”
Svante Björckin tulokset julkaisi tänä kesänä tiedelehti Climate Research.
Lähteet:
Ilmastotieto 
Jätä kommentti