Viime viikon ilmastotutkimuksia 44/2011

Tässä joitakin viime viikolla ilmestyneitä tutkimuksia ilmastoon liittyen. Tiedotamme tutkimuksista heti niiden ilmastyessä Ilmastotiedon Twitter- ja Facebook-syötteissä ja julkaisemme viikoittain täällä blogissamme kerralla kaikki edellisellä viikolla julkaistut tutkimukset, joista olemme tiedottaneet. Pyrimme kertomaan jokaisesta tutkimuksesta oleelliset asiat suomenkielellä muutamalla lauseella. Tämä lyhyt kuvaus julkaistaan sekä Facebookissa että täällä blogissa ja Twitterissä julkaistaan vain otsikko.

Kalojen loiset kasvavat nopeammin lämpimämmässä vedessä

Ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen lliittyvä lämpeneminen vaikuttaa todennäköisesti loisten ja isäntäeliöiden väliseen vuorovaikutukseen, millä on seurauksia eliöpopulaatioiden terveydentilaan ja ekosysteemin toimintaan. Yksi tapa, jolla ilmaston lämpeneminen voi vaikuttaa, on nopeuttaa eliölajien elämän kiertokulkua. Uudessa tutkimuksessa tätä asiaa selviteltiin kalojen loisten osalta. Tutkimuksen kohteena oli heisimatoihin kuuluva Schistocephalus solidus, joka elää ensin merivedessä lintujen ulosteen mukana tulleena munana, jonka planktonäyriäiset syövät. Tämän jälkeen kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus) syö planktonäyriäisen ja sitten lintu syö loisen vaikutuksesta kömelöksi muuttuneen kolmipiikin (lisää tietoa löytyy täältä).

Tutkimuksessa kasvatettiin loisia kahdeksan viikon ajan kolmipiikkien sisällä vedessä, jonka lämpötila oli toisilla 15 ja toisilla 20 celsiusastetta. Lämpötilan ollessa 20 celsiusastetta loismadot painoivat kahdeksan viikon jälkeen keskimäärin 104,9 milligrammaa ja kaikki yksilöt olivat painavampia kuin 50 milligrammaa, jota pidetään infektion aiheuttavan loisen painon rajana. Veden ollessa 15-asteista, yksikään loisista ei ollut ylittänyt 50 milligramman rajaa ja painoivat keskimäärin 26,5 milligrammaa. Loismatojen massan kasvaminen heikentää kolmipiikkien hedelmällisyyttä.

Toinen tutkimuksessa havaittu seikka oli se, että loisten vaivaamat kolmipiikit suosivat lämpimämpää vettä elinympäristönään. Koska loiset kasvavat paremmin lämpimässä vedessä, kolmipiikkien hakeutuminen lämpimämpään veteen lisää loisten kasvua entisestään. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että jo pieni lämpötilannousu aiheuttaa voimakkaan lisäyksen loisinfektioissa.

Lähde: Vicki Macnab, Iain Barber, Some (worms) like it hot: fish parasites grow faster in warmer water, and alter host thermal preferences, Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2011.02595.x. [tiivistelmä]

Keski-Siperian maanviljelys todennäköisesti hyötyisi ilmaston lämpenemisestä

Uudessa tutkimuksessa on selvitetty maanviljelysolosuhteiden muutoksia ilmaston lämmetessä Keski-Siperiassa. Siperian ilmasto on kylmä, joten olosuhteiden maanviljelykselle voisi olettaa parantuvan ilmaston lämpenemisen myötä. Tutkimus tehtiin ilmastomallilla, jolla simuloitiin myös jo tapahtuneita asioita mallin toiminnan varmistamiseksi. Tutkimuksen tuloksien perusteella 50 – 85 prosenttia Keski-Siperiasta tulisi ilmaston kannalta maanviljelylle sopivaksi kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. Maanviljelyksen menestymistä yhä pohjoisempana rajoittaisi vain maaperän sopivuus viljelylle. Sadat saattaisivat kasvaa kaksinkertaisiksi. Lisäksi voitaisiin viljellä sellaisia lajeja, jotka aiemmin eivät menestyneet alueella. Perineiset Siperian viljelylajikkeet voisivat siirtyä pohjoista kohti jopa 500 kilometriä (noin 50 – 70 kilometriä vuosikymmenessä), jos maaperän olosuhteet sen sallivat. Etelämpänä olisi kuivaa ja maanviljelys vaatisi kastelua sekä uusia lajikkeita. Näyttää siis siltä, että yleisesti ottaen Keski-Siperian maanviljelys hyötyisi ilmaston lämpenemisesta.

Lähde: N M Tchebakova et al 2011, Agroclimatic potential across central Siberia in an altered twenty-first century, Environ. Res. Lett. 6 045207 doi:10.1088/1748-9326/6/4/045207. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Malarian esiintyminen ja lämpötila yhteydessä toisiinsa Kolumbiassa

Malarian esiintyminen liittyy ilmaston ja ympäristön muutoksiin. Kolumbiassa malariaa esiintyy lämpimillä ja kosteilla alangoilla. Ilmaston ja vedenierron vaihtelu Kolumbiassa liittyy El Niñon (jolloin Kolumbiassa on keskimääräistä lämpimämpää) ja La Niñan (jolloin Kolumbiassa on keskimääräistä viileämpää) vaihteluun. Uudessa tutkimuksessa on tarkasteltu malarian ja ilmaston yhteyttä Kolumbiassa vuosien 1959 ja 2009 välillä. Malarian esiintymisessä Kolumbiassa näkyy pitkän ajan muutos, joka saattaa liittyä Kolumbiassa tutkimuksen aikana tapahtuneeseen yleiseen lämpenemiseen, mikä luultavasti johtuu maapallon ilmaston lämpenemisestä sekä Kolumbian metsien kaadosta. Lisäksi El Niñojen aikaan on tapahtunut voimakkaita malariaepidemioita, mikä myös liittyy lämpötilan nousuun.

Lähde: Germán Poveda, Óscar A Estrada-Restrepo, Julián E Morales, Ólver O Hernández, Armando Galeano, Salua Osorio, Integrating knowledge and management regarding the climate–malaria linkages in Colombia, Current Opinion in Environmental Sustainability, doi:10.1016/j.cosust.2011.10.004. [tiivistelmä]

Lisääntymiskyky muuttuu joillakin eukalyptuslajeilla huonommaksi ja joillakin paremmaksi ilmaston muuttuessa

Uudessa tutkimuksessa selvitettiin viiden eukalyptuslajin reagointia ilmaston lämpenemiseen käyttäen tarkoitukseen suunniteltua tietokonemallia. Tutkimus keskittyi eukalyptusten lisääntymiskyvyn muutoksiin Australian kaakkoisosissa. Tutkimuksen tuloksien perusteella ilmaston lämpeneminen tulee vaikuttamaan eukalytuslajien lisääntymiskykyyn. Lajin näyttää vaikuttavan siihen, miten hyvin laji pärjää jatkossa. Jotkut lajit lisääntyvät paremmin joillakin metsätyypeillä kun taas jotkut metsätyypit muuttuvat kelvottomiksi eukalyptuslajeille. Kuivissa ympäristöissä lajien lisääntymiskyky näyttää muuttuvan enemmän kuin kosteissa ympäristöissä. Lajeilla, joilla siemenet itävät vain tietyissä ympäristöolosuhteissa, lisääntymiskyky uhkaa vähetä eniten.

Lähde: Hoi-Fei Mok, Craig R. Nitschke, Stefan K. Arndt, Modelling the potential impact of climate variability and change on species regeneration potential in the temperate forests of South-Eastern Australia, Global Change Biology, DOI: 10.1111/j.1365-2486.2011.02591.x. [tiivistelmä]

Aerosolipakotteen ja ilmastoherkkyyden vuorovaikutus lisää malliennusteiden epätarkkuutta

Aerosolipakote ja ilmastoherkkyys ovat suurimmat epävarmuudet maapallon ilmastojärjestelmässä. Monissa tulevaisuuden malliennusteissa ilmastoherkkyys ja aerosolipakote käsitellään itsenäisinä, mutta tosiasiassa ne vaikuttavat toisiinsa. Uuden tutkimuksen mukaan tämän vuorovaikutuksen sisällyttäminen mallisimulaatioihin lisää malliennusteiden epävarmuutta. Malliennusteissa olisikin otettava jatkossa huomioon kyseinen vuorovaikutus, tai muuten saatetaan aliarvioida ilmaston lämpenemisen aiheuttamaa riskiä, koska aerosolipakote piilottaa osan lämpenemisestä ja näin luo illuusion pienemmästä ilmastoherkkyydestä.

Lähde: Katsumasa Tanaka and Thomas Raddatz, Correlation between climate sensitivity and aerosol forcing and its implication for the “climate trap”, Climatic Change, DOI: 10.1007/s10584-011-0323-2. [tiivistelmä]

Auringon aktiivisuuden DeVries-jaksot näkyvät puiden vuosirengaskronologioissa

Uudessa tutkimuksessa on analysoitu puiden vuosirengaskronologioita ympäri maailman viimeisen 2000 vuoden ajalta. Kronologioista analysoitiin Auringon jaksojen esiintyminen. Tuloksien mukaan kronologioissa näkyy 208 vuoden jakso, joka vastaa Auringon aktiivisuuteen liittyvää DeVries-jaksoa. Vaikka DeVries-jakso näkyy kronologioissa selvästi, niin auringon aktiivisuuden ja ilmaston yhteys on edelleen melko heikko. Esimerkkinä mainitaan se, että Koillis-Yhdysvalloissa ei näy selvää yhteyttä Auringon aktiivisuuden ja kuivuuden esiintymisen välillä. Lisäksi joinakin aikoina tulivuoritoiminta piilottaa aurinkojaksojen vaikutuksen. Esimerkiksi pienen jääkauden aikana tulivuoritoiminta näyttää sattuman oikusta vaihdelleen samalla tavalla kuin DeVries-jakso. Tämä vaikeuttaa tulivuoritoiminnan ja Auringon vaikutuksien erottamista kronologioista.

Lähde: Petra Breitenmoser, Jürg Beer, Stefan Brönnimann, David Frank, Friedhelm Steinhilber, Heinz Wanner, Solar and volcanic fingerprints in tree-ring chronologies over the past 2000 years, Palaeogeography, Palaeoclimatology, Palaeoecology, doi:10.1016/j.palaeo.2011.10.014. [tiivistelmä]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: