Käyvätkö sorsat fitness-tunneilla?

Uudessa tutkimuksessa on havaittu sinisorsan ja tavin vartalon massan kasvaneen viimeisen 30 vuoden aikana. Lisäksi molempien lajien ruumiin kunto muuttui paremmaksi tarkasteluaikana. Näihin muutoksiin ehdotetaan syyksi ihmisen toimia.


Euroopan sorsat ovat hyväkuntoisia. Kuva: Tiina Oinas.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista eliölajeihin on puhuttu paljon. Esillä olleita asioita ovat olleet muun muassa lajien siirtyminen napoja kohti, vuodenaikoihin sidottujen toimintojen ajalliset muutokset (esim. kasvien kukinnan aikaistuminen) ja elinolosuhteiden yleiset muutokset (esim. korallien valkaistuminen ja meren happamoitumisen vaikutus kalkkikuorellisiin eliöihin). Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu harvemmin mainittu lajien yksilöiden keskimääräisen koon muutos.

Euroopassa monet sorsalajit ovat muuttolintuja. Ne viettävät kesät pohjoisessa, kuten täällä meillä Suomessa, ja muuttavat talveksi etelämmäs talvehtimisalueille. Monet sorsalajit eivät kuitenkaan muuta kovinkaan kauas etelään, vaan pysyvät Euroopan alueella. Sorsalajit pyrkivät pysymään mahdollisimman lähellä lisääntymisalueitaan talven aikana. Tämän takia parempikuntoiset, ja siksi selviytymiskelpoisimmat, yksilöt jäävät pohjoisemmaksi talvenviettoon kuin huonompikuntoiset. Euroopassa vallitseekin tilanne, jossa täysi-ikäiset koiraat talvehtivat todennäköisemmin Euroopan koillisilla alueilla kun taas naaraat ja nuoret talvehtivat todennäköisemmin Euroopan lounaisilla alueilla. Myös kokojakauma on ollut sellainen, että Itä-Euroopasta löytyy talvella suurimmat sorsat. Puolisukeltajiin kuuluvien sorsalajien tiedetään reagoivan voimakkaasti säähän. Kylminä talvina esiintyy voimakas muuttoliike lounaiseen Eurooppaan.

Aiemmin on arveltu, että tiettyä talvehtimisaluetta tutkittaessa sorsien koossa pitäisi näkyä muutos ilmaston lämmetessä, koska lämpenevässä ilmastossa myös pienemmät ja huonokuntoisemmat yksilöt voivat jäädä talvehtimaan pohjoisemmaksi. Aiemmassa tutkimuksessaan Guillemain ja kumppanit (2005) saivatkin tämänsuuntaisia tuloksia. He tutkivat Etelä-Ranskassa vuosien 1954 ja 1971 mittauksia 38 000:sta taviyksilöstä ja havaitsivat niiden siipien kärkivälin muuttuvan lämpötilan myötä. Lämpötilan laskiessa tavit pienenivät. Guillemain ja kumppanit eivät uskoneet sen johtuvan siitä, että kylmä sää vaikuttaisi tavien sulkien kasvuun. Sen sijaan he arvelivat sen johtuvan siitä, että kylmänä talvena pienten yksilöiden on vaikea talvehtia pohjoisempana, joten niitä tulee enemmän Etelä-Ranskaan.

Toisaalta viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Guillaume ja kumppanit (2009) havaitsivat, että Etelä-Ranskan talvehtimisalueiden tavit olivat samankokoisia kuin Itä-Englannin Essexin talvehtimisalueiden tavit. Tämä on siis vastoin aiempaa ajattelua, että pienemmät linnut jäävät lämpimämpinä talvina pohjoisemmaksi.

Tässä uusimmassa tutkimuksessa Guillemain ja kumppanit (2010) tarkastelivat sinisorsan ja tavin tilannetta talvehtimisalueella viimeisen 30 vuoden aikana. He havaitsivat, että molemmilla lajeilla vartalon keskimääräinen massa kasvoi. Lisäksi molemmilla lajeilla vartalon kunto muuttui paremmaksi tarkasteluaikana. Keskimääräinen vartalon massa kasvoi yli kymmenellä prosentilla, mutta vartalon koko ei kasvanut. Vartalon hyvä kunto näkyi erityisesti alkutalvesta, mutta laski lopputalvea kohden. Tutkijoiden mielestä on kaksi päällimmäistä syytä näiden sorsien hyväkuntoisuuteen; ilmaston muuttuminen suotuisammaksi ja paikallisten elinolojen parantuminen, joiden molempien he sanovat johtuvan ihmisen toimista.

Lähteet:

Guillemain, Matthieu, Jean-Yves Mondain-Monval, Alan R. Johnson, and Géraldine Simon, Long-term climatic trend and body size variation in teal Anas crecca, 2005, Wildlife Biology 11(2):81-88. 2005, doi: 10.2981/0909-6396(2005)11[81:LCTABS]2.0.CO;2. [tiivistelmä, koko artikkeli]

Guillemain, Matthieu, Richard Hearn, Roy King, Michel Gauthier-Clerc, Géraldine Simon and Alain Caizergues, Differential migration of the sexes cannot be explained by the body size hypothesis in Teal, 2009, Journal of Ornithology, Volume 150, Number 3, 685-689 / July, 2009, doi: 10.1007/s10336-009-0375-5. [tiivistelmä]

Guillemain, Matthieu, Johan Elmberg, Michel Gauthier-Clerc, Grégoire Massez, Richard Hearn, Jocelyn Champagnon and Géraldine Simon, Wintering French Mallard and Teal Are Heavier and in Better Body Condition than 30 Years Ago: Effects of a Changing Environment?, 2010, AMBIO: A Journal of the Human Environment, ISSN: 0044-7447 (Print) 1654-7209 (Online), doi: 10.1007/s13280-010-0020-9. [tiivistelmä]

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: