Ilmastonmuutoksen seurauksena juoma- ja kasteluveden saanti Aasiassa voi heikentyä

Ilmastonmuutos aiheuttanee Brahmaputran ja Gangesin vesimäärän selvän pienenemisen, mutta Keltaisenjoen virtaama kasvaa. Kuva: Cepolina Photo. 

Kesäkuun Science-lehdessä esitellään hollantilainen tutkimus, jossa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutusta viiteen aasialaiseen jokeen ja niiden yläjuoksuilla oleviin jäätiköihin. Näiden talvella kasvavien ja kesällä sulavien jäätiköiden sulamisvedet muodostavat ”maailman suurimman kastelujärjestelmän” ja toimivat 1,4 miljardin ihmisen juoma- ja kasteluveden lähteenä. Tutkimuksessa käytettiin GRACE-satelliiteilla tehtyjä tarkkoja painovoimamittauksia, joiden avulla arvioitiin jäätiköiden paksuuden muutoksia vuosina 2001-2007.

Sata metriä paksu Gangesin yläjuoksun jäätikkö ohenee tutkimuksen mukaan 22 senttimetriä vuodessa. Sen sijaan Indus-joen jäätiköt kasvavat keskimäärin 19 senttimetriä vuodessa. Muiden jokien (Brahmaputra, Jangtse, Keltainenjoki) jäätiköt pysyvät muuttumattomina.

Vuosien 2001-2007 lämpötilojen ja sademäärien perusteella Indus ja Brahmaputra ovat kaikkein riippuvaisimpia jäätiköiden sulamisvesistä. Sulamisvedet muodostavat 60 % Induksessa virtaavasta vedestä ja 20 % Brahmaputran vedestä. Sen sijaan kolmen muun tutkitun joen virtaamasta vain alle 10 % tulee sulavista jäätiköistä.

Indus ja Brahmaputra näyttäisivät siis olevan kaikkein herkimpiä ilmastonmuutokselle. Ilmastonmuutos kuitenkin muuttaa lämpötilan lisäksi myös sademääriä. Kun sekä lämpötila, sademäärä että lumen muodostuminen otetaan huomioon, on mahdollista laatia virtaamaennuste vuodelle 2050. Ennusteen mukaan Brahmaputran yläjuoksun virtaama vähenee 19,6 % ja Induksen 8,4 %, vaikka sademäärä lisääntyy 25 %. Myös Gangesin (virtaama -17,6 %) ja Jangtsen (-5,2 %) virtaamat pienenevät.

Jäätiköt näyttävät siis toistaiseksi olevan turvassa kokonaan sulamiselta. Vuoteen 2050 mennessä neljän joen vesimäärä kuitenkin riittänee tutkimuksen mukaan enää noin 60 miljoonaa ihmistä nykyistä pienemmän ihmismäärän juomavedeksi ja ravinnon viljelyyn.

Keltainenjoki on ainoa voittaja. Sulamisvedet muodostavat vain 8 % sen virtaamasta. Jos sademäärä kasvaa ennusteen mukaiset 14 %, Keltainenjoki pystyy elättämään lisääntyvän veden ansiosta noin kolme miljoona ihmistä nykyistä enemmän vuonna 2050.

Global and Planetary Change -lehteen hyväksytty, painossa oleva artikkeli selostaa virtaamamuutoksia Kaukasus-vuoristossa. Ennusteiden mukaan lämpötila Pohjois-Kaukasuksen alueella tulee kohoamaan tällä vuosisadalla 4-7 astetta ja sademäärä kasvaa hieman. Vuoristojäätiköiden sulamisnopeus vaikuttaa oleellisesti käytettävissä olevan veden määrään. Tutkimuksen mukaan tulvariski kasvaa aluksi jäätiköiden sulaessa kuumina vuosina. Myöhemmin jäätiköiden supistuttua virtaama palautuu likimain nykyiselle tasolle. Virtaaman vuodenaikaisvaihtelu kuitenkin muuttuu siten, että keväällä vettä virtaa nykyistä enemmän, kesällä vähemmän.

Lähteet:

Barley, Shanta: Himalayan ice is stable, but Asia faces drought, New Scientist, June 10, 2010 [koko artikkeli].

Hagg, W., M. Shahgedanova, C. Mayer, A. Lambrecht, and V. Popovnin: A sensitivity study for water availability in the Northern Caucasus based on climate projections, Global and Planetary Change, June 1, 2010, doi:10.1016/j.gloplacha.2010.05.005 [tiivistelmä].

Immerzeel, Walter W., Ludovicus P. H. van Beek, and Marc F. P. Bierkens: Climate Change Will Affect the Asian Water Towers, Science, June 11, 2010, doi:10.1126/science.1183188 [tiivistelmä].