Öljyn hinnanlasku on harvinaislaatuinen mahdollisuus ilmastonmuutoksen hillinnässä

Öljynhinta on laskenut yli 50 % viimeisen kuuden kuukauden aikana. Yhdysvalloissa moottoribensiinin kulutus ja ajettujen kilometrien määrä ovat olleet voimakkaassa laskussa viime vuosina kun öljyn hinta on ollut korkealla. Nyt trendi näyttää ainakin tilapäisesti kääntyneen, sillä öljyn hinnanlaskun myötä moottoribensiinin kulutus on noussut yli 40 %. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan öljyn hinnan puolittuminen tarjoaa harvinaislaatuisen  mahdollisuuden edistää kestävää energiajärjestelmää ja ilmastonmuutoksen hillintää ilman suurta taloudellista haittaa.

Cartoon-plunging-o_3123043b

Yhdysvalloissa moottoribensiinin verotus on hyvin kevyttä (keskimäärin alle 23 dollarisenttiä gallonalta eli noin 6 senttiä litralta), joten öljyn hinnanmuutokset päätyvät lähes suoraan moottoribensiinin hintaan. Suomessa bensiinin hinnasta reilusti yli puolet on veroja nykyisellä öljynhinnalla. Vertailua hankaloittaa se, että osa Suomen polttoaineveroista (ja veroluonteisista maksuista) on suhteellisia ja osa absoluuttisia, mutta kokonaiskuva on silti selvä. Bensiinin kulutus on laskenut rajusti vuoden 2007 jälkeen kun öljynhinta on ollut korkealla (kuva 1). Öljyn voimakas hinnanlasku tarjoaa nyt mahdollisuuden tarkastella, että onko moottoribensiinin kulutuksen laskun taustalla pysyvä sosiaalinen muutos vai onko korkea bensiinin hinta lähinnä tuhonnut bensiinin kysyntää. Arvelin vajaa vuosi sitten kirjoituksessani ”Rajoittaako niukka öljyntarjonta talouskasvua jo nyt?”, että Yhdysvalloissa polttoainejalosteiden kysyntää tuhoutuu öljyn korkean hinnan vuoksi eikä muutos johdu pelkästään öljyn hinnasta riippumattomista demografisista tekijöistä, kuten väestön ikääntymisestä. Tuoreimmat tilastot moottoribensiin kulutuksesta ja hintateidoista, jotka on esitetty kuvassa 1, tukevat tuolloisia arvelujani.

Öljyn (Brent-laatu) hinta on laskenut yli 50 % ja sen myötä Yhdysvalloissa bensiinin hinta keskimäärin noin 40 %, joten tämä muutos tarjoaa hyvän mahdollisuuden tarkastella kulutusmuutosten taustoja. Valitettavasti moottoribensiinin kulutustietoja on saatavilla vain lokakuuhun asti eli tämä tilasto laahaa muutaman kuukauden moottoribensiinin hintatietoja perässä, mutta trendinmuutos on silti selkeä. Näyttää siltä, että moottoribensiinin kulutus on noussut liki 50 % vain muutamassa kuukaudessa (kuva 1). Näyttää myös siltä, että bensiinin myynnin lisäys ei ollut tilapäistä, sillä se on jatkunut lokakuun jälkeenkin. The Fortune -lehden mukaan Yhdysvaltain kauppaministeriön tiedot vahvistavat, että marras- ja joulukuussa kuluttajat laskennallisesti säästivät noin 15 miljardia dollaria marras-joulukuussa 2014 kun öljynhinta laski. Tästä säästöstä noin 38 % palautui takaisin bensiinin myyntiin eli polttoainetta myytiin liki 40 % enemmän kuin vertailutilanteessa. Kyse ei siten ilmeisesti ole kuluttajien varastojen lisäämisestä, vaan ihan aidosta kysynnän muutoksesta, joka on seurausta siitä, että kuluttajilla oli enemmän rahaa käytössään öljyn hinnanlaskun seurauksena.

Kuva1

Kuva 1. Yhdysvaltain moottoribensiinin kulutus ja moottoribensiinin hinta 1993-2014. Lähde: EIA. Bensiinin hintatiedot ovat koko vuodelta 2014, mutta bensiinin kulutuksen tilastot päättyvät lokakuuhun 2014.

 

Yhdysvaltain bensiinin kulutuksessa on vuonna 2007 alkaneen laskutrendin lisäksi havaittavissa selkeää syklisyyttä vuodenaikojen mukaan. Tämä johtuu mm. lomakausista. Kuvan 1 resoluutio ei riitä tätä havainnollistamaan. Kuvasta 2 voidaan havaita, että tämä luontainen syklisyys ei selitä nyt nähtävää kulutuksen nousua, sillä yleensä syksyisin bensiinin kulutus on ollut joko laskussa tai paikallaan. Vuoden 2014 syksy poikkeaa muista 2010-luvun vuosista, mikä tukee olettamusta, että bensiinin kulutuksen rajun nousun taustalla on ennen kaikkea bensiinin hinnanlasku.

Kuva 2. Yhdysvaltain moottoribensiinin kulutus kuukausittain vuosina 2010-2014. Lähde: EIA. Bensiinin kulutustilastot päättyvät lokakuuhun 2014.

Kuva 2. Yhdysvaltain moottoribensiinin kulutus kuukausittain vuosina 2010-2014. Lähde: EIA. Bensiinin kulutustilastot päättyvät lokakuuhun 2014.

Näyttäisi siis, että Yhdysvalloissa ei sittenkään bensiinin jo suhteellisen pitkään jatkunut kysynnän lasku ole ollut seurausta ainakaan täysin demografisista tai muista bensiinin hinnasta riippumattomista sosiaalisista tekijöistä eikä siirtymisessä polttoainetaloudellisempaan autokantaan, vaan että bensiinin korkea hinta on ainakin osin padonnut sen kysyntää. Tämä on ikävä asia sekä ilmastonmuutoksen ja öljyn globaaliin tuotantohuippuun varautumisen kannalta. Yhdysvaltain autokannan polttoainetaloudellisuus on parantunut huikeat 25 % vuodesta 2007 vuoteen 2014. Tämä on enemmän kuin Yhdysvaltain polttoainetaloudellisuuden ns. CAFE-standardien täyttämisestä olisi pelkästään seurannut, joten öljyn korkea hinta vuodesta 2007 alkaen on selvästi kannustanut muuttamaan autokantaa polttoainetaloudellisemmaksi. Vuosikymmeniä jatkunut ajettujen kilometrien kasvutrendi alkoi taittua vuosina 2005-2007, mikä on toinen merkittävä tekijä moottoribensiinin alentuneen kysynnän taustalla. Korkea öljyn hinta on ollut voimakas kannustin siirtymään polttoainetaloudellisempaan autokantaan ja ajamaan vähemmän Yhdysvalloissa vuosina. Yhdysvalloissa alle 3 % henkilöautoista on diesel-moottorilla varustettuja, joten tarkastelun rajoittuminen moottoribensiinin kulutustilastoihin ei muuta kokonaiskuvaa kovin paljon.

Polttoainetaloudellisia autoja on vaikeampi myydä, kun polttoaineiden hinnat laskevat. Eikä tässä kaikki, sillä paljon polttoainetta kuluttavien autojen myynti on kasvanut Yhdysvalloissa merkittävästi viime syksynä (viite ja viite). Michiganin liikennetutkimusinstituutin vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan amerikkalaisten kuluttajien ostopäätöksissä vaikuttaa yllättävän paljon se polttoaineiden hintataso, joka auton ostohetkellä vallitsee. Tässä kohtaa on hyvä muistaa (tai vilkaista kuvaa 1), että Yhdysvalloissa bensiinin hinta vaihtelee paljon rajummin kuin esimerkiksi Suomessa johtuen esimerkiksi paljon kevyemmästä polttoaineverosta Yhdysvalloissa. Bensiinin hinnan ollessa alhaisempi myydään enemmän paljon polttoainetta kuluttavia autoja ja päinvastoin.

Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) pääjohtaja Maria von der Hoeven totesi hiljan, että voimakkaasti halventunut öljy on hyväksi taloudelle, mutta haitaksi kestävän energiajärjestelmän ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Nyt olisikin IEA:n mukaan ainutlaatuinen (van der Hoeven käyttää kirjoituksessaan ilmaisua once-in-a-generation eli kerran sukupolvessa kohdalle osuva) tilaisuus korottaa fossiilisten polttoaineiden verotusta ja säätää lakeja vähäpäästöisten energiaratkaisujen edistämiseen, sillä hyvin toteutettuna näistä toimista ei juurikaan seuraisi ”taloudellista epämukavuutta” vaan niistä voisi olla jopa nettona hyötyä.

Lähteet

EIA:n tilastot moottoribensiinin keskimääräisestä hinnasta ja kulutuksesta Yhdysvalloissa. Tilastot on otettu käyttöön excel-tiedostoina EIA:n sivuilta.

Vuosi 2050 tulee pian ilmastopäästöjen puolittamisen kannalta?

Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan puolet ilmastopäästöistä tulisi leikata vuoteen 2050 mennessä. Haaste on valtava.

aoraki_mount_cook_mountain

Tuoreen ilmastonmuutosraportin tulokset muodostavat yhä varmemman viestin päättäjille. Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan puolet ilmastopäästöistä tulisi leikata vuoteen 2050 mennessä. Haaste on valtava.

Historia ei ole tulevan tae, mutta se saattaa antaa osviittaa haasteiden mittasuhteista tulevaisuudessa. Historiallisia siirtymisiä energialähteestä toiseen ja niihin kuluneita ajanjaksoja tarkasteltaessa vuosi 2050 tulee nopeasti. Esimerkiksi nesteytetyn maakaasun laivauksen ensimmäisestä patentista kesti sata vuotta siihen, että kolmannes kaikesta maakaasusta myytiin nesteytettynä (BP, 2013). Maaöljyltä kesti myös lähes 100 vuotta ohittaa kivihiili tuotannossa, vaikka öljy on verrattomasti joustavampi ja energiatiheämpi raaka-aine ja energiankantaja kuin kivihiili (Smil, 2010).

Ihmiskunta on siirtynyt puuhiilestä, joka oli 1600-luvun pääasiallinen energiankantaja, eri vaiheissa kivihiileen, öljyyn ja maakaasuun. Nyt, kun ilmastonmuutoksen lisäksi parhaat fossiiliset energiankantajat on varsinkin öljyn osalta hyödynnetty, on siirtyminen takaisin uusiutuvaan energiaan ajankohtaista. Uusiutuvan energian lisäksi erilaisia ”radikaaleja” keinoja, kuten esimerkiksi talouskasvusta pidättäytymistä ja hiilidioksidin sitomista laajamittaisella ”metsittämisellä” on harkittava etenkin jos saavutettava hyöty suhteessa riskeihin on suuri. Liikenteessä sähköautot ja niiden vaatiman sähkön tuotanto esimerkiksi tuulivoimalla tai ydinvoimalla olisi tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä. Myös öljy- ja suoran sähkölämmityksen korvaamista esimerkiksi maalämmöllä, hakkeella ja pelleteillä voisi monissa tapauksissa kannustaa investointiavustuksin tai verohelpotuksin.

Useilla suurilla siirtymillä energiankantajissa on ollut taustanaan voimakkaasti kasvava talous. Monet siirtymät energialähteissä ovat myös itsessään voimistaneet talouskasvua muun muassa energiatehokkuutta lisäämällä. Lisääntynyt energiatehokkuus on johtanut halvempaan energiaan ja sen myötä yhä uusiin sovelluksiin ja talouden kasvuun. Kivihiilikaivoksia voitiin hyödyntää vesirajan alapuolella, koska kivihiili soveltui kaivoksesta vettä poistavan pumpun voimanlähteen, höyrykoneen, polttoaineeksi. Näin kivihiilen tuotanto kasvoi. Kivihiili palaa rautamalmin pelkistysprosessissa korkeammassa lämpötilassa kuin puuhiili, mikä mahdollisti huomattavasti parempilaatuisen raudan valmistamisen. Tämä johti junaratojen laajentumiseen ja lisääntyneisiin kivihiilen kuljetuksiin sekä kestävämpien höyrykoneiden valmistukseen. Kestävämmät höyrykoneet päätyivät junien lisäksi muun muassa laivojen voimanlähteeksi. Laivat edistivät kansainvälistä kauppaa ja talouskasvua. Sähkö ja öljy puolestaan mahdollistivat autoilun, muovien valmistuksen ja massakulutusyhteiskunnan syntymisen. Siirtymiset energiankantajasta toiseen ovat kestäneet tyypillisesti sata vuotta vaikka ne ovat lisänneet talouskasvua (ks. kuva alla). Vuoteen 2050 on aikaa alle 40 vuotta, joten aikaa ei ole hukattavaksi.

Kuva

Jää nähtäväksi onko laajamittaisilla alhaisten hiilidioksidipäästöjen energiamuodoilla fossiilisen energian kaltaisia positiivisia palautevaikutuksia talouteen ja löytävätkö ne fossiilisen energian tapaan yhä uusia sovelluksia. Tähän mennessä uusiutuvaa energiaa on rakennettu lähinnä fossiilisen energian päälle, ei juurikaan korvaamaan sitä, joten sen vaikutusta talouskasvuun on hankala arvioida.

Energiatehokkuuden kasvua on usein pidetty tärkeimpänä yksittäisenä toimena ilmastonmuutoksen hillinnässä. Energiatehokkuuden kasvu on hyvä asia, mikäli se johtaa energiankulutuksen laskuun. Aikaisemmin energiatehokkuuden parantuminen on kuitenkin lähes poikkeuksetta johtanut energian alhaisempaan hintaan ja sen myötä talouskasvuun ja lisääntyneeseen energiankulutukseen. Usein tehokkuuden parantuminen on avannut yleiskäyttöiselle tekniikalle uusia sovelluskohteita, jolloin markkinat ovat laajentuneet ja sen myötä kulutus ja päästöt kasvaneet.  Esimerkkinä toimii tietotekniikka. Tiedonkäsittelyn materiaalitehokkuus on miljardikertaistunut 50 vuodessa, mutta tietokoneisiin kuluvan vuotuisen materiaalin määrä on silti kasvanut materiaalitehokkuutta nopeammin, koska tietokone on löytänyt tiensä yhä useampaan tuotteeseen samalla kun tiedonkäsittelyn materiaalitehokkuus on parantunut (Smil, 2013).

Energiatehokkuuden kasvun kautta on mahdollista myös päästä aitoihin päästövähennyksiin, esimerkiksi niin, että tehostunutta energian käyttöä samalla verotetaan ankarammin.  Yksi esimerkki tällaisesta aidosta energiansäästöstä voidaan kenties kokea esimerkiksi hehku- ja halogeenilamppujen korvautuessa energiatehokkailla led-valoilla.

Historiallisista siirtymisistä energiankantajasta toiseen voimme päätellä, että vuosi 2050 tulee pian, mutta aiemmin energiankantajien valintaa ei ole toisaalta kovin voimakkaasti ohjattu poliittisin keinoin. Poliittiset ohjauskeinot on asetettava siten, että elinkeinoelämä pystyy ne ennakoimaan ja luotettavasti huomioimaan investointilaskelmissaan.

Lähteet

BP Statistical Review of World Energy 2013.

Smil, Vaclav (2010). Energy Transitions. History, Requirements, Prospects. (kirja)

Smil, Vaclav (2013).  Made in the USA: The Rise and Retreat of American Manufacturing. (kirja)

%d bloggaajaa tykkää tästä: