Ilmastonmuutoksen hillinnän edistysaskeleiden korostaminen on huono viestintästrategia

Uusien tutkimustuloksien valossa näyttää siltä, että viestit ilmastonmuutoksen hillinnän hyvästä edistymisestä vähentävät ihmisten halua hillitä ilmastonmuutosta.

posViesti

Ilmastonmuutoksen hillintä etenee ja aina silloin tällöin saadaan hyviä uutisia, kuten esimerkiksi se, että hiilipäästöt eivät kasvaneet vuonna 2014. Näitä hyviä uutisia kerrotaan innokkaasti eteenpäin eri viestintävälineissä. Ilmeisesti ajatellaan, että tieto edistymisestä antaa ihmisille toivoa ilmastonmuutoksen hillinnän onnistumisesta ja siten motivoi heitä toimintaan ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Mutta onko näin?

Australialaisen Queenslandin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet ilmastonmuutoksen edistymisestä kertovan viestinnän tehokkuutta motivoida ihmisiä ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Tutkimuksen ensimmäisen osan tulosten perusteella negatiiviset tunteet ovat vahvasti yhteydessä motivaatioon hillitä ilmastonmuutosta. Toisin sanoen synkkäsävyinen viestintä ilmastonmuutoksen lohduttomuudesta saa ihmiset tuntemaan halua taistella ilmastonmuutosta vastaan. Toivontunteilla ei ollut läheskään niin voimakasta yhteyttä motivaatioon hillitä ilmastonmuutosta.

Tutkimuksen toisessa osassa ihmisille annettiin optimistinen, pessimistinen tai neutraali viesti ilmastonmuutoksen hillinnän onnistumisesta. Optimistinen viesti sai ihmiset kokemaan ilmastonmuutoksen pienemmäksi riskiksi itselleen kuin pessimistinen viesti. Myös hädäntunne väheni optimistisesta viestistä.

Optimistinen viesti siis vähensi ihmisten negatiivisia tunteita. Koska negatiiviset tunteet ovat vahvasti yhteydessä haluun hillitä ilmastonmuutosta, niin optimistiset viestit ilmastonmuutoksen hillinnän edistymisestä vähentävät ihmisten halua hillitä ilmastonmuutosta. Vaikka viimeaikaiset edistysaskeleet hiilipäästöjen vähentämisessä ovat tervetulleita, edistysaskeleiden korostaminen ei tämän tutkimuksen tuloksien valossa näytä olevan menestyksellinen viestintästrategia.

Lähde:

Matthew J. Hornsey, Kelly S. Fielding, A cautionary note about messages of hope: Focusing on progress in reducing carbon emissions weakens mitigation motivation, Global Environmental Change, Volume 39, July 2016, Pages 26–34, doi:10.1016/j.gloenvcha.2016.04.003.

Interaktiivinen visualisointi kuvaa metaani- ja hiilidioksidipitoisuuksien kohoamista Pallaksen mittausasemalla

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä kasvavat jatkuvasti. Nyt mittauksia voi tarkastella myös Ilmasto-opas.fi-sivuston interaktiivisen visualisoinnin avulla.

Hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä kasvavat jatkuvasti. Pallaksella Sammaltunturin laella tehdyissä mittauksissa näkyy pitoisuuksien nousun ohella myös niiden vaihtelu eri vuodenaikoina. Nyt mittauksia voi tarkastella myös Ilmasto-opas.fi-sivuston interaktiivisen visualisoinnin avulla.

Hiilidioksidi ja metaani ovat molemmat voimakkaita kasvihuonekaasuja, joiden pitoisuudet ilmakehässä vaikuttavat ilmastonmuutoksen etenemiseen. ”Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus kertoo laajemmin maapallon tilasta, minkä vuoksi niitä on niin tärkeää seurata”, toteaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Tuula Aalto. Taustamittaukset auttavat myös päästöjen seurannassa, sillä ilmakehän havainnointi on ainoa keino varmentaa valtioiden raportoimia päästövähennyksiä.

Visualisoinnissa näkyy nouseva trendi

Ilmakehän hiilidioksidin ja metaanin määrän muuttumista Pallaksella voi tarkastella Ilmasto-opas.fi -sivuston uuden interaktiivisen visualisoinnin avulla. Visualisoinnissa esitetään hiilidioksidin- ja metaanin päiväkeskiarvot sekä kolme erilaista trendiä. Yksi trendeistä tuo esiin vuodenaikaisvaihtelun ja kaksi muuta pitkän aikavälin kehityssuunnan, joka on molempien kaasujen kohdalla noususuuntainen.

Visualisoinnissa näkyvät hiilidioksidipitoisuudet vuodesta 1998 ja metaanipitoisuudet vuodesta 2004 lähtien vuoteen 2015 saakka, mutta pitoisuuksia voi tarkastella myös lyhyemmällä ajanjaksolla. Visualisointi antaa kokonaiskuvan pitoisuuksien kehityksestä ja tekee tutkimusta ymmärrettävämmäksi suurelle yleisölle.


Kuva visualisoinnista: hiilidioksidipitoisuudet, koko aikasarja.

Vuodenaikaisvaihtelu kuuluu Pallaksen ominaispiirteisiin

Vuodenaikaisvaihtelu on tyypillistä mitattavien kasvihuonekaasujen pitoisuuksille Pallaksella, jossa hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu vuodenajoittain on selvästi metaanipitoisuutta säännöllisempää. Hiilidioksidipitoisuus on korkeimmillaan talvisin ja laskee, kun edetään kohti kasvukautta ja kasvillisuus alkaa sitoa hiilidioksidia ilmasta. Myös metaanipitoisuus nousee talvisin mutta kohoaa hetkellisesti myös loppukesällä, kun Pallaksen ympärillä olevat suot vapauttavat metaania ilmaan.

Vaikka pitoisuudet vaihtelevat hieman vuodenaikojen mukaan, trendi on nouseva niin hiilidioksidin kuin metaaninkin kohdalla. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on noussut Sammaltunturin mittausasemalla mittausten alusta lähtien. ”Myös metaanipitoisuudet lähtivät uudelleen kasvuun vuonna 2007 noin kymmenen vuoden tasaisen jakson jälkeen”, kertoo ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila.

Hiilidioksidipitoisuus on kohonnut Pallaksella noin 2,0 ppm vuodessa ja symbolisena rajapyykkinä pidetty 400 ppm:n raja ylittyi jo vuonna 2012. Se tarkoittaa, että hiilidioksidia on ilmakehässä nyt enemmän kuin koskaan teollisella ajalla.

Sammaltunturin havainnot ovat osa kansainvälisiä mittauksia

Visualisoinnin pohjana ovat mittaukset, joita tehdään Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla Sammaltunturin laella Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. ”Sijainti on otollisesti kaukana suurista päästölähteistä, kuten kaupungeista, joten mittaukset antavat edustavan kuvan kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä”, kertoo Tuula Aalto.

Sammaltunturin mittaukset ovat osa kansainvälistä GAW-mittausverkostoa, jolla ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksia seurataan ympäri maailman. GAW-asemaverkoston ja Sammaltunturilla tehtävien mittausten avulla voidaan tutkia myös päästölähteitä ja nieluja.

Lisätietoja:

Ilmasto-opas.fi: Kasvihuonekaasut Pallaksella -visualisointi http://ilmasto-opas.fi/pallas-kasvihuonekaasupitoisuudet

Ryhmäpäällikkö Tuula Aalto, puh. 050 555 0006, tuula.aalto@fmi.fi

Ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila, puh. 050 367 1305, tuomas.laurila@fmi.fi

Jäätalvi päättyi Suomen merialueilla

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Talven viimeinen jääkartta julkaistaan 12. toukokuuta.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu julkaisee tänään kauden viimeisen jääkartan ja -tiedotuksen. Jääpalvelutoiminta lopetetaan tavanomaista aikaisemmin, muttei ennätyksellisen varhain. Myös talven viimeinen jääkartta julkaistaan 12. toukokuuta. Viime talvena viimeinen kartta julkaistiin jo 7. toukokuuta, mikä on varhaisin lopettamispäivä.

Taakse jäänyt jäätalvi jää tilastoihin leutona. Talven laajin jäätilanne koettiin varhain, tammikuun 22. päivänä, kolmen viikon pakkasjakson jälkeen. Tuolloin jäätä esiintyi noin 110 000 km² alueella. ”Tuon päivän jälkeen sää alkoi lauhtua ja tuulet kääntyivät eteläisiksi ja työnsivät jäät kasaan. Talveen osuneet lyhyet pakkasjaksot eivät saaneet jään määrää enää lisääntymään suurempiin lukemiin”, jääasiantuntija Jouni Vainio kertoo.

Tällä hetkellä jäät ovat lähes täysin kadonneet. ”Vain Perämeren ulappa-alueilla seilaa joitakin paksumpia röykkiölauttoja, muuten meri on jäätön.”

Lisätietoja:

Jäätilannekartta: ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne
Meriveden korkeushavainnot: ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus

Jääasiantuntija Jouni Vainio, puh. 041 5015 359, jouni.vainio@fmi.fi

Huhtikuu oli paikoin harvinaisen lämmin

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi, itärajan läheisyydessä jopa harvinaisen lämmin. Sademäärät kasvoivat jopa kaksinkertaisiin lukemiin tavanomaiseen nähden.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan huhtikuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan runsaasta +4 asteesta Käsivarren Lapin noin -2 asteeseen. Lukemat ovat koko maassa pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella. Pohjois-Karjalasta Itä-Lappiin oli yleisesti runsaat kaksi astetta tavanomaista lämpimämpää. Poikkeama oli näillä alueilla harvinaisen suuri, eli se toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa. Viimeksi näillä alueilla on koettu lämpimämpi huhtikuu viisi vuotta sitten vuonna 2011. Maan länsiosassa poikkeama on pienempi, siellä lämpötila oli vain noin 0,5 astetta keskimääräistä korkeampi.

Kuukauden korkein lämpötila, 19,8 astetta, mitattiin Lieksan Lampelassa huhtikuun 30. päivänä ja alin lämpötila, -18,9 astetta, Enontekiön Kilpisjärvellä 18.4. Kuukauden lopulla mitattiin Etelä-Lapissa jopa 18 – 19 asteen lämpötiloja, mikä on ajankohtaan nähden poikkeuksellista.

Huhtikuu oli myös tavanomaista sateisempi

Kuukausi oli suurimmassa osassa maata tavanomaista sateisempi. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-Lapissa sademäärä jäi alle pitkäaikaisten keskiarvojen. Runsaimmin satoi Uudeltamaalta Keski-Suomeen ulottuvalla alueella sekä Meri-Lapissa, jossa sademäärä kohosi paikoin 70 millimetriin. Sademäärä oli yli kaksinkertainen pitkäaikaiseen keskiarvoon nähden, mikä on ajankohtaan nähden harvinaista, paikoin poikkeuksellista. Yksittäisistä havaintoasemista runsaimmin, 84,7 millimetriä, satoi Hämeenlinnan Pirttikoskella.

Kuukauden lopussa lunta oli vielä Koillismaalla sekä suurimmassa osassa Lappia. Lumiraja kulki jonkin verran tavanomaista pohjoisempana. Lunta oli vielä varsinkin Keski-Lapissa runsaasti. Kuukauden viimeisen päivän korkein lukema, 80 cm, mitattiin Kittilän Kenttärovalla. Lumet kuitenkin sulavat nopeasti lämpimien päivien takia.

Lisätietoja:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto

http://www.ilmastokatsaus.fi/

Ilmastohaaste edellyttää suomalaiselta puunkäytöltä merkittäviä uusia innovaatioita

[Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tiedote:]

Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto tiedottavat

Pariisissa sovittiin kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä merkittävästi lähivuosikymmenten aikana. Nykymuotoinen suomalainen puubiotalous ei kuitenkaan kokonaisuutena vastaa tähän haasteeseen, kertoo tuore tutkimus.


© Riku Lumiaro.

Kansallisen biotalousstrategiamme tavoitteena on korvata uusiutumattomia luonnonvaroja uusiutuvilla resurssien ehtymisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua voidaan rajoittaa hiilidioksidipäästöjä vähentämällä ja hiilennieluja lisäämällä. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon elinkaarisia hiilidioksidin nettopäästöjä voidaan vähentää erilaisissa Suomen puunkäyttöskenaarioissa seuraavan sadan vuoden aikana.

Tutkimuksessa tarkastellut skenaariot osoittivat, että mahdollisuudet vähentää nettopäästöjä merkittävästi nykyisestä lisäämällä puunkäyttöä ovat yllättävän pienet.

”Suurin osa metsästä korjatusta hiilestä vapautuu nopeasti ilmakehään, minkä seurauksena metsien hiilinielun pienentyminen on hyvin keskeinen tekijä tuloksissa.”, erikoistutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. ”Puunkorjuu heikentää metsien hiilivarannon kasvua. Toisaalta puuta käyttämällä on mahdollista välttää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä.”

Jotta puunkäyttö voisi tuottaa merkittäviä vähennyksiä nettopäästöissä, pitäisi koko puun käyttöketju optimoida tämän tavoitteen mukaisesti. Se edellyttäisi uudenlaista ajattelua ja hyvin tehokkaita uusia innovaatioita.

”Hiiltä pitäisi varastoida puutuotteisiin pitkäaikaisesti ja lisäksi puulle pitäisi löytää sellaisia käyttökohteita, joissa voidaan välttää päästöjä tehokkaasti”, tekniikan tohtori Kim Pingoud korostaa.

”Puun käytöllä on monia hyviä puolia. Tarkastelluissa skenaarioissa uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamisesta saatavat päästövähennykset eivät kuitenkaan olleet riittävän suuria kompensoimaan menetettyä hiilensidontaa sekä hakkuissa ja tuotantoprosesseissa syntyviä päästöjä”, toteaa erikoistutkija Laura Saikku Suomen ympäristökeskuksesta.

”Suomalainen metsänhoito on tuottanut suuren metsäresurssin ja hyvin kasvavat metsät. Innovoinnissa tulisi hyödyntää tietoa puunkäytön ilmastovaikutuksista huomattavasti nykyistä enemmän”, painottaa professori Lauri Valsta Helsingin yliopistosta.

Puubiotaloutta tarkasteltiin kokonaisuutena Suomen nykyisen metsäteollisuuden rakenteen ja parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean valmisteleman vähähiilitiekartan esittämien tulevaisuuden rakenteiden avulla. Yksittäisissä skenaarioissa puunkäyttömäärät ja metsäteollisuuden rakenne pidettiin vakiona tarkastelujakson ajan. Tutkimuksessa puunkorjuun vaikutus metsien hiilivarannon kehittymiseen yhdistettiin puunjalostuksen energia- ja materiaalikäytöstä syntyviin päästöihin sekä fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen päästövaikutuksiin.

Tutkimus on tehty kahden Suomen akatemian rahoittaman hankkeen (ECOSUS, SURE) ja Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoituksen turvin Helsingin yliopistossa ja Suomen ympäristökeskuksessa.

Lisätietoja:

Dosentti, tekniikan tohtori Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 525 1830, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Professori Lauri Valsta, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, puh. 029 415 7971, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Tutkimusartikkeli ja siihen liittyvä materiaali avoimena julkaisuna:

Soimakallio, S., Saikku, L., Valsta, L., Pingoud, K. Climate change mitigation challenge for wood utilization – the case of Finland. Environmental Science and Technology. DOI: 10.1021/acs.est.6b00122

Suomen ilmasto-oloissa ja niiden muutoksissa suurta alueellista vaihtelua

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Ilmatieteen laitoksen uusi päivittäinen ilmastohila-aineisto paljastaa, että Suomen ilmasto on muuttunut. Muutoksen suuruudessa on huomattavaa alueellista vaihtelua.


Kuva: Eija Vallinheimo.

Suomen ilmasto-oloissa, esim. vuoden keskilämpötiloissa ja keskimääräisissä lumensyvyyksissä, on viimeisen viiden vuosikymmenen aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutosten suuruudessa on kuitenkin huomattavaa alueellista vaihtelua (kuva). Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Suomessa lämpenemisen nopeus on analyysien mukaan suurempaa kuin Keski-Suomessa. Lumen syvyys on pienentynyt suuressa osassa Suomea noin 1-2 cm vuosikymmenessä, joskaan toisaalla tuskin lainkaan.

Tiedot saatiin selville tutkimalla uutta päivittäistä ilmastohila-aineistoa. Alueellisesti ja ajallisesti yhtenäiset ilmastotiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä tutkittaessa Suomen ilmaston piirteitä eri puolilla maata. Uusi aineisto tarjoaa myös mahdollisuuden tarkastella paikallisesti ilmaston ja sen muutosten vaikutuksia yhteiskunnan eri aloihin, esimerkiksi maa- ja metsätalouteen.

Uusi päivittäinen ilmastohila-aineisto Suomelle (FMI ClimGrid) koostuu seitsemästä keskeisestä ilmastosuureesta: vuorokauden ylin, alin ja keskilämpötila, sademäärä, lumensyvyys sekä keskimääräinen ilmanpaine ja suhteellinen kosteus. Aineisto kattaa vuodet 1961–2014, ja sen alueellinen erotuskyky on 10 km x 10 km.

Aineiston laatimiseksi käytettiin tilastollista alueellistamismenetelmää, joka ottaa huomioon mm. topografian ja vesistöjen vaikutuksen paikalliseen ilmastoon. Näin saatiin tuotettua Suomen ja naapurimaiden sääasemien havaintojen pohjalta alueellisesti kattava karttamuotoinen aineisto. Lisäksi tutkimuksessa kehitetyllä uudella menetelmällä saatiin jokaiselle päivälle ja jokaiselle ilmastosuureelle tunnistettua ne alueet, joissa hila-aineistoon liittyvä epävarmuus on suurin. Tällaisia alueita on etenkin Lapissa muuta maata harvemman mittausasemaverkoston takia.

Kuvassa on uuden hila-aineiston perusteella arvioitu vuoden keskilämpötilojen muutos (°C per vuosikymmen) viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Harmailla alueilla hila-aineistoon liittyy suurta epävarmuutta ja mustien pisteiden kohdalla muutos ei ole ollut tilastollisesti merkitsevää.

Uusi ilmastohila-aineisto laadittiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa tutkitaan laajemminkin ilmaston muuttumista, vaikutuksia ja skenaarioita. Hila-aineisto tulee lähiviikkoina saataville CSC:n aineistonjakopalveluun Paituliin (www.csc.fi/paituli).

Lisätietoja:

Juha Aalto, puh. 050 409 0963, juha.aalto@fmi.fi

Kirsti Jylhä, kirsti.jylha@fmi.fi

Pentti Pirinen, pentti.pirinen@fmi.fi

Kevät eteni maaliskuussa

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Maaliskuu oli kuiva, lauha ja keskimääräistä lämpimämpi.


Kuva: Juha Poutanen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli kahdesta neljään astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Suurimmat poikkeamat tavanomaiseen nähden olivat maan pohjoisosassa. Kuukauden ylin lämpötila 12,8 astetta mitattiin sekä Tampereella että Kokemäellä kuukauden 29. päivänä. Alin lämpötila -26,6 astetta mitattiin puolestaan Muoniossa 22. päivänä.

Sateet jäivät vähiin eikä lumipeite juuri kasvanut

Maaliskuun sademäärä jäi suuressa osassa maata 5-20 millimetriin mikä on vain vajaa puolet tavanomaisesta. Maan länsi- ja pohjoisosassa maaliskuu oli harvinaisen kuiva. Edellisen kerran kuivempi maaliskuu oli maan länsiosassa vuonna 2005 ja pohjoisessa lähinnä vuonna 2013. Vain Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sademäärä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Auringonpaistetunneissa ei ollut merkittäviä poikkeamia tavanomaiseen maaliskuuhun verrattuna. Lumi oli kuukauden päättyessä sulanut etelä- ja länsirannikon läheisyydestä. Lumensyvyys oli etenkin maan keskiosassa harvinaisen pieni eli 20 – 40 cm keskiarvojen alapuolella. Ainoastaan Koillismaalla sekä Lapissa lunta oli vielä yleisesti yli puoli metriä mikä on tähän aikaan vuodesta tavallista.

Keskilämpötiloihin perustuva terminen kevät voitiin vahvistaa alkaneeksi maan lounaisosassa maaliskuun ensimmäisellä viikolla ja joillakin rannikkopaikkakunnilla jo tammikuun lopulla. Muun maan osalta termisen kevään tarkempaa alkamisajankohtaa ei voitu vielä vahvistaa. Maan keskivaiheilla kevät on alkanut aikaisimmillaan vuodesta 1961 alkaen jo ennen maaliskuun puoliväliä ja Lapissakin jo huhtikuun alussa, viimeksi vuosina 2010 ja 2011.

Lisätietoja:

Lisätietoja helmikuun säätilastoista saa nyt myös osoitteesta www.ilmastokatsaus.fi

Maaliskuun tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/maaliskuu
Kevättä koskevat tilastot: http://ilmatieteenlaitos.fi/kevattilastot

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (4,01 e/min + pvm)

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 1 636 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: