Lonnie Thompsonin haastattelu, osa 2/4

[osa 1, osa 3, osa 4]

Kerro hieman enemmän mitä jäätiköistä saa selville. Sanot jäätiköiden yhdistävän näitä asioita. Sinä poraat jäänäytteitä. Mitä sinä oikeastaan otat sieltä ja mitä voit lukea siitä?

Uskon, että jää on paras planeettamme historian tallennusväline. Syy siihen on se, että jää tallentaa sellaisia asioita, kuten lämpötila hapen ja vedyn vakaiden isotooppien kautta. Jää tallentaa myös sademäärän. Vain hyvin harvat tallennusvälineemme kertovat paljonko satoi tuhat vuotta sitten, mutta mittaamalla jääkerrosten paksuuden voimme todella saada sen selville.

Kun sanot jääkerrosten paksuuden, tarkoittaako se vuosittaista sademäärää?

Kyllä. Perussa on vuosittain erittäin selvä märkä kausi ja kuiva kausi. Kuivan kauden aikana jäähän muodostuu pölykerros, koska koko alue on kuiva. Pölykerros voidaan mitata jäästä jokaista vuotta kohden. Pölykerrosten paksuus voidaan mitata ja määritellä sen perusteella kuinka paljon Perussa satoi esimerkiksi vuonna 925.

Jään mukana tallentuu myös tulivuorien aktiivisuuden historia. Tuhka, sulfaatti ja mikä muu tahansa, minkä tulivuori syöksee ilmakehään, tulee alas lumen mukana. Tässä maailmankolkassa voidaan myös etsiä jäästä siitepölyä, josta saa tuntuman siitä, miten kasvit ovat reagoineet menneisyyden ilmastonmuutoksiin. Lisäksi jään ilmakupliin on tallentunut ilmakehän historia. Voimme eristää ilmakuplat jäästä ja mitata ilmakuplista hiilidioksidin, metaanin, ja dityppioksidin (ilokaasun) pitoisuudet – kaikki niitä kasvihuonekaasuja, joista olemme huolissamme nykyään. Voimme sitten tutkia niiden luonnollista vaihtelua ajan myötä.

Kaikki ilmakehässä oleva tallentuu. Uskoakseni täällä Andeilla näkyy Amazonin tulipalojen historia. Tuulet tuovat Amazonin ilmaa Andien yli ja ilma yhdistyy lumeen. Katsomalla jäähän tallentunutta orgaanista kemiaa, voidaan rekonstruoida tulipalojen historia ajalta paljon ennen kuin ihmiset pitivät niistä kirjaa.

Eli kun jäätiköt sulavat, mitä menetämme?

Olemme olleet erityisen huolissamme kolmen viimeisen vuoden aikana. Me poraamme joka puolella maailmaa. Porasimme Lounais-Himalajalla noin kuuden kilometrin korkeudessa. Huomasimme vuoren korkeimmilla paikoilla, että jäätikkö menettää massaansa pinnasta alkaen. Se tarkoittaa, ettei uutta jäätä enää kerry. Jotta jäätikkö voi olla jäätikkö, sillä pitää olla kerääntymisalue, eli paikka, jossa muodostuu uutta jäätä. Alemmilla korkeuksilla on alueita, joista jäätikkö menettää jäämassaansa ja jäätikkö virtaa alaspäin. Se on jatkuva kiertokulku.

Havaitsimme siis, ettei uutta jäätä enää kerry. Itse asiassa uutta jäätä ei ole kertynyt vuoden 1947 jälkeen. Sen jälkeen jäätikkö on menettänyt massaansa pinnalta alkaen. Kyseinen jäätikkö on joidenkin suurien jokien (Brahmaputra ja Ganges) alkulähteenä.

Muutama vuosi sitten – vuonna 2000 – me porasimme Kilimanjaron jäätiköillä Afrikassa. Kaikista näistä jääkairanäytteistä etsimme jälkiä atomipommikokeista näytteen yläosasta. Jokainen ilmakehässä tehty atomipommikoe on jättänyt jäätikköön radioaktiivisen kerroksen. Tiedämme milloin ja missä atomipommikokeet on tehty. Meidän täytyy vain siis tunnistaa kerros tietääksemme, paljonko jäätikön massatasapaino on ollut. Me tunnistimme yhden kerroksen vuonna 2000 ja se sijaitsi 1,8 metriä pinnan alapuolella. Vuoden 2000 jälkeen jäätikkö on menettänyt yli kaksi ja puoli metriä kiinteää jäätä pinnalta alkaen korkeimmilta kohdiltaan. Se on siis häviämässä. Ollakseen jäätikkö, jään täytyy virrata. Jää ei virtaa, jos uutta jäätä ei kerry, eikä jäälle laiteta painetta.

Nämä jäätiköt ovat siis häviämässä. Pelkäämme, että parin viikon sisällä huomaamme saman skenaarion olevan toteutumassa myös täällä Andeilla, kun menemme katsomaan Blanca-vuoriston jäätiköitä.

Julkaisit muutama vuosi sitten artikkelin löydöksestäsi Qori Kalis –jäätikön luota. Jäätikön vetäytyessä se paljasti tuhansia vuosia vanhoja kasvien jäännöksiä. Saammeko tästä jotain tietoa siitä, millainen ympäristö oli ennen kuin jäätikkö muodostui?

Kyllä. On mielestäni uskomatonta että, voidaan löytää kosteikon kasvi kasvupaikaltaan edelleen juurtuneena, vaikka se on ollut jäätikön peittämänä eikä ole kulunut pois. Löysimme tällaisia kasveja ensimmäisen kerran vuonna 2002 jäätikön reunalta jääseinämän vetäytyessä. Tällainen löytö kertoo heti, että menneisyydessä on täytynyt olla lämpimämpää, koska kasvit kasvoivat sillä paikalla. Kasvit ovat täydellisesti säilyneitä, mikä viittaa siihen, että mitä tahansa tapahtuikin, sen täytyi olla äkkinäistä, koska kasvit jäivät kiinni jäähän kokonaisina.

Vuoden 2002 jälkeen olemme keränneet yli 50 kasvia. Olimme juuri siellä viime viikolla ja keräsimme 14 uutta kasvia jäätikön reunalta sen vetäytyessä. Teimme niille radiohiiliajoituksen.

Tiedättekö kuinka vanhoja ne ovat?

Ne ovat 5200 vuotta vanhoja. Ne kertovat meille, että 5200 vuotta sitten tapahtui jotain hyvin nopeasti, mikä sai nämä kasvit jäämään jään alle. Kysymys, johon yritämme vastata on se, että muodostuiko Quelccaya –jäätikkö (jonka osa Qori Kalis on) nopeasti 5200 vuotta sitten yhtäkkiä voimistuneissa lumisateissa, jotka peittivät tasangon ja nämä kasvit, vai oliko jäätikkö vain pienempi 5200 vuotta sitten ja eteni peittäen nämä kasvit.

Kasvit kertovat vastauksen tähän. Jos jäätikkö oli vain pienempi, niin jäätikön vetäytyessä löytämämme kasvien pitäisi olla vanhempia kuin edellisenä vuonna löytämämme kasvit ja niiden vanhempia kuin sitä edellisenä vuonna löytyneet kasvit. Näkisimme siis kasvien muuttuvan koko ajan vanhemmiksi. Jos taas kaikki kasvit olisivat jääneet jään alle yhdessä tapahtumassa samaan aikaan, ne olisivat kaikki yhtä vanhoja.

Tämä osoittautuu erityisen kiinnostavaksi tarinaksi juuri nyt. Vuonna 1998 menin konferenssiin, jonka Thor Heyerdahl  (Kon Tiki –mies) oli järjestänyt. Hän oli kutsunut arkeologeja ja ilmastotutkijoita joka mantereelta. Kokouksen alussa hän halusi tietää kaksi asiaa. Hän halusi tietää miksi ihmisten sivilisaatiot – egyptiläiset, sumerilaiset ja Induslaakson ihmiset – alkoivat samaan aikaan noin 5000 vuotta sitten. Hän halusi myös tietää, miksi yhtäkkiä tuli tärkeäksi ihmisille kirjata ylös ajan kulku. Kalentereita keksittiin. Mayojen kalenteri alkoi 11. elokuuta 5112 vuotta sitten. Toisella puolella maailmaa kaksi hindukalenteria aloitettiin Intiassa kymmenen vuoden sisällä mayojen kalenterin alkamisesta. Miksi oli yhtäkkiä tärkeää pitää kirjaa ajan kulusta?

En uskonut, että pystyisimme vastaamaan tähän kysymykseen, kunnes löysimme nämä kasvit. Olimme löytäneet kasveja, jotka olivat yhtä vanhoja kuin nämä kalenterit. Sen jälkeen olemme etsineet tätä tapahtumaa ympäri maailman.

Kilimanjaron jääkairanäytteen aikasarjaa katsottaessa suurin tapahtuma ja ainoa suuri tapahtuma viimeisen 11700 vuoden aikana tapahtui 5200 vuotta sitten. Etelä-Israelin luolien tippukivistä tehdyissä aikasarjoissa näkyy vain yksi tapahtuma viimeisen 13000 vuoden aikana ja se tapahtui 5200 vuotta sitten. Alpeilla sulavat jäätiköt paljastivat ”jäämiehen” vuonna 1991. Hän hautautui jäähän 5200 vuotta sitten. Hänet haudanneen tapahtuman täytyi olla äkillinen. Hän pysyi hautautuneena yli 5000 vuotta, sillä muuten hänen ruumiinsa olisi hajonnut tai karhut olisivat syöneet sen. Näin juuri mittaussarjan Kalifornian ja Nevadan rajalla sijaitsevasta Tahoejärvestä. Siellä on metsä – 21 puuta, jotka ovat halkaisijaltaan noin 2,5 metriä – hautautuneena veden pinnan alle. Puut hukkuivat 5200 vuotta sitten järven pinnan noustessa nopeasti. Vedenpinnan on täytynyt pysyä niin korkeana 5000 vuoden ajan, koska muuten nuo puut olisivat hajonneet.

Minulle tämän tapahtuman mittasuhde on mitä mielenkiintoisin. Se on erityisen kiinnostavaa juuri nyt, koska mayojen kalenteri loppuu joulukuun 21. päivänä vuonna 2012. Tulemme näkemään paljon elokuvia maailmanlopusta vuonna 2012. Minä en kuitenkaan usko, että silloin tapahtuu maailmanloppu. Minä uskon, että 5000 vuotta sitten oli hyvin nopea tapahtuma, joka meidän tulisi ymmärtää, koska se vaikutti ilmastoon suuressa osassa planeettaamme. Maapallolla oli ehkä 200 miljoonaa ihmistä 5000 vuotta sitten. Nyt meitä on 6,7 miljardia. Tuollaisella tapahtumalla olisi suuret taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, jos se tapahtuisi nykymaailmassa. Uskon, että tuosta tapahtumasta on paljon todisteita Perun jäätiköissä. Tulemme tutkimaan erityisen tarkasti 5200 vuoden takaisen ajanjakson Blanca-vuoriston alueelta otetuista uusista jääkairanäytteistä.

[osa 1, osa 3, osa 4]

Lonnie Thompsonin haastattelu, osa 1/4

Perulainen Peruvian Times –mediayhtiö julkaisi pari vuotta sitten tunnetun jäätikkötutkija Lonnie Thompsonin haastattelun. Haastattelijana on Barbara Fraser. Haastattelu on nähtävissä Youtubessa englanninkielellä (kesto on n. 50 min). Julkaisemme haastattelun suomennoksen neljässä osassa. [osa 2, osa 3, osa 4]

Olet seurannut jäätikköjä jo 40 vuoden ajan. Mikä niiden tilanne on?

Minä käyn katsomassa jäätikköjä eri puolilla maailmaa vuosittain. Uskon, että jos meillä kaikilla olisi tilaisuus tehdä niin, olisimme kaikki huolissamme näkemästämme – siitä nopeudesta, jolla jäätä menetetään. Täällä Perussa Qori Kalis –jäätikkö on pisimpään tutkittu trooppinen jäätikkö vetäytymishistoriansa osalta.

Ensimmäiset 15 vuotta olivat jäätikön kartoittamista lähinnä trooppisen jäätikön käyttäytymisen tutkimista varten. Noiden ensimmäisen 15 vuoden aikana Qori Kalis vetäytyi ehkä noin kuuden metrin vuosivauhdilla. Ajan myötä jäätikön vetäytymisvauhti on kiihtynyt ja viimeisen 15 vuoden aikana keskimääräinen vetäytymisvauhti on ollut 60 metriä vuodessa – kymmenen kertaa nopeammin. Eikä kysymyksessä ole vain tämä yksi jäätikkö, vaan koko ”jäälakki”, joka on suurin trooppinen jääkenttä maailmassa. Lisäksi jäätiköt kaikkialla Blanca-vuoriston alueella ja myös koko Perun alueella käyttäytyvät samalla tavalla.

Miltä Qori Kalis -jäätikkö näytti kun saavuit tänne ensimmäisen kerran ja miltä se näyttää nyt?

Vuonna 1974 jäätikölle pääseminen oli erittäin vaikeaa. Sinne oli kuljettava hevosilla ja matka jääkentälle kesti kaksi päivää. Se on upea jääkenttä. Se sijaitsee heti Amazonin altaan yläpuolella. Katsottaessa horisontista horisonttiin näkyy pelkkää jäätä. Vasta nyt, työskenneltyäni 35 vuotta eri paikoissa tropiikissa, tiedän tämän olevan maapallolta löytyvistä suurin.

Kun aloitin työskentelyn siellä, jääkenttä kattoi 65 neliökilometriä. Tänä vuonna se kattaa 40 neliökilometriä, eli se on menettänyt noin 25 prosenttia pinta-alastaan jatko-opiskelija-ajastani lähtien ja jään häviämisen vauhti kiihtyy. Tämä on huolestuttavaa.

Miksi se on huolestuttavaa?

Niille, jotka ovat riippuvaisia jäätiköiden alapuolella olevien jokien vedestä, jäätiköt ovat ikään kuin pankkitili. Ne varastoivat lunta ajan kuluessa. Jäätiköt siellä ovat kasvaneet tuhansien vuosien ajan. Viimeisen sadan vuoden aikana tämä jäätikkö on kuitenkin vetäytynyt. Se on kuin ottaisi rahaa pankkitililtä. Joissa on ollut normaalia enemmän vettä, koska normaalien sateiden lisäksi on myös lumen ja jäätiköiden sulaminen. Jääkentän pienentyessä tulee kuitenkin eteen kynnys, jonka jälkeen veden virtaama joissa vähenee erityisesti kuivan kauden aikana.

Tropiikista ja erityisesti Perusta tekee riskialueen se, että ensin on sadekausi, jolloin on runsaasti sadetta ja runsaasti vettä, mutta sitten tulee kuiva kausi, jolloin kolmen tai neljän kuukauden aikana ei sada ollenkaan. Jäätiköt säätelevät jokilaaksojen vettä ilmaiseksi, mutta jäätikköjen pienentyessä yhä vähemmän vettä on käytettävissä sähköntuotantoon, kasteluun ja kunnalliseen vedenjakeluun.

Jäätiköt ovat hieno osa järjestelmäämme ja ne ikään kuin pitävät asioita tasapainossa. Kun jäätiköt pienenevät, ihmisille aiheutuu yhä enemmän vaikeuksia erityisesti kuivan kauden aikana.

Millaistä väestöä Qori Kaliksen lähellä elää ja miten tämä vaikuttaa heihin?


Väestö on Quechua-intiaaneja. He kasvattavat alpakoita ja laamoja. He ovat riippuvaisia ”alpakkasammalista”, joita on kasteltava vedellä. He ovat rakentaneet kanavajärjestelmiä kastelua varten. Kanavat ottavat veden heti jäätikön alapuolelta ja tuovat veden vuoren ympäri rinteitä alas sammalille, jotka ruokkivat alpakkoja. Jäätiköiden vetäytyessä yhä korkeammalle kanavia täytyy jatkuvasti kaivaa myös yhä korkeammalle veden talteen saamiseksi.

Viimeisten vuosien aikana olemme nähneet kokonaisten järvien, jotka ovat syntyneet viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneen jäätiköiden vetäytymisen takia, yhtäkkiä katoavan. Ne virtaavat yhteen laaksoon ja jäätikön vetäytyessä avautuu reitti toiseen laaksoon. Toinen laakso tyhjentyy kokonaan vedestä, eikä siellä voi enää kasvattaa alpakkasammalta tai mitään muutakaan. Toisessa laaksossa taas on yhtäkkiä liikaa vettä ja alpakkasammal tukehtuu veden alle. He siis näkevät jo nyt jäätiköiden menettämisen seuraukset.

Ilmastonmuutokset tapahtuvat sykleissä. Meillä on jäätiköitymisjaksoja ja sulamisjaksoja ja maapallo on nyt sulamisjakson vaiheessa. Olemme toipumassa edellisestä jäätiköitymisjaksosta. Tähän vaikuttavat maapallon ratamuutokset. Mikä saa sinut ajattelemaan, että nyt tapahtuva muutos on jotakin muuta kuin luonnollinen sykli ja maapallolle tulee taas jäätiköitymisjakso niin kuin aina ennenkin?

Milankovichin jaksoja on tutkittu ja meidän pitäisi mennä ajassa taaksepäin 413000 vuotta, jotta löytäisimme samanlaisen ajan kuin nykyään. Silloin jääkausien välinen jakso kesti 30000 vuotta. Tämä on kaksi kertaa pitempi kuin normaali lämmin jakso. Olisimme siis pidentyneellä lämpimällä kaudella joka tapauksessa luonnollisten pakotteiden ohjaamana. Sen lisäksi meillä on ihmiskunnan toiminta tällä planeetalla. Ihmisiä on 6,7 miljardia energiaa kuluttamassa ja päästämässä ilmakehään fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia, metaania sekä dityppioksidia, mikä muuttaa ilmakehän koostumusta.

Ajastamme tekee todella erilaisen se, ettei täällä koskaan ennen ole ollut 6,7 miljardia ihmistä. Jos ihmisiä olisi vähemmän, he voisivat mennä uusiin paikkoihin, mutta me olemme jo miehittäneet tältä planeetalta käytännössä melkein joka kolkan, missä vain ihmisiä voi asua. Milankovichin jaksot muuttavat ilmastoa hitaasti. Asiat muuttuvat ajan kuluessa ja ihmiset voivat sopeutua. Nyt tapahtuu kuitenkin erittäin nopea muutos. Siinä yhteiskunnilla tulee olemaan vaikeaa tehdä tarvittavat sopeutumistoimet. Se tekee meidän ajastamme erilaisen.

Juttelin hiljattain maanviljelijöiden kanssa. He sanoivat sään olevan nykyään oikukas, ja että heille on vaikeaa tietää milloin kylvää ja milloin korjata sato, koska heidän aiemmin käyttämänsä sääsignaalit eivät tunnu enää toimivan. Johtuuko se ilmastonmuutoksesta vai sään luonnollisesta vaihtelusta – miten nämä kaksi voidaan erottaa toisistaan?

Sää on järjestelmässämme olevaa vaihtelua päivästä toiseen tai vuodesta toiseen ja tätä vaihtelua on paljon. Sitä ei pidä kuitenkaan sekoittaa ilmastoon. Ilmasto on tämän vaihtelun 30 vuoden keskiarvo. Minun täytyy kuitenkin todeta, että olen käynyt Limassa jo 35 vuoden ajan ja olen vaikuttunut tämän vuoden aurinkoisten päivien määrästä täällä tähän aikaan vuodesta. Yleensä tähän aikaan on pilvistä ja sumuista. Me siis kaikki huomaamme tämän vaihtelun järjestelmässä. Se, mitä yritämme katsoa jäätiköistä ja mitä jäätiköt tekevät hyvin on se, että ne ikään kuin yhdistävät kaikki säämuuttujat (sateisuus, lämpötila, pilvisyys, säteily), laskevat ne yhteen ja reagoivat tulokseen. Kaikki jäätiköt täällä Perussa ovat vetäytymässä. Ne ovat tehneet niin viimeisen 30 vuoden ajan.

Suomennos: Ari Jokimäki

[osa 2, osa 3, osa 4]

Lisätietoa:

Ice Man: Lonnie Thompson Scales the Peaks for Science
Ice Core Paleoclimatology Research Group (Lonnie Thompsonin tutkimusryhmän kotisivu)

Ovatko tulivuoret aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen?

(Alkuperäinen teksti: John CookSkeptical Science)

Skeptinen argumentti…

”Ei ole epäilystä siitä, että maapallo on lämmennyt; se on toipumassa ”pienestä jääkaudesta”. Ei kuitenkaan ole olemassa uskottavaa todistusaineistoa siitä, että tämä johtuisi ihmiskunnasta ja hiilidioksidista. Olemme olleet toipumassa pienestä jääkaudesta jo 300 vuotta. Emme ole tehneet kovinkaan paljon hiilidioksidia 300 vuoden aikana. Lämpeneminen on kestänyt jo kauan. Pieni jääkausi aiheutui tulivuoritoiminnasta. Se on nyt rauhoittunut, joten ilmasto lämpenee.” (Reid Bryson)

Mitä tiede sanoo…

Tulivuoritoiminnan väheneminen 1900-luvun alkupuolella saattoi aiheuttaa lämpenemistä. Tulivuoritoiminnasta ei kuitenkaan ole aiheutunut lämmittävää vaikutusta viimeisen 40 vuoden aikana, kun ilmasto on lämmennyt. Tulivuoritoiminta on jopa saattanut aiheuttaa pienen viilentävän vaikutuksen tuona aikana.

Lue koko teksti >>>

Kategoria(t): Suomennokset. 9 Comments »

Ohjaako merien lämpö ilmastonmuutosta?

(Alkuperäinen teksti: John CookSkeptical Science)

Skeptinen argumentti…

”Nämä pienet globaalin lämpötilan nousut viimeisen 25 vuoden aikana ja viimeisen sadan vuoden aikana ovat todennäköisesti luonnollisia muutoksia, joita maapallo on nähnyt monta kertaa menneisyydessä. Tämä pieni lämpeneminen on todennäköisesti seurausta luonnollisista muutoksista maapallon merien virtauksissa, joita ohjaa meren suolapitoisuuden vaihtelut. Merien virtausten vaihteluita ei vielä ymmärretä kunnolla. Ihmiskunnalla on vain vähän tai ei ollenkaan tekemistä viimeaikaisten lämpötilan muutosten kanssa. Me emme ole niin vaikutusvaltaisia.” (William Gray)

Mitä tiede sanoo…

Meret lämpenevät joka puolella maailmaa. Maailman meriin keräytyy energiaa 4 x 1021 joulea vuodessa. Tämä vastaa sitä kun 127000 ydinvoimalaa (joiden keskimääräinen ulostuloteho on yksi gigawatti) syöttäisi kaiken energiansa suoraan maailman meriin. Tämä kertoo siitä, että planeetallamme vallitsee energian epätasapaino – maapallolle tulee enemmän energiaa kuin sitä säteilee takaisin avaruuteen.

Lue koko teksti >>>

”Grönlannin jäätikkö on vakaa”

(Alkuperäinen teksti: John CookSkeptical Science)

Skeptinen argumentti…

”Heinäkuun 6. päivänä vuonna 2007 Science julkaisi kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimuksen Grönlannista löytyneistä DNA-todisteista, ”jotka viittaavat siihen, että valtavaa saarta peittävä jäinen suoja selvisi maapallon edellisestä lämpenemisjaksosta”. Tutkimuksen mukaan “Grönlannin jää ei ehkä olekaan niin herkkä suurelle sulamiselle kuten ilmastonmuutoksen tietokonemallit ennustavat. Tutkimuksessa havaittiin, että “Grönlanti todella oli vihreä ennen kuin jääkauden jäätiköt peittivät laajat alueet pohjoisesta pallonpuoliskosta… joskus 450 000 – 800 000 vuotta sitten,” artikkelin mukaan.” (Marc Morano)

Mitä tiede sanoo…

Satelliittien painovoimamittaukset osoittavat, että Grönlanti menettää jäämassaa kiihtyvällä tahdilla ja kasvattaa osuuttaan merenpinnan nousuun.

Lue koko teksti >>>

”Mitä CRU-sähköpostit meille kertovat?”

(Alkuperäinen teksti: John CookSkeptical Science)

Skeptinen argumentti…

”Climategate” – CRU-sähköpostit viittaavat salaliittoon

Hakkerit ovat murtautuneet East Anglian yliopiston ilmaston tutkimusyksikön (Climatic Research Unit, CRU) tietokantaan ja laittaneet varastamansa tiedostot Internetiin. Nämä 1079 sähköpostia ja 72 dokumenttia näyttävät antavan todisteita skandaalista, johon liittyy ihmisen aiheuttaman lämpenemisen teoriaa kannattavia tiedemiehiä. Sähköposteissa näkyy todisteita salaliittojen muodostamisesta, lämpenemisdatan liioittelusta, mahdollisesti kiusallisten tietojen laittomasta hävittämisestä, järjestelmällisestä tietojen julkistamisen vastustamisesta, datan manipuloinnista, julkisuudessa itse esitettyjen väitteiden heikkouksien myöntämisestä yksityisesti ja paljon muuta. (Andrew Bolt, Herald Sun)

Mitä tiede sanoo…

Vaikka osaa esitetystä yksityisestä kirjeenvaihdosta ei voida kehua, eniten ”vihjailevien” sähköpostien asiantunteva arviointi paljastaa teknisiä keskusteluja vertaisarvioidun kirjallisuuden hyvin tuntemista tekniikoista. Kun keskitytään muutamaan vihjailevaan sähköpostiin, se vain kääntää huomion pois ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen osoittavasta laajasta havaintomateriaalista.

Lue koko teksti >>>

”Grönlanti oli vihreä”

(Alkuperäinen teksti: John CookSkeptical Science)

Skeptinen argumentti…

”Vuoden 2003 tutkimukseen osallistunut Sallie Baliunas viittaa keskiaikaisiin viikinkitaruihin esimerkkinä poikkeuksellisesta lämpenemisestä noin 1003 jkr. ”Viikingit perustivat siirtokuntia Grönlantiin toisen vuosituhannen alussa, mutta ne katosivat useita satoja vuosia myöhemmin kun ilmasto jälleen viileni,” hän toteaa.” (William Cromie)

Mitä tiede sanoo…

Grönlannin jäätikkö on vähintään 400.000 vuotta vanha. Grönlanti on saattanut olla paikoitellen nykyistä ”vihreämpi”, mutta se ei johtunut maailmanlaajuisesta ilmiöstä.

Lue koko teksti >>>

%d bloggers like this: