Puhtaammat laivojen polttoaineet tuovat terveyshyötyjä, mutta vaikuttavat myös ilmastoon

[Ilmatieteen laitoksen tiedote:]

Naturessa julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan puhtaammat laivojen polttoaineet vähentävät lapsuuden astmadiagnooseja 3,6 prosentilla maailmanlaajuisesti. Toisaalta pienhiukkasten väheneminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.


Kuva: Hannu Manninen.

Meriliikenteessä käytettävät polttoaineet muuttuvat puhtaammiksi vuonna 2020, jolloin Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn sääntely edellyttää, että polttoaineet sisältävät 80 – 86 prosenttia nykyistä vähemmän rikkiä.

Tämä on merkittävin parannus koskien maailmanlaajuisia polttoainestandardeja viimeiseen sataan vuoteen. Muutoksen tavoitteena on saavuttaa merkittäviä terveysvaikutuksia maailmanlaajuisesti. Nature-lehdessä julkaistun uuden tutkimuksen mukaan puhtaammat meriliikenteessä käytettävät polttoaineet vähentävät lapsuusajan astmasta kärsivien määrää 3,6 prosentilla maailmanlaajuisesti.

Rikkiä sisältävät hiukkaset ovat riittävän pieniä, jotta ne päätyvät hengitettäessä syvälle keuhkoihin. Siksi niitä pidetään ihmisten terveydelle hyvin vahingollisina. Laivojen ilmansaasteiden vaikutukset ovat suurimpia alueilla, joilla on vilkkaasti liikennöityjä laivareittejä ja joiden vieressä on tiheästi asuttuja alueita. Tällaisia alueita ovat erityisesti Kiina, Singapore, Panama, Brasilia ja Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan rannikot.

Uusi IMO-rikkirajoitus vähentää globaalisti meripolttoaineiden sallitun rikkipitoisuuden 3,5 prosentista 0,5 prosenttiin erityisalueiden ulkopuolella, mikä pienentää rikin määrää 35 000 ppm:stä – 5 000 ppm:ään. Erityisalueet, kuten Itämeri, Pohjanmeri ja Pohjois-Amerikka, ovat jo tiukemman 0,1 % rikkisääntelyn piirissä. ”Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon terveyshyötyjä voidaan odottaa vuoden 2020 jälkeen, kun puhtaammat laivojen polttoaineet otetaan käyttöön globaalisti”, toteaa Delawaren yliopiston merentutkimuksen ja politiikan professori James Corbett.

Yli 14 miljoonaa lapsuusiän astmadiagnoosia arvioidaan liittyvän laivojen polttoaineista johtuviin päästöihin. Lisäksi merenkulun arvioidaan aiheuttavan vuodessa 400 000 ennenaikaista kuolemaa, jotka johtuvat pääasiassa keuhkosyövästä tai sydän- ja verisuonitaudeista. Tämä on noin 3-4 % näistä WHO:n arvioimista ilmansaasteiden aiheuttamista taudeista maailmanlaajuisesti. Alusten rikkipäästöjen vähentäminen vähentää myös muita globaaleja terveyshaittoja. Arvioiden mukaan puhtaampien polttoaineiden käytöllä vältetään noin kolmannes vuotuisista laivaliikenteen aiheuttamista sydän- ja verisuonitaudeista ja keuhkosyöpäkuolemista.

Pienhiukkasten väheneminen nopeuttaa ilmastonmuutosta

”Mallinnuksessa otettiin yksittäisten laivojen tekniset ominaisuudet huomioon ja käytettiin alusten navigointijärjestelmien lähettämää paikkatietoa kuvaamaan, missä ja kuinka alukset operoivat”, selittää Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Jukka-Pekka Jalkanen.

Vaikka terveyshyödyt ovatkin selkeitä, tutkimuksessa selvitettiin myös puhtaampien laivojen ilmastovaikutuksia.

”Laivojen päästöt aiheuttavat rikkiä sisältäviä pienhiukkasia, jotka heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen, mikä samalla jarruttaa ilmastonmuutosta. Olemme arvioineet, että puhtaampien polttoaineiden käyttö laivoissa lisää ilmaston lämmittävää vaikutusta noin kolme prosenttia ihmisen aikaansaamasta ilmaston lämpenemisestä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mikhail Sofiev. ”Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa tarvitaan lisää toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.”

Ilmiötä voi verrata kattilaan, joka kiehuu. Jääpalojen lisääminen kiehuvaan veteen voi hidastaa veden kuumenemista, mutta se ei pysäytä prosessia. Siksi pitää pohtia myös sitä, mitä ilmastolle tapahtuu, kun laivat päästävät rikkiä ilmakehään ja näin hidastavat ilmaston lämpenemistä.

Toisaalta merenkulun odotetaan jatkuvasti kasvavan ja näin jatkavan sekä haitallisten päästöjen että kasvihuonekaasujen tuottamista. Tulevista vähennyksistä huolimatta vähärikkisetkin polttoaineet aiheuttavat edelleen noin 250 000 kuolemantapausta ja 6,4 miljoonaa lapsuuden astmatapausta vuodessa, joten yhä tiukempia standardeja tarvitaan myös vuoden 2020 jälkeen.

Tutkimusta johti Delawaren yliopisto ja kansainvälisessä tutkijaryhmässä oli tutkijoita Ilmatieteen laitoksen lisäksi Rochester Institute of Technologystä (RIT) ja Energy and Environmental Research Associatesta. Tutkimusta rahoitti ClimateWorks -säätiö, Suomen Akatemia, Ilmatieteen laitos ja Energy and Environmental Research Associates.

Lisätietoja:

Vanhempi tutkija Jukka-Pekka Jalkanen, puh. 050 919 5455, jukka-pekka.jalkanen@fmi.fi

Tutkija Mikhail Sofiev, puh. 050 529 0578, mikhail.sofiev@fmi.fi

Lue teemasta myös Atmos-lehdestä:

https://atmoslehti.fi/tutkimus/laivaliikenteen-paastojen-tutkimus-vaatii-kokonaiskuvan-hahmottamista/

https://atmoslehti.fi/teema/pienhiukkaset-vaikuttavat-seka-terveyteen-etta-ilmastonmuutokseen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: